Eilen raahauduin pitkästä aikaa tallaamaan jälkeä. Ei olla taidettu JK1-kokeen jälkeen ajaa yhtään jälkeä eli vähällä treenillä on tämä taas ollut. Haaveilen kuitenkin kovasti, että ensi vuonna voisi keskittyä vähän enemmän jälkeen ja yrittää hakea ainakin se JK2-koulari. Saa nähdä jääkö haaveiluksi, mutta aina voi yrittää. Eikä ainakaan ilman haaveita koskaan saavuta mitään!
Tallasin Riehalle n. 500m jäljen muutamalla kulmalla ja kuudella kepilllä. Tein väliin myös hieman vaikeutusta, eli jälki tekikin serpentiinä puiden ympäri. Kävin välissä lenkillä ja pystykorvat treenasi esineruutua onnesta soikeana, joten jälki ehti vanheta ehkä sen 1,5h.
Janalle Rieha oli kova kiire. Suoraan lähtemisessä oli hieman ongelmia, mutta kun en päästänyt sitä kaartamaan, niin lopulta eteni hienosti suoraan janan päähän. Mietin jälkikäteen, että olisiko janalta mennyt marjastaja, koska aika lailla jäljen alussa Rieha yritti nostaa myös harhaa, joka tuli samasta suunasta. Mutta hyvä, että vaadin kuitenkin suoraan etenemisen. Vaikka tietysti hankala paikka tuollainen onkin koiralle.
Eka keppi oli aika alussa, hyvin nosti sen, vaikka vauhti oli siinä vaihessa vielä aika kova. Sitten osuttiinkin siihen harhaan. En antanut apuja, mutta en myöskään päästänyt etenemään. Aikansa Rieha siinä pyöri ja palasi alkuperäiselle jäljelle hienosti.
Loppujälki meni aikasta mukavasti. Vauhti alkoi tasoittumaan ja varsinkin, kun tuli tuohon serpentiiniin, niin joutui keskittymään enemmän. Kaikki kepit nousi hienosti ja kulmatkin meni ok.
Tästä jäi kyllä tosi hyvä fiilis. Selvitettiin vaikeita paikkoja ja Rieha oikeastaan vaan niissä tarkensi työskentelyä. Kepit se ilmaisi ihan todella hienosti, vaikka ne eivät edes olleet juuri hajustettuja. Hyvähyvä!
 |
| Urbaanit koirat lenkillä |
Perjantaina onkin edessä Riehan ultra. Jännää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti