Kuusi jälkeä ja neljä tokoa

Olen vaan niin hehkuttanut kesää tässä viime päivinä auringon paistaessa. Se vihreys ja lämpö ja valo on vaan niin parhautta!

Otsikossa onkin jo tiivistetysti tämän viikon treenit. Eihän sitä passa jäädä laakereille lepäämään, vai miten sen nyt oli. Oikeastaan treenit vaan jatkavat linjaa joka sovittiin Tiinan ja Raisan kanssa, eli paniikit järjestykseen. Ja niitähän riittää!

Rieha laittaa vaan kepit järjestykseen

Jälkeä me ollaan tehty viimeksi yli vuosi sitten. Hyvähän se on nyt palauttaa mieleen :D. Aloitettiin maanantaina metsässä. Ihan reippaasti vaan testaamaan miten sujuu, lyhyt suora jälki ja alkuun jana. Jana meni hyvin, eteni suoraan ja päätyi janalla olleelle palkalle. Jäljen suuntaan haki kierrättäen, mutta lähti oikeaan suuntaan. Ekasta kepistä juoksi yli, intoa oli vaan liikaa. Toka nousikin innosta pomppien. No, ei paha ekaksi jäljeksi.

Toinen jälki tehtiin myös metsään. Nyt kolme keppiä ja vähän pidempi pätkä. Jana sujui taas ihan kivasti ja nosti jäljen hyvin. Sitten mentiinkin aikamoista haipakkaa nenä ylhäällä. Ihme kyllä se osui kepeille ilmavainullakin. Minä en vaan meinannut pysyä sen perässä, kun kierrätti ja kaarteli ja touhotti. Tämä jälki ehti vanheta vaan puolisen tuntia, oisiko haju siis pyörinyt liikaa ilmassa. Ei kuitenkaan kovin hyvältä vaikuttanut. Kepit nousi, mutta Rieha oli lähinnä kuin esineruudussa.

Seuraavalle metsäjäljelle laitettiinkin sitten namia sinne tänne. Jälki myös vanheni sen reilun tunnin. Edelleen jana oli hyvä ja jälki nousi hyvin. Namit selkeästi rauhoitti menoa ja meni hyvin nenä alhaalla. Kaikki kolme keppiä nousivat tosi hienosti ja kulmankin Riesku selvitti namitettuna aivan mainiosti. Nyt oli jo fiilis, että ei se niin epätoivoista ehkä ollutkaan.

Keppi kuin keppi

Eilen ajettiin kolme jälkeä nurmikolla. Jäljet oli osittain namitettuja ja vanhenivat 1.5h.  Raisa tallasi kaksi ja minä yhden. Eka oli hieno, ei mitään ongelmia. Toka olikin sitten haastavampi ja nurmikolla oli paljon harhoja. Päästiin ongelmitta puoleen väliin, sitten Rieha meinasi mennä harhalle. Yritin nostattaa sillä oikeaa jälkeä, mutta meinasi herkästi ottaa takajäljen. Ja sitten aloin ohjaamaan Riehaa liikaa, jolloin se turhautui ja lopetti itse yrittämisen. Lopulta se kuitenkin nosti oikean jäljen ja päästiin loppuun saakka. Kaikki kepit nousi, se oli hyvää ja oli hyvä saada kokemusta siitä, miten toimia jos koira hukkaa jäljen. Ainakaan ei saa liikaa alkaa ohjaamaan.

Kolmas nurtsijälki meni sitten taas ongelmitta. Siellä oli useampi kulma, jotka Rieha selvitti hyvin. Tältäkin jäljeltä kaikki kepit nousi hienosti.

Kokonaisuutena, ei meidän jälki ihan niin pahalla mallilla kuitenkaan ole. Vähän Riehalla meinaa olla liikaa vauhtia, mutta namien avulla rauhoittuu. Jäljen nosto on sujunut hyvin ja ainakaan lyhyissä janoissa ei ollut ongelmia. Kepit Rieha nostaa ihan varmasti, kunhan ei vauhdin huumassa paahda ohi. Jatkamme siis harjoituksia.

Tokorintamalla treffattiin maanantaina Laura ja pikaisesti muistuteltiin zetaa, tunnaria ja metallinoutoa. Tiistaina päästiin kunnon kimppatreeneihin nurtsille. Rakennettiin kaksi kehää, joten saatiin hyvää häiriötreeniä viereisestä kehästä. Nurmikko oli myös tosi pitkää, eli toi mukana omat haasteensa, kun kapulat ja merkit eivät juuri näkyneet.

Ruutu olikin aika haastava, kun taaemman kehän merkit näkyivät paremmin kuin meidän kehän. Ja siellähän Riesku kävikin. Ruutuunkin meni mutkan kautta, mutta meni kuitenkin. Ja kivasti alkoi ajattelemaan, kun tehtiin, eikä mennyt uudestaan lankaan. Muuten meno pätevää.

Ohjattu sujui yllättävän hyvin, vaikka kapulat ei juuri näkyneet. Oikeat nousivat hyvin. Merkki oli vähän laiska, mutta sekään ei ollut helpoin mahdollinen. Zetassa tuli moka, teki seisomisen istumisena. Luultavasti siksi, kun ollaan sitä jankattu. No, muut vaihdot sujuivat onneksi ja kulmatkin meni ok. Loppuun vielä tunnari, joka oli sekin haastava, mutta oma nousi.

Isolla porukalla saatiin aikaiseksi myös paikallaolot. Ötökät meinasivat hieman haitata Riehaa, mutta jäi kuitenkin hyvin istumaan. Kunnes ehkä 1min30s kohdalla meni maihin. Olin ihan hoomoilasena, mutta niin vaan kävi. No, koira ylös ja sen jälkeen pysyi ongelmitta. Ehkä kuitenkin parempi, että tämä ylläri sattui treeneissä, eikä kokeessa. Makuu onneksi sujui hyvin alusta loppuun.

Eilen nähtiin Salme ja vedettiin koko setti SM-kisojen järkässä läpi. Suurimmaksi osaksi tosi kivaa työtä. Isoimmat ongelmat oli kaukoissa, joissa R porsasteli huolella. Siihen otettiinkin tiukka kuri, eikä Rieha saanut enää katsella mihinkään muualle kuin minuun. Ja se tuntui toimivan. Muuten virheet olivat aika pieniä. Ohjatussa luovutus oli vino ja seuruussa muutama virhe, jotka saan omalla tekemisellä korjattua. Tunnarissa ennakoi perusasennon. Lisäksi täytyy tehdä kapulan pitotreeniä. Mutta ruutu oli makea, samoin zeta ja luoksetulo. Paljon hyvää ja hyvillä mielin mennään!

Tänään käytiin vielä kisatokoryhmän vuorolla tekemässä kimppapaikallaolot ja vähän pientä hiontaa. Paikalloloissa ei ollut nyt mitään ongelmaa. Tunnari tehtiin liikkuroituna ja sekin oli varma. Kaukoissa hiottiin taas lähtötilannetta ja sitä, että pitää olla skarppina. Seuraamisessa keskityin juoksun käännöksiin ja peruutukseen. Hyvälle mallille saatiin noitakin ja tykkäsin ilmeestä ja paikasta kovasti.

Hyvällä mallilla ollaan. Nyt pitää vaan nauttia tekemisestä ja yrittää rentoutua. Pääasia on kuitenkin kaikissa tulevissakin koitoksissa siinä, että saan tehdä ja mennä omien parhaiden koirakaverieni kanssa. Olipa kyseessä SM-karkelot tai ihan tavallinen aamulenkki.