Sunnuntaina kisattiin Riehan kanssa pitkästä aikaa agilityssä. Ja sen huomasi. Riehan vire oli ihan sfääreissä. Miten se kisatilanne onkin niin uskomattoman mahtavaa?
Juostiin kaksi rataa. Eka meni ihan hyvin, kunnes Rieha tipahti puomilta, mistä omat pasmat meni aika sekaisin. Sillä oli ilmeisesti vaan niin kova vauhti, ettei ehtinyt asettamaan tassujaan ja tipahti korkeimmalta osuudelta. Eipä se onneksi tipahtamisesta juuri hätkähtänyt, juoksi saman tien itse uudestaan puomin päähän ja uuteen yritykseen. Semmoinen rämäpää... Loppuradalla sitten hyllytettiin jossain kohti.
Toisella radalla olikin sitten menoa ja meininkiä jopa edellistäkin enemmän. Jo lähdössä R kyyristeli ja sitten mentiin. Hyppy, hyppy ja A, jossa Rieha teki aivan täydellisen juoksukontaktin. Harmi vaan, kun sitä ei olla treenattu, sama juttu A:lla. Lopurata meni lähinnä jonkinlaiseen epätoivoiseen yritykseen pitää koira hallussa. Lopussa meinasin vielä itse törmätä yhteen hyppyyn, se kruunasi radan. Mutta Riehalla oli niin siistii, niin siistii!
Toka rata jäi videollekin, kärsikää :D. Treenien sujuvuus ei ihan ole vielä kisaradoille siirtynyt. Pitäisi varmaan kisata vähän enemmän, niin virekin olisi ehkä vähän paremmin hanskassa. Sekä itsellä, että koiralla, koska ei tuo oma menokaan mitään kauhean kaunista ole.
Eilen treenattiin pitkästä aikaa myös viestiä. Vedettiin viisi pätkää, pisimmillään matka oli n. 500m. Hyvin Rieha tuntui homman muistavan, treenaamattomuus näkyi tässäkin korkeana vireenä. Veskun suunnasta tullessa se haukkui jonkin verran, minun päästä lähti hiljaa. Eli jäljestyspätkä aiheutti turhaumaa. Jos ehtisi treenata enemmän, niin se varmasti taas unohtuisi. Muuten lähdöt sujui hyvin, malttoi seurata ja lähti kuin tykin suusta. Tuike ja Viima toimivat hyvinä häiriökoirina kummassakin päässä.
Illalla ohjelmassa oli vielä viralliset rallytokokilpailut. Olin ilmoittanut kisoihin kaikki kolme koiraa, joten aikamoinen urakka oli edessä. Vettä tietysti satoi koko ajan, eli sekin teki hommasta oikein viehättävää. Mitäpä muutakaan sitä ihminen tekisi, kuin seisoisi tuntikausia vesisateessa...
Kisapaikalla alettiin varmistamaan uusia kisakirjoja ja huomasin, että olin jättänyt Riehan vanhan kisakirjan kotiin. Saman tien selvisi, ettei avoimeen luokkaan ole menemistä, ellei ole esittää vanhaa kisakirjaa. Ei vaikka paikalla oli ihmisiä, jotka todistivat meidän RTK1:n saannin. Minulla ei ollut enää mitään mahdollisuuksia ajaa kotiin kirjaa hakemaan, joten vaihtoehtona oli joko koko kisan väliin jättäminen tai alokasluokasta aloittaminen. Harkitsin jälkimmäistä hyvän tovin, mutta sitten totesin, ettei siinä ole mitään järkeä. Rieha-parka ei siis päässyt radalle ollenkaan, kiitos löyhäpäisen omistajan. Kisaillaan sitten jossain vaiheessa myöhemmin siellä avoimessa.
Tuike sen sijaan korkkasi avoimen luokan. Se joutui kehään ensimmäisenä. Tuiken kanssa se on aina vähän jännä paikka, koska se on suht häiriöherkkä. Tämä näkyikin suorituksessa muutamaan otteeseen, jäi katselemaan yleisöä ja oli hieman epävarman oloinen. Suurin osa liikkeistä sujui kuitenkin hienosti. Valitettavasti saatiin kaksi -10p. virhettä, jotka laski loppupisteitä. Ensimmäinen tuli kun Tuike tuli edestä sivulle takakautta ja ehti pyörähtää siinä yhden ylimääräisen kiepin. Tämän huomasin itsekin, mutta en tajua miksi en uusinut. Toinen kymppi tuli liian vinosta eteentulosta.
Muuten Tuike teki pätevää työtä, erityisen tyytyväinen olin sen takapään käyttöön, joka on kuitenkin parantunut huomattavasti. Loppupeleissä saatiin 71p. ja se on siis Tuiken ensimmäinen virallinen tulos rallytokosta!
Viima-pieni oli vuorossa alokasluokan loppupäässä. Tiesin, että rata on sille haastava. Siellä oli todella pitkä juoksupätkä, jossa piti mm. pujotella edestakaisin. Viima on vaan tempperamentiltään niin rauhallinen koira, että se ei sellaiseen riekkumiseen lähde. Muuten Vimps teki ihan pätevää työtä, alussa se oli jopa aika innoissaan. Juoksupätkässä se tuli omia vauhtejaan perässä, itse koitin lirkuttaa minkä ehdin ja pitää hihan mahdollisimman löysänä.
Loppuun asti kuitenkin taisteltiin. Loppupeleissä saatiin pisteitä 77, eli myös hyväksytty tulos. Näin on myös Viiman rallytokoura startattu! Viima ei ehkä näyttänyt radalla kaikista sähäkimmiltä, mutta voi miten iloinen se radan jälkeen olikaan. Se oli niin tyytyväinen itseensä :D. Eihän siinä voinut muuta kuin nauraa, sellaiselta työvoitolta rata ohjaajasta tuntui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti