Pätevä möllitokoilija Viima

Viiman kanssa lähdettiin siis Remmin järkkäämään möllitokoon Kortepohjaan. Paikalla olikin mukavasti sakkia ja jokaiseen luokkaan oli vähintään pari osallistujaa. Avoimessa meitä oli yhteensä kolme koirakkoa (plus paikkamakuussa yksi ylimääräinen). Olipa tosi mukavaa saada taas koemaisesta tilanteessa harjoitusta, kaikki oli ihan niin kuin oikeassa kokeessa, jännitystä myöten (jalat ja kädet tärisi kun pääsin kehästä). Liikkurikin liikkuroi vielä ihan niin kuin kokeessa ja siirtymät oli välillä aika pitkiäkin.

Hyvin huomasi että loppupalkan ajaminen sisään on tehnyt tehtävänsä. Ei vielä kertaakaan olla otettu sen kanssa kaikkia liikkeitä putkeen, maksimissaan kolme ja sitten vapautus. Mutta Viima on selkeästi tajunnut loppupalkan idean ja paransi vaan suoritusta loppua kohden. Eikä mitään ongelmia esim. palkalle yrittämisessa ilman lupaa. Välillä vielä hetsasin sitä loppupalkkaa vihjesanoilla ja selkeästi skarppasi. Eli toimii juuri niin kuin pitääkin! Vaikka ennen kehää Vimps oli aika rauhallinen niin loppupalkan esittelyn jälkeen skarppasi ja teki täysiä. Isoimmat ongelmat oli pikkujutuissa, eli lähes kaikissa perusasennoissa. Jokaiseen maahanmenosta istumiseen tarvittiin kaksi käskyä, perusasento oli vino tai ennakoi sen. Eli niistä niitä pisteen, parin vähennyksiä.

Tarkat pisteet näytti siis tältä:

Paikkamakuu 8: Kaksoiskäskyjä sinne ja tänne, muuten oikein hieno makuu, vaikka vierestä yksi koira lähtikin.
Seuraaminen 8,5: Tässä hieman huijasin, koska jännitti niin paljon, eli otin seuraamisen hihnassa. Turha jännitys, Viima oli tosi hieno. Eikä puhettakaan käännösjäkeistä! Ehkä vähän hitaat perusasennot, niistä vähän vähennystä (mali-ihmiseltä ) ja hihnasta lähti piste näin mölleissä.
Liikkeestä maahanmeno 8: Kaksoiskäsky istumiseen, muuten hieno, hyvä seuruu ja maahanmeno.
Luoksetulo 7,5: Seisominen venyi parin koiran mitan verran, vino perusasento. Mutta laukalla ja täysiä koko matka!
Nouto 8,5: Viima nouti ekaa kertaa koemaisesessa tilanteessa, ilman kapulan tiputusta! Saalisti kapulaa jonkin verran ja teki saalishypyn sen kimppuun. Luovutus ok, perusasento hieman vino.
Kauko-ohjaus 8: Yhdessä istumisessa katseli juuri jotain muuta, eikä reagoinut ekaan käskyyn.
Hyppy 10: Tosi pätevä, ehkä hinasen vino perusasento kuitenkin.
Kokonaisvaikutus 9,5
yht. 158,5p. 2-tulos, sij. 1/3

Oikein hyvä reissu siis, ei kun kohti virallisia taas kun tuntuu että homma vireen puolesta ainakin on hyvällä mallilla! Pikkuhionnat sitten erikseen

Saveen, mutta ei ihan jumiin saakka

Tänään Vimpsin toinen avoimen koe Pieksämäellä. Tuomarina Mauri Pehkonen ja pakkanen kiristeli siinä -20 asteessa. Kai sitä täytyy vähän hullu olla kun tuonne lähtee. Ja varsinkin kun Vimps on ollut "hieman" levoton viime aikoina treeneissä. No, tähdättiin 86 pisteeseen ja saatiin 84 pistettä, eli pisteen vähemmän kuin viimeksi. Hupaisaa, oli sellainen esitys että oikeastaan vaan naurattaa. Raisalle kiitokset seurasta ja henkisestä tuesta!

Sitten ne selitykset pitkän kaavan mukaan. Viima oli ennen halliin menoa tosi innoissaan, riehui ja leikki pihalla hullun lailla. Halliin mennessä näkyi, että muisteli viime kertaa ja oli vähän surkeana. Nosti kuitenkin hyvin virettä ja oli hyvällä päällä kehään mennessä.

Paikkamakuu 0. Viime kokeen jälkeen V on nähtävästi keksinyt, että tuolla hallissa voi paikkamakuusta lähteä ties minkä äänen perusteella. Perhana sentään, kun se on ollut varma makaaja, joka on kestänyt ties mitkä hässäkät. Meni hienosti maahan ekalla käskyllä ja jäi hyvin. Aikaa oli alle minuutti jäljellä ja minut kutsutaan kytkemään koira. Vimps seisoo vastassa häntäänsä heiluttaen ja kun näkee että tulen niin ottaa jalat alleen, juoksee ulos kehästä ja ulko-ovelle. Sieltä sen nappaan kiinni ja edelleen häntä heiluu ja on niin hauskaa. Raisa sanoi että se oli kuunnellut hallin ääniä, tehnyt pitkänkoiran (eli venytellyt oikein auvoisasti kaikki jalat suorana), noussut siitä istumaan, miettinyt ihan rauhassa vähän aikaa, noussut ja kävellyt kohti piiloa. Pitkäkoirailu kertoo siitä, että ajatukset ei ihan ole olleet oikeassa asiassa. Se on se bravuuritemppu, joka esitetään kun vaaditaan hienointa showta...

Sitten mentiinkin yksilöliikkeisiin. Vimpsiä meinasi vähän paleltaa (ekaa kertaa tänä talvena), mutta unohtui kun pääsi seisomaan maton päälle. Edelleen hyvä fiilis, tehtiin pikkuliikkeitä ja kaikki ok ja intoa riitti, eli päätin mennä kehään. Seuraaminen 0. Ensimmäisen vasemmalle käännöksen jälkeen irtosi, irtosi ja painui ulos kehästä. Raisa oli hienosti vastassa ja nappasi sen kiinni kehän laidalla. Mie haen sen mukaan ja siinä vaiheessa lähti natsikuri peliin ja käskyt ei varmaankaan enää olleet kovi nättejä, mutta toisaalta muistin myös kehua kun teki. Päätin, etten anna sen päättää että miten tehdään. Eli minusta suht reilu peli. Heti lähti sujumaan ja kaikki luimuilu jäi pois, tekeminen oli ennemminkin sieltä villimmästä päästä.

Liikkeestä maahanmeno 8. Ok seuruu ja hyvä maahan. Kaksoiskäsky kuitenkin istumiseen.

Luoksetulo 7. Seisominen valui vähän, eteentulo vino. Vauhti mahtava, oikein suditti paikallaan ja tuli isoilla loikilla!

Liikkeestä seisominen 5. Tästä en ole ihan varma, annoin kuitenkin kaksoiskäskyn ja toinen oli "aika" tiukka ja himpan myöhään. Olisi ehkä jäänyt ekallakin, mutta valui jonkin verran niin varmistin. Hyvin pysyi paikallaan kun meni taakse.

Noutaminen 0. Taas uusi hieno versio tästä liikkeestä, pientä ilkkumista oli kyllä havaittavissa... Mutta hieno odotus! Lähti kuin tykin suusta, hyppypomppasi kapulalle, nosti ja kääntyi mua kohti häntä heiluen ja seisahtui siihen. Uudella käskyllä heitti kapulan maahan, edelleen häntä heiluen ja katse minussa. Kolmannella käskyllä hyppäsi kapulan kimppuun, nosti ja toi hienolla laukalla hyvin eteen. Irrotuksen jälkeen vielä hyppäsi vasten. Eli aikamoista, mutta hauskaa tuntui olevan. Koiralla ja yleisöllä.

Kauko-ohjaus 10. No, jotain ainakin osattiin ilman minkäänlaista soveltamista.

Estehyppy 0. Hyppäsi hyvin, meni nuuskimaan liikkurin tavarapöytää ja vasta kolmannella käskyllä istumaan. Oli niin pahasti vinossa, ettei mitään tsäänssejä takaisinhyppyyn, mutta tuli iloisesti luokse. Kokonaisvaikutus 7 (kilttiä ottaen huomioon että Vimps karkasi kehästä kaksi kertaa, kaippa me sitten kuitenkin sen verran petrattiin että tuomari sääli meitä).

Hyvä juttu etten lähtenyt keskeyttämään, taas saatin mukavaa tekemistä kun päätin että tehdään. Jotain täytyy nyt ehdottomasti tehdä tuolle paikkamakuulle, jotenkin vaan veikkaan että se on nyt tuo Pieksämäen halli missä ongelma esiintyy. Edellisenä päivän ei hallissa treeneissä ainakaan ollut mitään ongelmaa. Ja ehkä omaa kilttiysmoodia pitää säätää sinne tiukempaan suuntaan ja tottakai samalla treenata isolla palkalla ongelmakohtia.

Viikonlopun kuulumiset

Ei meinaa ehtiä päivittää kun tekemistä riittää. Eilen oli kaveriporukan pikkujoulut ja oli kyllä kiva ilta, eikä edes puhuttu koirista kovinkaan paljoa, mikä oli yllättävää. Muuten maailma parani taas huomattavasti . Pääasia on kuitenkin se, että ensi viikon jälkeen alkaa kolmen viikon loma, jolloin en aio edes katsoa Kuopion suuntaan. Sitten treenataan ja lenkkeillään ja treenataan ja lenkkeillään oikein sydämen kyllyydestä!

Lauantaina oltiin Viiman kanssa Pieksämäellä Mauri Pehkosen tuomaroimassa tokokokeessa, eli startattiin meidän avoimen luoka ura. Samalla vedettiin piste-ennätys, valitettavasti vaan sieltä huonommasta päästä... Ei oikeastaan harmita ollenkaan, Viima oli tosi hyvässä vireessä menossa kehään ja normimeiningällä oltaisiin varmasti vedetty mukava tulos. Kävi kuitenkin murphyn laki ja kesken paikkamakuun joku alkoi naksuttelemaan koiralleen pihalla ja se kuului halliin tosi selkeästi. Tiesin saman tien että siihen menee paikkamakuu ja n. viidennen naksautuksen kohdalla saan kehoituksen tulla kytkemään koira. Tässä vaiheessa oli sellainen minuuti jäljellä. Tylsä homma, naksuttelu on vaan Viimalle se ainoa nounou-juttu. Mutta ei siitä ketään voi syyttää ja nyt saman tien päätinkin että aloitetaan naksutteluun siedätys kotosalla (jos vaan jostain sen löytäisin...). Naksutin on jostain syystä Viimasta tosi epäilyttävä kapistus ja vaikka se ei mihinkään muihin ääniin reagoikaan millään lailla, niin naksuttelua kuullessaan se lopettaa tekemisen totaalisesti. Luulen että se on yhdistänyt äänen johonkin, eikä silloin voi hommia tehdä (olen sille joskus naksutellut, mutta olen siinä hommassa todella huono). Mutta meidän ongelmammehan se ihan täysin on ja siedättäähän se siihen pitäisi. Ja jonkin verran se onkin siihen siedättynyt, mutta tuollainen intensiivinen naksuttelu, mikä vielä hallissa kaikui oli selkeästi liikaa.

Yksilöliikkeisiin fiilis ei ollut sitten paras mahdollinen, tekeminen meni aika haluttomaksi ja se näkyi alkupään liikkeissä. Lisäksi itse jännitin aivan älyttömästi, enkä käskyttänyt ollenkaan loogisesti. Loppuun saatiin onneksi hyvä fiilis nostatetuksi ja Viimalla alkoi olemaan hauskaa kehässä, eli tavoite saavutettiin vaikka pisteillä ei juhlittukaan.

Saldona oli rivi: Paikkamakuu 0, seuraaminen 6 (aivan jäätävää, ohjasin ihan päin prinkkalaa, kaikki valmistelut ja vihjeet jäi puuttumaan, törmäilin koiraan yllätyskäännöksissä, tuijotin ja painostin, sen näköistä oli myös Viiman tekeminen), liikkeestä maahanmeno 0 (ei lähtenyt seuraamaan kunnolla, nollasin liikkeen ja kävi kehumassa ja taputtelemassa koiraa), luoksetulo 8 (hieno vauhti ja stop, olin tosi tyytyväinen niihin, hieman vino eteentulo ja hieman vino sivullemeno), liikkeestä seisominen 0 (tämä oli ihan oma moka, seuraaminen oli ok, mutta en tajunnut ettei jäänyt seisomaan ja toinen käsky ihan liian myöhään), nouto 0 (Viiman lempparii! karkasi saman tien kun heitin, loikki kapulalle ja heitteli sitä häntä heiluen), kaukot 10 (jee, oli kyllä hyvät, noudosta jäi vissiin tosi hyvä fiilis), hyppy 6 (kaksoiskäsky takaisinhyppyyn, vino sivulletulo) ja kokonaisvaikutus 7.

Yhteensä siis 85p.

Eikun kohti uusia haasteita vaan. Ehkä sitä on sen verran kisaajana kehittynyt että ei jäänyt yhtään paha mieli. Kun ei pääse treenaamaan kunnolla, eikä edes olemaan koirien kanssa saman katon alla suurinta osaa ajasta niin silloin kun jotain pääsee tekemään niin siinä ei paljon murheet paina.

Muuten ollaan treenailtu pikkujuttuja, Tuikkusen kanssa kaukoja taas kovasti (kolmen viikon lomalla otetaan kyllä sellainen kaukourakka, ettei todellista) ja lisäksi treenattavaksi päätin ottaa tunnarikapulan pitämisen, etten saa syöksyillä sen perään riskipelillä. Tämän T hiffasi nopsaa ja vaikka koitti alkuun tiputtaa kapulaa kun kädet oli kuonon lähellä, niin muutaman toiston jälkeen kapulaa sai jo taputella ja vetää ja hyvin pysyi suussa. Pikkujuttuja, mutta ei ole näitä alusta asti niin tarkkaan laiskana opettanut. Tänään käytiin metsälenkillä kuuraisessa pakkasmetsässä ja kyllä oli mukavaa. Vimps suoritti metsurin hommia ja taisteli kaikenmaailman karahkojen kanssa onnessa. Tuike riehui ja juoksi, hirmuisesti siinä on virtaa ja vilskettä riittää.

JKL KV 22.11.2009

Eli JKL KV-näyttely ja Vimps edusti valioluokassa. Tuomarina Elina Haapaniemi, joka veti tiukkaa linjaa. Viima esiintyi Viimamaisesti, nukkui kehän laidalla ja moikkaili ihmisiä ja koiria. Tuomari antoi kivan arvostelun, mutta takaliikkeistä johtuen tuloksena ERIn sijasta H.

Eipä siinä mitään, ei Viimalla mitkään maailman mahtavimmat takaliikkeet ole ja tuntuu että se on viime aikoina kiertänyt takajalkoja enemmänkin ulospäin, eli takaa ahtaammaksi. Varmuuden vuoksi voisi varailla sille fyssariaikaa, ettei vaan mitkään jumit aiheuta tuota kompensaatiota. Toisaalta taas Viimaa on vaikea saada ravaamaan ihan täysiä noissa sisänäyttelyissä, eli sekin varmasti vaikuttaa. Mutta joo, arvostelu oli muuten oikein kiva:

"3-vuotias musta vaalein merkein. Feminiininen, hyvin kauniin tyyppinen narttu, jolla on erinomainen karvapeite. Kaunis feminiininen pää. Keskiruskeat silmät. Hyvinkannetut korvat. Hyvä kaula. Sopiva luusto. Hyvät käpälät. Hyvä runko. Hivenen pitkä lanne. Sopivasti kulmautuneet takaraajat. Tyypiltään kaunis narttu, jolla on valitettavan ahtaat ja heikot takaliikkeet, jotka vaikuttavat palkintosijaan. Erinomainen luonne."
VAL H

Ja koirat sai superhienoja pehmoleluja sekä luita, eli loppusaldo oli todellakin hyvän puolella

TK1 ja lappalaiskoirien rotumestari Viima!!

Tänään tokoiltiin Jyväskylässä Lappalaiskoirien kokeessa, jossa alokasluokan tuomaroi Aino Juhantalo-Kakkola. Aamu lähti hyvin käyntiin, kun unohdin kisakirjan kotiin. Onneksi tässä tapauksessa koti oli lähellä ja pienellä kurvailulla saatiin sekin peliin.

Koiria oli kokeeseen ilmoittautunut paljon, alokasluokassa oli 18 osanottajaa. Lappalaisia oli ehdottomasti suurin osa, eli hieno juttu sekin. Kehiä pyöri kaksi ihan vierekkäin, eli kaikenlaista hässäkkää oli, onneksi Viima ei ota häiriötä.

Vimps oli ekassa paikkamakuuryhmässä ja suoritusvuorossa neljäntenä. Ja hienostihan se tekikin, plakkariin tuli siis 179.5p. eli 1-tulos. Samalla pieni porokoira sai tittelin TK1, luokkavoiton ja vielä kaiken muun päälle Lappalaiskoirien ALO-rotumestarin tittelin . Ei voinut kuin ohjaaja hymyillä, tosi mahtava juttu ja Viima kyllä kaiken ansaitsikin! Ohjaajakin on vissiin kehittynyt kun kommentteja ei niin paljon irronnut.

Pisterivi näytti tältä:

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 10 Aivan uskomatonta!!
Seuraaminen taluttimetta 8,5 Jännitti enemmän ja se näkyi siinä, että tuijottelin koiraa, jolloin Viima hidastaa, plus että jätti yhden perusasennon välistä. Tästä tuli tuoamarilta sanomista, olen kuulemma joskus aiemminkin toteuttanut samaa ja siitä on kuulemma aiemmin myös huomautettu... ai mitenniin .
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 Kaksoiskäsky istumiseen, hieman väljä seuruu.
Luoksetulo 9 Vino perusasento.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10 Ennakoi kyllä perusasentoa, mutta se oli kuulemma niin hieno.
Estehyppy 7 Istui suoraan, mitään muuta virhettä en keksinyt. Aika rankka vähennys tuosta, mutta niin sitten.
Kokonaisvaikutus 8,5
yht. 179,5p. 1-tulos, sij. 1/18, TK1

Eli hyvä reissu siis, sai olla pienestä ylpeä!! Viima teki varman suorituksen, niin kuin se tekeekin. Saatiin videollekin koko homma, pitää se tänne lisäillä kun saan sen käsiini. Mutta nyt siis katse kohti AVOa tämän suorituksen turvin

Viiman luonnetesti

Viima kävi tänään viettämässä toimintapäivän Tampereella, Pekka Oravan ja Irene Puputin tuomaroimassa luonnetestissä. Yllätyksiä tuli jonkin verran, mutta kyllä tuloksesta Viiman tunnistaa.

Toimintakyky -1 Pieni
Terävyys +1 Pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty
Taistelutahto -1 Pieni
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Tempperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2b Luoksepäästävä, hieman pidättyväinen
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma

Jaahas, mitäs sitten sanoisin. Taisteluhalu oli ainoa mistä olen oikeasti enemmänkin eri mieltä, Viimalla sitä kyllä mielestäni löytyy sen kohtuullisen verran. Nyt ei siis alkanut leikkimään, ennen kehää leikki innokkaasti, jotenkin se vaan lukee nuo tilanteet ja veti ihan eri moodin kun mentiin kehään. Ei sitä tietenkään superisti löydy, mutta kohtuullinen olisi omasta mielestä kuitenkin sopivampi (ja veikkaan että jollain muulla tuomarilla olisi saattanutkin mennä kohtuulliseksi muissa osa-alueissa näkyneen taistelutahdon takia). Tuomarille heilutti häntää, muttei ollut kiinnostunut juuri ollenkaan, eli pidättyväinen tuli siitä.

Yllätyksenä tuli tuo toimintakyky, eli oikeastaan se, että kelkka oli Viimalle tosi paha paikka. Taisteli siinä tuomarinkin mukaan koko ajan, vaikka (tuomaria lainaten) sitä pelotti niin jumalattomasti. Eli huusi keuhkojensa kyllydestä häntä pyörien, mutta veti liinat ihan kiinni, eikä kelkkaa vedetty ihan loppuun saakka. Koko ajan kuitenkin oli ihan valmiina reagoimaan ja haasti kelkkaa, että jos tänne tulet niin turpaan tulee. Kierrettiin suht kaukaa katsomaan, sitten oli ihan ok kun pääsi nuuskaisemaan, mutta se otti aikaa. Pimeässä huoneessa toimintakyky sen sijaan oli erinomainen, tuomareiden mukaan päivän paras suoritus. Eli tuli sisään ja nenää käyttäen suoraan minun luokseni. Mutta kelkka siis söi tuon. Mielenkiintoista kun mulla on kaksi pienen toimintakyvyn koiraa, mutta juuri päinvastaisilla esityksillä, Tuike selvitti kelkan ongelmitta, mutta pimeä huone oli paha. Veikkaan että Viima saa normaalisti juurikin Tuikelta (ja tietysti meiltä) tukea tuollaisissa tilanteissa, koska en olisi ikinä uskonut että kelkka olisi niin mörkö.

Viima puolusti tosissaan, ääntä lähti sen verran, että ei meitä kuulemma ihan helposti ryöstetä. Sateenvarjolla reagoi voimakkaasti, rähähti tosissaan. Takaisin mennessä meinasi vetää liinat kiinni mutta pienen mietinnän jälkeen tuli tuomarin mukaan täysin omilla jaloillaan. Tynnyri ei ollut paha. Kierrettiin vielä tämä rata uudestaan, eikä mitään ongelmaa.

Pimeä huone oli tosissaan kuulemma päivän paras, Viima tuli ihan täysin nenää käyttäen suoraan minun luokseni, eli se oli nopsasti ohi. Seinään kun jäi niin oli ihan hiljaa ja videolla näkyy juuri ja juuri että väistää. Alkoi haukkumaan sen jälkeen, kun tuomari heitti kepin pois, mutta ei ongelmia lähestyä. Laukauksiin ei reagoinut millään lailla.

Tuomari Orava piti kyllä tosi kattavan loppupuheen ja analysoi Viimaa. Sanoi että Viimaa pitelee pehmeys, mutta on sen takia vaan hieman pehmeä, koska kun saa miettiä vähän aikaa niin tulee täysin omin jaloin. Lisäksi pidättyvyys tekee sen, että se ei halua syventää tilanteita, eli että menisi mielenkiinnosta tutustumaan vieraisiin ihmisiin tai esineisiin. Se nuuhkaisee ja se on sillä selvä ja kiinnostus loppuu. Sanoi myös että kun pääsee työskentelemään tilanteissa ilman uhkaa niin homma pelaa, vaikka ohjaaja on kaukanakin.

Semmoista siis tänään. Lunkisti se otti loppujen lopuksi ja edelleen se on sama rakas kainalonlämmittäjä. Ihan en tosissaan kaikesta ole samaa mieltä Viimasta normaalielämässä, mutta niinhän se menee, testi siinä missä muutkin ja mukava kokemus. Viima on kuitenkin lunki ja rento kaveri, eikä sen kanssa tarvitse olla silmiä joka puolella. Sen kanssa on mukavaa harrastella kaikenlaista ja kun se toimii (eli motivaatio ja vaatiminen ovat kumpikin kohdillaan) niin se toimii hyvin. Tykki se ei ole, enkä sitä odottanutkaan .

Videot testistä:

http://www.youtube.com/watch?v=zULbYYMTw_0

http://www.youtube.com/watch?v=HZDEIR45YXU

http://www.youtube.com/watch?v=JzqP3nSCwuY

http://tuikeviima.vuodatus.net/

Agijuttuja

Lähdettiin Tiinan ja koirien kanssa treenaamaan agijuttuja. Valmiina oli tämännäköinen rata, jota sitten mekin tehtiin:

Ensimmäisenä pitää kertoa että Viima kunnostaui tänään oikein huolella. Lähdettiin metsään lenkille koko porukan kanssa. Vimps ehti olla irti ehkä 5min, kun se otti lähdöt vissiinkin kauriin perään. Poissa se oli sellaisen reippaan vartin ja kun tuli takaisin niin oli muuten pikkaisen onnellisen näköinen porokoira. Muita meinasi hieman kieltämättä kiukuttaa... Taitaapi neiti lenkkeillä tuolla tästä eteenpäin pelkässä fleksissä.
Muutenkaan rata ei ollut Viimalle helpoin mahdollinen, koska siinä oli paljon pitkiä kuljetuksia. Kentälle oli tuotu myös uusi hiekkakerros, joka teki siitä haastavan juostavan ohjaajallekin. Ja koska Viima ei ole kovin irtoavaa mallia, niin sen kanssa saa todellakin juosta. Alku oli meille heti vaikea, koska en pysty lähdössä ottamaan Viimaan etäisyyttä. Joten se paukkasi suoraan A:lle. Tätä en lähtenyt korjailemaan, ettei fiilis olisi laskenut. Ensimmäinen yritys oli aika nihkeää vauhdin kannalta ja Vimpsia joutui vedättämään kunnolla. Lopun se taisi suorittaa virheettömästi, mutta hitaasti. Vauhti laski erityisesti pitkässä kuljetuksessa pujotteluun ja 7-hypyn kierrossa. Toisella kerralla otettiin helpompi suora lopusta alkuun ja se sujuikin jo vauhdikkaammin.
Toisessa pätkässä treenattiin jaakotusta ja se sujui jo huomattavasti paremmin ja Viimalla oli paljon parempi vauhti. Jaakotus toimii sille muutenkin aikasta kivasti ja pujottelukin sujui. Tälläinen lyhyt pätkä oli se, jaakotusta tehtiin siis kumpaankin suuntaan:

Rieha pääsi myös riekkumaan. Ja on siinä vaan vauhtia. Putkea tehtiin sekä suoralla että mutkaputkella ja hurjana se sieltä paukkaa. Namipalkka kelpaa, mutta tulee sellaisella ärinällä, että sormet on oikeasti vaarassa, joten lelu on siinä mielessä parempi kummallekin. Tehtiin myös pari penturengasta ihan matalalla, siinä ei kutsuttuna ollut mitään ongelmaa. Muutamia siivekkeiden kiertoja otettiin myös ja niissäkin on kyllä vauhdikas pieni. Kivaa sillä tuntuu olevan ja sehän se tärkeintä on.
Riepotin sai eilen (taas) uuden häkin automatkoja varten ja käytiin se sen kanssa hakemassa Mustista&Mirristä. Se on muuten nyt sellaista mallia, että voidaan vaikka lentämään lähteä ;). Ja Riehalla oli niin hauskaa eläinkaupassa, se pussaili myyjää ja tunki itseään joka paikkaan ja mm. kiipesi sellaisen petikasan päälle. Huvipuistoseikkailuja pennulle siis!

Iisalmen koe, Tuike AVO1!!!

Vuorossa siis ensimmäinen avoimen luokan tokokoe. Kyllä jännitti, varsinkin paikkamakuu, mutta mitä turhia. Kyllä se vaan on taitava pikkukoira kun kaikki natsaa, tuloksena siis 1-tulos, 181,5 pistettä, kunniapalkinto ja sijoitus 4/7. Taso oli tosi kova (kolmas sai puoli pistettä enemmän kuin me) ja tuttu karjis Mio vei hienosti voiton 188 pisteellä. Meidän rivi näytti tältä, tuomarina Salme Mujunen:

Paikkamakuu 10 (jännitti aivan älyttömästi olla ekaa kertaa piilossa, ei mitään ongelmaa, koira oli ihan rauhallinen ja tarkkaavainen)
Seuraaminen taluttimetta 7,5 (paikka irtoili välillä, perusasennoissa edistystä, välillä oli kyllä nättiäkin pätkää)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9,5 (vissiin pikkaisen seuraamisesta, maahanmeno hieno)
Luoksetulo 9 (väljä perusasento, mutta ihan sairaan hyvä pysähtyminen täydestä vauhdista)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9 (kääntyi hieman seisoessa, kuunteli vissiin jotain ääntä takaa)
Noutaminen 9 (väljä perusasento, itse nouto upea)
Kauko-ohjaus 10 (sairaan hyvä, terävät, hyvät siirtymiset!)
Estehyppy 7,5 (kiinnitti huomion esteen vieressä kuvanneisiin katsojiin, siitä syystä hyppäsi vinoon ja liikkui suht kauas, kaksoiskäsky istumiseen, hyppäsi kyllä hienosti takaisin vaikka olikin tosi vinossa)
Kokonaisvaikutus 9,5 (iloista katseltavaa)

Tyytyväinen olin sanomattakin. Ainoa mikä vähän ehkä harmitti oli seuraaminen ja hieman hyppy, koska se on niin varma yleensä, muuten T vaan paransi koko ajan. Se oli iloinen, reipas ja ihana, nuoli välillä mun naamaa ja hyppi innoissaan!

Tuike on muuten eka japsi kuuteen vuoteen joka on kisannut alokasluokkaa korkeammalla :), ehkä muutkin kohta innostuisi.

Saimme kokeesta pari kuvaa, kuvat on ottanut Aino Kinnunen, kiitos kovasti!!

Tuike seuraa tärppänä




Maahanmenoa (tämä taitaa olla kaukokäskyistä)


Tuike noutaa


Hyppy


Ja loikka takaisin

Pieksämäen koe, niin kivaa ja niin pienestä kiinni

Tänään startattiin Viiman kanssa Pieksämäellä Marko Purasen tuomaroidessa alokasluokkaa. Koiria oli ilmoittautunut reilusti, 24 kappaletta. Me oltiin tietysti joukon hännillä, neljänneksi viimeisenä eli odottelua tuli aikasta paljon. Koe oli tällä kertaa ulkona hallin sijaan, onneksi vesisade pysyi poissa, mutta hälinää ulkona oli kyllä reippaasti enemmän kuin hallissa.

Viima oli tosi hyvällä päällä ja tekikin hienosti hommia. Ja itseenikin olin tyytyväinen, pysyin kasassa ja sain tehtyä hommat niin kuin suunnittelinkin. Ihanaa että tuo yhteistyö on todellakin löytynyt ja kun Viima vielä on niin varma ja lunki, ettei sen kanssa tarvitse jännittää mitään ulkopuolisia häiriötä niin itse asiassa kisaaminen on jopa jo melkein kivaa.

Pisteet ja omat selostukset (tuomari ei kommentoinut ollenkaan):
Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 10 Viiman viereinen koira lähti taas, samoin yksi toinen, kumpikin täysiä laukaten. Viima vaan katseli ja makasi niin rauhallisesti ja varmasti. Perusasentotreeni on toiminut ja ponnahti istumaan hienosti.
Hihnassa seuraaminen 9 Oikein kivaa suurimmaksi osaksi. Eka perusasento meni aika eteen ja jossain käännöksessä jätätti.
Irti seuraaminen 8,5 Oikeastaan edellisen toisinto, oikein tyytyväinen oli tähänkin.
Liikkeestä maahanmeno 9 Mun mielestä oikein pätevä, oisiko noussut perusasentoon hieman hitaasti. Sen sijaan itse liike nopea ja upea!
Luoksetulo 0 Tähänhän se sitten meni. Kolmoiskäskystä nolla ja kolmannella teki sitten ihan täydellisen kympin luoksetulon perusasentoineen... En tiedä mistä johtui, omasta pelosta, koska Viima on tehnyt samalla lailla ennekin Pieksämäellä (voiko koira sellaisen ennustaa??). Kuitenkin treeneissä ja viime kokeissa on tehnyt tosi pätevästi. Toinen mitä mietin oli, että sanoin odota-käskyn parikin kertaa ennen liikkeen alkua, olisiko ollut liian voimakasta. Kolmas oli se, etten kutsunut toisessa käskyssä nimen kanssa, kolmannella tein niin ja toimi (tosin pienellä käsien levityksellä). Vai oliko käskyt liian hiljaisia kaikessa hälinässä? Ei hajua ja harmitti kun videokamera jäi kotiin, siitä olisi voinut ehkä jotain selvitä.
Liikkeestä seisominen 8,5 Veikkaan että alun seuraamisesta ja oisiko ottanut muutaman askeleen käskyn jälkeen?
Estehyppy 9,5 En tiedä yhtään mistä lähti, mun mielestäni ihan kympin liike: terävä hyppy, erinomainen seisominen ja istumaan meni käskystä.
Kokonaisvaikutus 9
yht. 155p. 2-tulos sijoitus 7/24

Harmitti kun koulari oli niin lähellä, mutta toisaalta olin niin iloinen miten hienosti Viima teki. Siinä oli täpäkkyttää ja iloisuutta, eli kaikkea sitä mitä tarvitaankin. Häntä heilui ja pieni oli kehästä päästessään niin hyvällä tuulella, on se vaan ihana pieni porokoira