maanantai 15. kesäkuuta 2009

Viiman MH

Päätin päivitellä vähän vanhempia juttuja kotisivujen syövereistä tännekin, kun ei kotisivujen jatkosta ole sen kummempaa varmuutta.

Viima siis kävi SPL:n järjestämässä MH-luonnekuvauksessa ollessaan 1v 4kk. MH-testi oli silloin viellä epävirallinen, mutta testi tehtiin ihan virallisten sääntöjen mukaan ja kuvaajana toimi ruotsalainen MH-luonnekuvaaja Ann Ohlsson, jolla on paljon kokemusta MH-kuvauksesta. Halusin koiran kuvaukseen viedä, koska se oli iältään aika ihanteellinen, MH on Ruotsissa nimenomaan tarkoitettu nuorien koirien kuvaamista varten.

Kokemus oli oikein mukava ja Viima handlasi osiot ongelmitta, eikä jäänyt muistelemaan missään vaiheessa. Kuumuus ja alkava valeraskaus verottivat leikki-intoa ja lopussa neiti oli jo ihan valmis vaan istumaan varjossa, mutta muuten testi oli ihan Viimamainen.

Kuvaustulokset (Viiman saama arvostelu on tummennettuna):

12345
1a. KONTAKTI Torjuu kontaktia, murisee tai yrittää purra Välttää kontaktia, väistää Hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei väistä Ottaa itse kontaktia, tai vastaa siihenMielistelevä kontaktinotossa Hyppii, vinkuu haukkuu jne.
Tervehtiminen
1b. KONTAKTI         Ei lähde vieraan ihmisen mukaan. / ei kokeilla Lähtee mukaan haluttomasti Lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut testinjohtajasta. Lähtee mukaan halukkaasti. Kiinnostuu testinjohtajasta.Lähtee mukaan hyvin innokkaasti, erittäin kiinnostunut tjsta.
Yhteistyö             
1c. KONTAKTITorjuu murisemalla ja/tai yrittää purra. Väistää tai hakee tukea ohjaajasta. Hyväksyy käsittelynHyväksyy, ja ottaa kontaktia.Hyväksyy, ja liioitellulla kontaktilla. 
Käsittely
2a. LEIKKI 1Ei leiki - ei osoita kiinnostusta Ei leiki - osoittaa kiinnostusta. Leikkii - aktiivisuus lisääntyy/väheneeLeikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinenLeikkii - aloittaa erittäin nopeasti ja on hyvin aktiivinen
Leikkihalu
2b. LEIKKI 1Ei tartu esineeseenEi tartu, nuuskii esinettä.Tarttuu esineeseen viiveellä, tai etuhampailla. Tarttuu heti koko suulla. Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista. 
Tarttuminen
2c. LEIKKI 1Ei tartu esineeseen Tarttuu viiveellä - irrottaa/pitää, ei vedä vastaanTarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan. / Korjailee otetta Tarttuu heti koko suulla, vetää vastaan kunnes testinjohtaja irrottaa. Tarttuu heti koko suulla, vetää, tempoo, ravistaa -  kunnes tj irrottaa. 
Puruote ja taistelutahto
3a. TAKAA-AJOEi aloita.Aloittaa, mutta keskeyttää. Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista. Aloittaa kovalla vauhdilla päämäärähakuisesti, pysähtyy saaliille.Aloittaa heti kovalla vauhdilla, juosten saaliin ohi, voi kääntyä saaliille. 
(2 kertaa)
3b. TARTTUMINENEi kiinnostu / ei juokse perään.Ei tartu, nuuskii saalistaTarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä. Tarttuu heti saaliiseen, mutta irrottaa. Tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussaan väh. 3 sek. 
4 AKTIVITEETTITASOTarkkailematon, kiinnostumaton, passiivinen Tarkkailevainen, rauhallinen, voi istua, seistä tai maata. Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja. Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen. Toiminnot vaihtelevat nopeasti osion aikana / rauhaton koko ajan. 
5a. ETÄLEIKKIEi kiinnostu avustajasta.Tarkkailee avustajaa, välillä taukoja. Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja.Kiinnostunut avustajasta, yksittäisiä lähtöyrityksiä. Erittäin kiinnostunut avustajasta, toistuvia lähtöyrityksiä. 
Kiinnostus
5b. ETÄLEIKKIEi osoita uhkauseleitä.Osoittaa yksittäisiä, 1-2 uhkauseleitä osion ensimmäisessä osassa. Osoittaa yksittäisiä, 1-2 uhkauseleitä osion ensimmäisessä ja toisessa osassa. Osoittaa useampia uhkauseleitä osion ensimmäisessä osassa. Osoittaa useampia uhkauselkeitä osion ensimmäisessä ja toisessa osassa. 
Uhka/aggressio
5c. ETÄLEIKKIEi saavu avustajan luo.Saapuu linjalle aktiivisen avustajan luo Saapuu piilossa olevan puhuvan avustajan luo.Saapuu avustajan luo epäröiden tai viiveellä. Saapuu avustajan luo suoraan ilman apua. 
Uteliaisuus
5d. ETÄLEIKKIEi osoita kiinnostusta.Ei leiki - osoittaa kiinnostusta.Leikkii, voi tarttua varovasti, mutta ei vedä. Tarttuu, vetää vastaan, voi irroittaa ja tarttua uudelleen. Tarttuu, vetää vastaan, ei irroita. 
Leikkihalu
5e. ETÄLEIKKIEi osoita kiinnostusta.Kiinnostuu, mutta keskeyttää. On kiinnostunut leikkivästä avustajasta Kiinnostunut leikkivästä sekä passiivisesta avustajasta. Houkuttelee myös passiivista avustajaa leikkimään 
Yhteistyö
6a. YLLÄTYSEi pysähdy tai pysähtyy nopeasti. Kyykistyy ja pysähtyy.Väistää kääntämättä pois katsettaan haaaristaPakenee enintään 5 metriä. Pakenee enemmän kuin 5 metriä. 
Pelko
6b. YLLÄTYSEi osoita uhkauseleitä.Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä.Osoittaa useita uhkauseleitäOsoittaa useita uhkauseleitä ja muutamia hyökkäyksiäOsoittaa useita uhkauseleitä ja hyökkäyksiä,  voi purra 
Puolustus/aggressio
6c. YLLÄTYSMenee haalarin luo, kun se on laskettu maahan. / ei mene ollenkaan. Menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa.Menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo sen edessä. Menee haalarin luo, kun ohjaaja on edennyt puoliväliin.Menee haalarin luo ilman  ohjaajan apua. 
Uteliaisuus
6d. YLLÄTYSEi minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä. Piani niiaus liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla.Pieni niiaus tai nopeuden vaihtelu, pienenee toisen ohituskerran jälkeen. Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina väh. kahdella ohituskerralla. Voimakas pelko, voi lisääntyä jokaisella ohituskerralla. 
Jäljellejäävä pelko
6e. YLLÄTYSEi osoita kiinnostusta haalariinPysähtyy, haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla Pysähtyy. Haistelee tai katselee haalaria vähintään kahdella ohituskerralla. Puree haalaria tai leikkii sen kanssa, kiinnostus vähenee Puree haalaria tai leikkii sen kanssa väh. kahdella ohituskerralla. 
Jäljellejäävä kiinnostus
7a. ÄÄNIHERKKYYSEi pysähdy tai pysähtyy nopeasti.Kyykistyy ja pysähtyy Väistää kääntämättä pois katsettaan Pakenee enintään 5 metriä. Pakenee enemmän kuin 5 metriä.
Pelko
7b. ÄÄNIHERKKYYSEi mene katsomaan. Menee räminälaitteen luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa. Menee räminälaitteen luo, kun ohjaaja seisoo sen vieressä. Menee räminälaitteen luo, kun ohjaaja on edennyt puoliväliin.Menee räminälaitteen luo ilman apuja
Uteliaisuus
7c. ÄÄNIHERKKYYSEi minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita tai väistämistä.Pieni niiaus tai temponvaihtelu jollain ohituskerralla. Pieni niiaus tai nopeuden vaihtelu kerran, pienenee toisen ohituskerran jälkeen. Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina väh. kahdella ohituskerralla. Voimakas pelko, voi lisääntyä jokaisella ohituskerralla. 
Jäljelle jäävä pelko
7d. ÄÄNIHERKKYYSEi osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan.Pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta yhdellä ohituskerralla. Pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta väh. kahdella ohituskerralla. Puree laitetta tai leikkii sen kanssa. Kiinnostus vähenee. Puree laitetta tai leikkii sen kanssa väh. kahdella ohituskerralla. 
Jäljelle jäävä kiinnostus
8a. AAVEETEi osoita uhkauselkeitä.Osoittaa yksittäisiä uhkauselkeitä.Osoittaa useita uhkauseleitä Osoittaa useita uhkauseleitä ja muutamia hyökkäyksiä. Osoittaa uhkauseleitä ja  useampia hyökkäyksiä. 
Puolustus/aggressio
8b. AAVEETYksittäisiä vilkaisuja, sen jälkeen ei kiinnostusta. / ei kiinnostu lainkaan. Katselee aaveita silloin tällöin.Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukojaTarkkailee molempia aaveita koko osion ajan
Tarkkaavaisuus
8c. AAVEETOn ohjaajan edessä tai sivulla.On enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, pientä välimatkan ottoa. On enimmäkseen ohjaan edessä tai sivulla, vaihtelee paon ja kontrollin välillä. On enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon ja kontrollin välillä.Peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähtee paikalta./  pakenee 
Pelko
8d. AAVEETMenee katsomaan, kun ohjaaja on ottanut avustajalta hupun pois. / ei mene ajoissa Menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkuttelee koiraaMenee katsomaan kun ohjaaja seisoo vieressä. Menee katsomaan, kun ohjaaja on edennyt puoleenväliinMenee katsomaan ilman apuja. 
Uteliaisuus
8e. AAVEETTorjuu kontaktia / ei mene ajoissa Hyväksyy avustajan tarjoaman kontaktin, mutta ei vastaa siihen. Vastaa avustajan tarjoamaan kontaktiin. Ottaa itse kontaktia avustajaan.Innostunutta kontaktinottoa avustajaan, esim. hyppii tai vinkuu. 
Kontaktinotto aaveeseen
9a. LEIKKI 2Ei leiki - ei osoita kiinnostusta Ei leiki - osoittaa kiinnostusta.Leikkii - aktiivisuus lisääntyy/ väheneeLeikkii -  aloittaa nopeasti ja on aktiivinenLeikkii - aloittaa erittäin nopeasti ja on hyvin aktiivinen
Leikkihalu
9b. LEIKKI 2Ei tartu esineeseen.Ei tartu, nuuskii esinettä. Tarttuu esineeseen viiveellä, tai etuhampailla.Tarttuu heti koko suulla. Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista.
Tarttuminen
10. AMPUMINENEi häiriinny,  havaitsee nopeasti ja sen jälkeen täysin välinpitämätön.Häiritsevyys lisääntyy leikin/ passiivisuuden aikana, sen jälkeen välinpitämätön. Kiinnostuu laukauksista, yleisöstä tms,  mutta palaa leikkiin/passiivisuuteen. Keskeyttää leikin / passiivisuuden, lukkiutuu yleisöä, laukauksia tms. kohden, ei palaa leikkiin /passiivisuuteen. Häiriintynyt, pelokas /yrittää paeta /
Ohjaaja luopuu ampumisesta.

Tuomari sanoi loppukommenteissa että Viima on ihmisille avoin ja ystävällinen. Se käsitteli ja kontrolloi aaveita hyvin ja lähestyi niitä rohkeasti. Ääniin se ei reagoi. Saalisosuutta  tuomari piti erikoisena käyttäytymisenä, koira oli hyvin kiinnostunut saaliista, mutta jostain syystä kunnioitti sitä niin ettei mennyt kiinni asti. Tuomari sanoi myös että Viimasta näkee että se on nuori koira ja se ei ole vielä kehittänyt ihan varmoja toimintamalleja joka tilanteeseen, iän myötä ne vielä varmistuvat. Kuitenkin se palautuu tilanteista hyvin eikä jää muistelemaan tapahtunutta. Tuo näkyi hyvin mielestäni etäleikin ja aaveiden osuudessa, etäleikissä se oli hyvin kiinnostunut, mutta rohkeus ei vielä siinä vaiheessa ihan riittänyt yksin lähtemiseen. Mutta myöhemmin tapahtuneessa aave-osiossa se irtosi jo hyvinkin rohkeasti. Tuomari selitteli pitkät pätkät, mutta valitettavasti se ei tullut nauhalle ja huonolla ruotsinymmärryksellä en saanut kaikesta ihan selkoa. Tuomari ei aiemmin ollut kuvannut lapinporokoiria.

Viima teki testin rauhallisesti ja varmasti, kuten osasinkin odottaa. Leikkimään se ei innostunut, mikä oli vähän harmi koska se kuitenkin taistelee innokkaasti esim. treeneissä. Tilanne ja paikka oli kuitenkin sen verran erikoinen, lisänä vielä kuuma päivä, että Viima totesi että on parasta olla riehumatta liikaa. Sillä oli myös juuri ennen testausta juoksut ja sen jälkeen on ollut vähän vaisumpi, mutta sellasta se on näiden neitien kanssa välillä. Sille ei kuitenkaan jäänyt mitään ongelmia palautua osioista ja erityisesti esine-osioita se ei mielestäni edes ottanut kovin todellisena uhkana. Ihmisosioissa se selkeästi jo koki vähän uhkaa, mutta todetessaan sen olevan turhaa niin unohti asian saman tien ja kävi iloisesti tervehtimässä. Hienoa oli myös tuo ääniin reagoimattomuus.

Videot kuvauksesta:
http://www.youtube.com/watch?v=ap-69VwsXi8
http://www.youtube.com/watch?v=MsnEHj1ZjXk
http://www.youtube.com/watch?v=ymUd95OlJA4
http://www.youtube.com/watch?v=jIduVeO9-8c

sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Mietintää ja kokeilua

Tulipa käytyä tokoilemassa oikein hard core-olosuhteissa Keuruulla. Tuomarina toimi Aino Juhantalo-Kakkola. Hiekkakenttä, ei varjon häivääkään ja lämpötila varjossa olleen auton mittarissa 30 astetta. Tuike hakeutui heti varjoon kun vaan jonnekin pääsi ja kerrankin meni jopa autoon vapaaehtoisesti, kun siellä oli pieni nurkkaus varjossa... No olosuhteet oli rankat, mutta ei voi kyllä niitä pelkästään syyttää. Oma olotila oli taas jotain todella kummallista, eikä tekeminen onnistunut yhtään. Välillä tuntui että jalat lähtee alta ja kommentit tuomariltakin oli että koira on ihan eri kun pääsee pois kehästä, eli kun itse rentoudun. On tämä rankkaa, ihmisen pää ei meinaa pysyä mukana kun mennään niin ylös ja alas fiiliksissä.

Paikkamakuu meni jo pieleen, Tuike oli noussut istumaan heti kun menin piiloon ja istumassa jökötti sitten koko makuun. Periaatteessa tuosta olisi kai sääntöjen mukaan voinut saada vielä viitosen, mutta tuomarin linja oli tänään että koska nousi ylös niin nopeasti niin liike nollaksi. Seuraamiseen mentiin, mutta siitä ei tullut mitään ja päätin sitten keskeyttää homman.

Vaikeaa se on, tottakai olosuhteet pitää ottaa huomioon, mutta periaatteessa koiran pitäisi toimia olosuhteessa kuin olosuhteessa. Ja kun treeneissä sitä ei juuri kuumuuskaan haittaa vaan tärpättää aina iloisena ja tekee täysiä. Pahintahan tässä on se että treenit on olleet taas ihan loistavia, mitään tälläistä ei ole siellä ollut nähtävissä, ei lähelläkään. Joten vaikea päästä korjaamaan asiaa kun ongelmat tulevat vain kokeessa (vaikka viime koe olikin hieno, silloin oma pää pysyi kasassa paremmin).

Jos blogia joku lukee ja tämä meidän koeura jotain ajatuksia herättää niin laittakaa ihmeessä vinkkiä ja mietteitä tulemaan (vaikka sähköpostiin riikka.nara(at)elisanet.fi ). Kaikki ideat on tässä vaiheessa hyviä. Blogista löytyy kaikki mahdollinen taustatieto meidän treeneistä, kokeista jne. Tuntuu että ainoa mikä on kokeilematta on tosi tiukat pakotteet jos joku menee pieleen, mutta toisaalta noita pieleen menoja on tosi vaikea saada treeneissäkään esiin ja se ovatko ne sopivia minun jännitykseen reagoivalle koiralle on myös miettimisen arvoinen asia. Ehkä se ohjaajan terapia on ainut varteen otettava vaihtoehto...

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Niin lähellä!!

Nyt kaikki saa tulla hakkaamaan mua sääntökirjalla päähän, lujaa. Jospa se sitten jäisi mielee, enkä pilaisi muuten mahtista suoritusta... Täysin ohjaajan piikkiin meni taas. Mutta hienoa oli se että viime kokeiden paniikki ja jännitys oli lähestulkoon poissa ja sain oikeasti keskityttyä tekemiseen, kokeesta jäi niin hyvä fiilis tekemisen kannalta. Olin jo lähestulkoon päättänyt että jos nyt ei ykköstä tule niin avoimen tokoilut ainakin jää siihen, jos ei koko homma, mutta tämän jälkeen lähdetään ehdottomasti. Meidän koularista tulee työvoitto, kyllä se ohjaajakin vielä joskus pelittää.

Koe oli Padasjoella, tuomarina Marita Packalen. Saatiin peruutuspaikka maanantaina eli lyhyellä varooitusajalla lähdettiin. Tuike oli ihan loistava, maailman ihkuin pikkukoira!! Loppujen lopuksi pilasin itse ykköstuloksen nollaamalla hypyn ja voin sanoa että hyvä etten itkuun purskahtanut (hieman kerännyt paineita). Mutta meillä oli niin hyvä fiilis kehässä, olin jännittänyt ihan sikana. Jotenkin sain ennen koetta sellaisen mielen että menköön miten menee, mie keskityn vaan koiraan ja iloiseen tekemiseen kaikin keinoin. Ja se toimi, lukuunottamatta tuota hypyn töppäystä, jossa ei ohjaajan järki toiminut ollenkaan, sen verran jännitys pääsi pintaan. Mutta Tuikella oli melkeinpä katkeamaton kontakti ja hieno tekemisen meininki.

Rivistö oli tälläinen kera selityksien, tuomarin kommentteja en juuri edes kuullut, keskityin niin täysillä koiraan:

Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen taluttimetta 8 Viime kertaan verrattuna erinomainen! Hyvä kontakti läpi seuruun, paikka löysä sivusuunnassa aina välillä, mutta ei jätätystä.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Seisominen seuraaminen yhteydessä 0 Kummatkin jättävät tehtiin jostain syystä peräjälkeen (oli muuten pikkainen yllätys, ei tullut mieleenkään että liikkeiden järjestystä voi muutella) ja T teki sitten 10 arvoisen maahanmenon. Ikinä ei ole aiemmin kokeessa sotkenut, mutta vissiin tuo peräjälkeisyys vaikutti.
Luoksetulo 10 Hieno!
Noutaminen 10
Kauko-ohjaus 9 Jäi alussa puoliksi maahan vähäksi aikaa, kun koitti metsästää jotain ympärillä pörräävää öttiäistä. Ihan loistavat siirtymät! Estehyppy 0 Kaunis hyppy, mutta T jäi nuuskimaan maata eikä reagoinut ekaan eikä tokaan istu-käskyyn. Päätin sitten antaan vielä kolmannen, mikä nollasi liikkeen, sivulletulo oli loistava eli ilman tuota oltaisiin varmasti saatu 5-7p., millä oisi se ykkönen irronnut. Prkl.
Kokonaisvaikutus 9 Cool


yht.150p. 2-tulos
Olen niin iloinen tuosta fiiliksestä!! Meinasi jo epätoivo iskeä parin viime kokeen jälkeen. Ja pisteet oli todellakin täysin ansaittuja vaikka tuomari ei mikään maailman tiukin olltukaan, varsinkaan alokkaassa. Pikkukoiran itsepäisyys taitaa muuten näkyä siinä että liikkeet mitkä reipas viikko sitten oli nollia olivat nyt 10 ja 9, eli ei osaamisesta ole kiinni Silmänisku. Eli vaikka ei ihan 1-tulokseen ylletty niin tyytyväinen saa olla.

lauantai 9. toukokuuta 2009

3-tulosta vesisateessa

Tänään ajettiin Orivedelle tokoilemaan, tuomarina toimi Aino Juhantalo-Kakkola. Treenattu ollaan ihan hulluna, ja fiilis ja tekeminen on ollut loistavaa, mutta eipä se tuloksessa näkynyt... Vaikka ei tästä mitenkään huono mieli jäänyt, taas vaan harmittaa kun ei pääse heti uudestaan kokeilemaan, se on niin ärsyttävä tunne kun tietää että osataan ja ei vaan natsaa.

Koemaisiakin ollaan harjoiteltu, eli siitäkään ei jää kiinni. Tänään sää oli kyllä todella huono, meidän suorituksen aikana vettä satoi ihan kaatamalla ja kumpikin olitiin aivan läpimärkiä, eli se varmaan osaksi vaikutti. Keli oli aika kaamea. Jostain syystä Tuike otti myös paljon häiriötä liikkeenohjaajasta ja vähän tuomaristakin (vaikka kehään mennessä ja kokeen jälkeen moikkasi iloisesti ja ongelmitta), tai varmaan lähinnä heidän sadeviitoista ja osassa liikkeitä katseli vaan epävarmana sinne. Mietin että oisiko luonnetestistä voinut kuitenkin jäädä mieleen että noita tyyppejä kannattaa katsella, ettei vaan hyökkää päälle. Seuruussa tämä näkyi erityisesti, kontakti ei säilynyt ja ei olisi halunnut mennä kohti. Omasta jännityksestä tuli myös paljon noottia, mm. seuraaminen oli kuulemma täysin ohjaajan piikkiin menevä juttu, tuijotan ja painostan koiraa ja kun en itse ole varma niin koirakaan ei ole varma.

Pisterivi ja tarkemmat selitykset:

Paikalla makaaminen 10. No tässä ei mitään ongelmaa, todella hyvä.
Seuraaminen taluttimetta 5,5. Haahuilua alussa ja lopussa, välillä ok pätkää. Yhdessä vaiheessa jäi seisomaan ja jouduin kutsumaan mukaan. Omasta käytöksestä paljon noottia, jäykkää, koiraa painostavaa, vasen käsi jäkittää ja en tehnyt niinkuin liikkeenohjaaja sanoi. Ei hyvä.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8,5. Seuraamisessa taas vasemman käden jäykkyydestä sanomista ja T seurasi vähän väljästi. Itse maahanmeno oli hyvä.
Luoksetulo 0. Perkule. Tuli täysiä laukalla, ei pysähtynyt käsimerkistä. Läpijuoksusta olisi tullut 5, mutta Tuike tuli niin väljään perusasentoon että tuomari päätti olla antamatta pisteitä.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9,5. Tässä oli hyvä seuruu ja erityiskiitoksen sain siitä että nyt kädetkin liikkui. Hyvä seiso, en tiedä mistä vähennys.
Noutaminen 7. Itse nouto erinomainen, sai kovasti kehuja. Perusasento väljä ja nousi seisomaan kun otin kapulan suusta.
Kauko-ohjaus 0. Ekaan istumiseen kaksi käskyä, toiseen ei noussut kolmannellakaan. Ihan ihme hommaa, ei ollut kuulolla, katseli liikkeenohjaajaa jne. Ollaan tehty istumista viime viikkoina todella paljon, eli ei todellakaan pitäisi olla treenistä kiinni.
Estehyppy 9. Erinomainen hyppy ja istu. Perusasennosta vähennys.
Kokonaisvaikutus 6. Koira oli varsinkin alussa epävarma ja sen takia ei voi antaa enempää. Omastakin mielestä tekeminen oli aika kauheaa, loppua kohden kuitenkin paransi fiilistä ja hypyn jälkeen oli ihan oma iloinen itsensä ja hyppi-pomppi minua vasten ja moikkaili tuomaria.

yht. 115p. 3-tulos

No uutta putkeen vaan, tuomari oli tosi kannustava ja kovasti tsemppasi vaan uuteen kokeeseen. Eniten harmitti tuo kaukojen nollaus, se on kuitenkin aika varma 10 liike. Samoin luoksetulo. Niistä kun lähtee se 60 pistettä veks niin eipä siinä enää mitään voi. Seuraaminen on meidän heikoin lenkki, mutta en nyt noin huonoa olisi kuitenkaan odottanut. Perusasentotreeni jatkuu myös. Eniten pitäisi edelleen saada kuriin se oma tekeminen.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Luonnetestattu Tuike

 Tänään käytiin Hankasalmella Katri Leikolan ja Irene Puputin tuomaroimassa luonnetestissä. Päivä oli pitkä ja tuulinen, mutta kokemus oli todella mukava. Tuike paineli läpi testin ihan omana iloisena itsenään (eli maailman valtiaana), sen kummemmin mistään paineistumatta. Tuomarikin sanoi että taisi pitää tätä vaan sellaisena uutena hauskana leikkinä sunnuntaipäivien ratoksi Nauru. Kiitokset Raisalle ja Saanalle seurasta ja henkisestä tuesta!

Testi meni aikalailla juuri niin kuin olin ajatellut, tein ennen lähtöä oman arvion siitä mitä Tuike saa ja se kävi tuloksen kanssa yhteen lähes täydellisesti. Laukaksista en ollut varma, koska Tuike ei ole niitä koskaan kuullut eli laukausvarma oli oikein hyvä tulos. Vilkkauta epäilin jopa suuremmaksi, kun nyt se jäi parhaaseen mahdolliseen. Pidättyväisyys näkyy siinä että Tuike ei alkanut leikkimään vieraan kanssa, tuijotti vaan minua. Minun kanssa leikki ja alkuun vahingossa siitä suoraan myös tuomarin kanssa, mutta sitten tajusi huijauksen ja lopettaa. Kelkka meni hienosti, siinä toimintakyky oli oikein hyvä. Puolustusoisossa oli tosi täpäkkänä ja lopussa vasta väisti, silti yrittäen sieltä vielä vähän tulla. Pimeä huone oli vaikea, ja sen tiesin jo etukäteen. Siellä tarvitsi paljon apuja ja tuli tosi varovasti hiipien. Siellä myös tuomarien mukaan näkyy pehmeys, vaikka muuten ei juuri muistellut mitään eli olisi saattanut olla vaikka kohtuullisen kovakin ilman pimeää huonetta. Eli pimeässä huoneessa, kun ei ole mitään oikeaa uhkaa, ei pysty kompensoimaan toimintakykyään taistelutahdolla ja terävyydellä. Muualla se sitten painaakin niiden voimalla. Seinässä siis myös räkytti ihan tehokkaasti tuomarin hyökätessä.

Osa-alueiden pisteet menivät näi (suluissa mitä itse ajattelin etukäteen tulevan):

Toimintakyky: -1 pieni (-1)
Terävyys: +3 kohtuullinen, ilman jäljelle jääviä hyökkäyshaluja (+3)
Puolustushalu: +3 kohtuullinen, hillitty (+3)
Taistelutahto: +2 kohtuullinen (+2)
Hermorakenne: +1 hieman rauhaton (+1)
Tempperamentti: +3 vilkas (+1, erittäin vilkas)
Kovuus: +1 hieman pehmeä (+1)
Luoksepäästävyys: +2a luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen (+2a)
Laukauspelottomuus: +++ laukausvarma
(++laukauskokematon)

Plussaa 144p., josta toimintakyvystä miinus 15p., yhteensä siis 129p. ja laukausvarma sekä hyväksytty.

Tuike on sähäkkä, iloinen ja taistelutahtoinen kaveri ja se näkyi myös testistä. Meistä kuulemma näkee että suhde on kunnossa ja sovitaan toisillemme. Eli ihan Tuikkusen näköinen testi ja olin tyytyväinen tulokseen!

Videot testistä löytyvät Picasan galleriasta!

torstai 12. maaliskuuta 2009

Ylämäki, alamäki...

Niin kai se sitten menee. Varsinkin jos ohjaaja on hermoheikko jännittäjä. Hävettää ja harmittaa, mutta ei sille valitettavasti enää mitään voi. Mietin pitkään kirjoitanko tästä mitään, mutta ehkä se hyödyttää jotain muutakin jännittäjää. Eilen käytiin siis pitkän matkan päässä Kannuksessa kokeessa ja reissun ainoa tulos oli se että Tuike askarteli menomatkalla kevythäkkinsä rikki, eipähän tarvitse enää pikkukoiraa häkittää.

Eli yksinkertaisesti taas jännitys nostaa päätään. Ehkä se on ollut tämä koetauko, ei vaan osaa toimia kokeessa, mutta alusta saakka kaikki meni pieleen. Halli oli lämmin sisähalli, eli oikein mukava paikka. Yleisöä oli paljon, niin koiria kuin ihmisiä, ehkä se sitten oli se ensimmäinen jännitysmomentti. Avoin luokka aloitti ja sen perään oli heti alokas, isoimmat luokat tietysti.
Ensimmäinen virhe oli se etten kertonut koiralle että ollaan tekemässä töitä. Jotenkin sain päähäni että tässä vaiheessa on ihan turha treenata ja muutenkin siellä ihmispaljoudessa ei jännittäjä edes oikein uskaltanut touhuta. Eli istua kökötettiin aika lailla paikallaan ennen kehään menoa. Siinä vaiheessa en edes osannut miettiä miten normaalisti ollaan toimittu, ainahan mie sen kanssa "treenaan" ennen koemaisia, siitä sen fiilis vaan nousee kun saa onnistuneesta tekemisestä palkkaa. Nyt kun mentiin kehään niin Tuike oli oikeasti ihan pihalla, se varmaan ajatteli että ollaan suunnilleen jonkin luona kyläilemässä.

Juoksuntarkastus meni ok, siitä mentiin paikkamakuuseen, Tuike oli reunimmainen koira kolmesta. Se, ettei se ollut yhtään mukana näkyi siinä ettei kuunnellut ekaa käskyä, katselee vaan muualle. Toisella meni maahan. Se makaa ehkä 20 sekuntia jonka jälkeen nousi ylös. Videolta näkee ettei se ole yhtään jännittynyt, pälyilevä tai pelokas. Se vaan nousee ja katselee terhakkaasti mun perään. Pysyi alkuun paikallaan mutta sitten alkaa ottamaan askelia, edelleen ihan terhakkaana. Siinä vaiheessa mut haetaan paikalle ja neiti tulee iloisesti vastaan. En edes muista milloin se olisi noussut paikkamakuusta yhdessäkään treenissä tai häiriössä, se on sille ihan 100-varma liike. Se ei vaan yksinkertaisesti tajunnut tekevänsä paikkamakuuta.

Tässä vaiheessa mulla on itselläni pasmat ihan sekaisin. Lähdin heti miettimään että jatketaanko ollenkaan, mikä ei todellakaan tee hyvää suoritukselle. Edelleenkään en tehnyt koiran kanssa mitään, lähinnä olin vaan ihan järkyttynyt. Mentiin kuitenkin kehään. Taas Tuike ei kuunnellut ekaa käskyä eli jo seuraamisen lähtöön jouduin antamaan kaksoiskäskyn. Eihän se edelleenkään tajunnut tekevänsä oikeasti hommia, mistä se oisikaan sen voinut tajuta kun ohjaaja on muutenkin jo paniikissa. Se seurasi väljästi, mutta tuli mukana. Muutaman kävelyaskeleen jälkeen tuli juoksupätkä ja lähdin juoksemaan. Ilman liikkeenohjaajan käskyä aloin taas kävelemään ja tajuntaan iski että ei hitto, mitä oikein teen. Tajusin että en edes kuuntele mitä liikkeenohjaaja sanoo, koira tulee perässä mutta tuntui että se oli aivan kauheaa. Ainoa mikä tuli mieleen on että tästä on päästävä pois. Ja niin n. 20 seuraamisaskeleen jälkeen ilmoitan että me keskeytetään. Tuomari on ihan ihmeissään, että eikö me tosiaankaan tehdä mitään, itse siinä vaiheessa suunnilleen juoksen ulos kehästä.

Vähän aikaa kun istuin niin tajusin että mitä ihmettä oikein tein, eihän tuossa ollut mitään järkeä. Seuraamispätkä on videolla eikä se edes näytä niin pahalta, mutta siinä vaiheessa kun kehässä oltiin se tuntui aivan järkyttävältä. Saman tien kun lopetan niin Tuike tulee kehästä mun kanssa ihan innoissaan eli varmasti se olisi herännyt aika pikaisesti tekemään sen varmoja liikkeitä, kun olisi tajunnut että nyt ollaan hommissa. Ja vaikka olisin keskeyttänyt seuraamisen, niin olisin voinut ottaa edes jotain, ihan vaan koiran fiiliksen ja tekemisen kannalta. Mutta siinä vaiheessa en tajunnut yhtään mitään, ajatus oli vaan että pois ja äkkiä.

Sen jälkeen se iski kyllä tajuntaan aika hyvin ja voin sanoa että tätä on tullut mietittyä nyt aika paljon. Miten voikin olla noin epäreilu ohjaaja, Tuike oli varmasti ihan ihmeissään koko touhusta. Tultiin myöhemmin halliin uudestaan ja tehtiin liikkeitä rauhassa ja iloisesti, Tuike oli aivan mukana. Se teki upeaa seuraamista ja hienoja kaukkareita, luoksetuloja. Tuon virittelyn kun olisin tehnyt ennen kehään menoa niin kummankin fiilis olisi ollut ihan erilainen.

Myös se tuli opittua tästä että mun on mietittävä myös se vaihtioehto että mitä jos joku menee pieleen. Jos en ole sitä miettinyt jossain päässäni ihan varmuuden vuoksi niin menen ihan lukkoon tuollaisessa yllättävässä tilanteessa. Agilityssä olen sen tehnyt ja nykyään jos joku menee pieleen niin jatketaan iloisesti loppuun saakka. Sielläkin aikaisemmin saatoin lähteä kävelemään virheen jälkeen jännityksessä, mutta eihän se kerro koiralle mitään positiivista siitä tilanteesta ja varsinkin kun aika harvoin se vika on koirassa. Ja eihän sen asian miettiminen tekemistä huononna, varsinkin kun muistan tästä lähtien kertoa koiralle mitä ollaan tekemässä, koska silloin Tuike kyllä osaa ja tekee.
Sellaista meillä. Toivottavasti tämä nyt syöpyy mieleen ja seuraavassa koitoksessa osaan taas toimia jotenkin järkevästi. Heti katselin kolme, neljä koetta mihin lähdetään, muuten tästä ei tule mitään