Tuike täytti tiistaina 11 vuotta. Se on edelleen reipas mummo, tänäänkin lenkillä se halusi kantaa lelula jatkuvasti ja juoksi isompien mukana kuin vettä vaan. Ihana, innokas pieni partiolainen!
Rieha on tällä viikolla treenannut pariin otteeseen. Maanantaina oltiin Haukkuvaarassa Maaritin, Hennan ja Sadun kanssa. Tehtiin Oilin oppeja. Metallinoudossa asennetta ja lisäksi yritin opettaa Riehaa ottamaan kapulan vinosti. Se tekee sen välillä luonnostaan ja ote on silloin aina loistava. Nytkin kun treenattiin, niin se onnistui välillä tosi hyvin. Ehkä sitä pitää yrittää vaan vahvistaa, siirtyisikö se sitten aina heittoihinkin.
Kaukoissa tehtiin vähän häiriötä ja lisäksi niitä skarppeja jättöjä. Oli alkuun aika vaikeaa, kaukojen jättö tuntui olevan Riehalle käsky alkaa touhuamaan jotain muuta. Treenikaverin tiukat silmät kuitenkin valvoivat ja saatiin Rieha kiinni näistä. Palkkailin sitä satunnaisesti lelulla ja namilla ja meno parani huomattavasti.
Tunnari tehtiin liikkuroituna, mutta vaan kahdella kapulalla. Se sujui hyvin. Loppuun tehtiin paikallaolot, joissa ei huomatettavaa. Lisäksi jumpattiin vielä vähän luoksetulon stoppeja.
Tiistaina Rieha kävi hierojalla ja olihan siinä tokojumeja. Kiersi aika voimakkaasti vasemmalle. Varmasti osansa on sillä, että ollaan tehty niin paljon seuruuta. Jumeja auottiin ja seuraamistreenit kiellettiin hetkeksi.
Perjantaina käytiin kisatokovuorolla, mutta ei tehty seuraamista. Sen sijaan Rieha sai tehdä merkkiä ja ruudun hakemista niin, että merkiltä tuli lähetys satunnaisesti joko oikealla tai vasemmalla olleeseen ruutuun. Yhtään ei hämääntynyt tästä ja luki aina tosi hyvin suunnan. Paikassa sen sijaan oli vähän huomattamista, eli sitä tehtiin erikseen.
Kaukoissa muistuteltiin taas jättöjä ja niissä olemista. Paranee ehkä kerta kerralta?
Tunnaria tehtiin kaksi kappaletta. Ensin kahdella kapulalla, sitten pitkällä rivillä. Erityishuomiota nyt tässäkin aloitukseen, eli lähinnä siihen, kun käännyn ympäri. Haluaisin, että se on siinä skarppi ja ryhdikäs. Pitää ottaa tähänkin satunnaispalkkaa ja vapautuksia pelkästä hyvästä odottelusta.
Paikallaolot sujui muuten, mutta makuussa meinasi lopussa reagoida viereisen koiran käskyyn. Ei ole pitkään aikaan tehnyt tuota, mutta nyt oli jotenkin yli-innokkaana. Ei paineita siitä.
Siinäpä pikaisesti tämä viikko, kiirettä pitää noin muuten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti