maanantai 1. syyskuuta 2014

Se vie ja se vie

Tänään Lauran kanssa neljännet yhteiset viestitreenit. Kuvio alkaa jo olla tuttu meille kaikille ja mukavasti on sujunut, ainakin näin treeneissä :). Tosipaikka onkin sitten pian edessä...

Tänään kuitenkin juoksutettiin Riehaa taas viisi pätkää parin siirtymän kera. Tuike oli mukana minun päässäni ja toimitti erinomaisesti häiriökoiran virkaa :). Pääpaino treenissä oli taas lähetyksissä ja niiden hallinnassa. Nipottaminen ja tiukka kuri alkaa näkyä ja niin pahaa sinkoilua ei enää ollut ilmassa. Tosin meinasi se kerran minun päästäni karata jo ennen seuruuta, mutta tuli takaisin kutsuttaessa.

Olen huomannut, että mitä rennommin olen lähetyksissä, sitä rennommin myös Rieha ottaa. Eli semmoinen hengailuasento ja korostetun rauhallinen meno, niin kelpikin rentoutuu. Kokeissa toimii myös, vaikka siellä aina niin kauheasti jännittääkin. Laurakin toteutti samaa tänään, ilmeisen hyvällä menestyksellä.

Juoksupätkissä ei ollut taaskaan mitään ongelmaa, eikä ääntäkään kuulunut tällä kertaa. Tässä pätee taas se, että mitä enemmän treenaa, niin sitä paremmin sekin sujuu. Jännä, eihän treenin määrä yleensä korreloi onnistumisien kanssa ;).

Mutta näillä nyt mennää ja katsotaan, mihin se riittää :).

Ei kommentteja: