Taas on palattu normiarkeen koirien lukumäärän ja sijoittumisen osalta. Tai sellaiseen odottavaan normiarkeen, koska tottakai nyt on seurattava silmä tarkkana pieniäkin muutoksia Riehassa. En tiedä kuvittelenko, mutta ihan kuin se olisi paljon nälkäisempi ja hellyyden kipeämpi kuin aiemmin. Se on siis normaalistikin ahne kuin mikä ja tykkää olla ihan kainalossa, mutta ihan kuin nyt olisi vielä aavistuksen enemmän.
Minulla on nyt kiire työviikko ja sunnuntai meni aamuyöstä iltayöhön Timin palauttamisessa Ahvenanmaalle. Unet ja vapaa-aika meinaa jäädä vähän vähälle, niin en ole vielä oikein kunnolla päässyt havainnoimaan Riehan käytöstä. Josko sitä vaikka tänään ehtisi edes kunnon lenkille? Onneksi on hyvät apujoukot, niin koirat ei sentään kärsi.
Eilen tein Riehan kanssa sisällä vähän temppuja, eli takapään käyttöä ja lisäksi kaukojumppaa, jossa muistuteltiin myös palkasta luopumista. Se oli tästä aivan liekeissä. Voi sitä tarjoamisen määrää, suorastaan liikuttavaa. Namit meni napaan suorastaan raivolla. Tokoilua jatketaan niin kauan kuin se hyvältä tuntuu, aksat jätetään nyt suosiolla tauolle, kunnes tiineys varmistuu johonkin suuntaan.
Tuike ja Viima olivat Timin reissun ajan hoidossa porukoilla, mutta nyt nekin siis pääsivät kotiin. Viiman ja Riehan välillä oli alkuun hieman jännitettä, selkeästi miehelässä ollut Rieha oli Viimasta vähän turhan itsevarma. Semmoista hännän nostelua kummankin suunnasta, mutta eiköhän se lauma siitä taas asetu uomiinsa.
Tuike-pieni oli niin onnesta soikeana, kun sai tulla kotiin. Sen kanssa temputettiin eilen myös takapään käyttöä. Jos ottaisi tavoitteeksi opettaa sille uusia temppuja jonkun x-määrän? Nyt kun Rieha jää vähemmälle treenille, niin pystykorvat joutuu varmaan paikkaamaan. Tuike tykkää, mutta Viima voi olla eri mieltä :D. Koitin sille eilen opettaa kurre-temppua ja draaman määrä oli huimaava. Ehkä sen kanssa tavoitteena voisi olla se, että se muistaisi, että temppujen opettelu ei ole rangaistus?
Lueskelin muuten meidän vanhoja koetarinoita ja on siellä ollut jos jonkinmoista tapahtumaa. Aikamoisen sitkeitä sissejä ollaan välillä oltu, sitäkin suuremmalla syyllä saa iloita kun jossain onnistuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti