Agivaliokello tikittää!

Otsikossa tiivistyi viikonlopun huikein tulos. Jari ja Rieha kisasivat siis sunnuntaina Laukaassa kaksi Eeva-Liisa Pohjasen tuomaroimaa rataa. Ensimmäiseltä radalta tuloksena 10, kun yksi rima tipahti ja Rieha juoksi puomin pysäytyskontaktista yli.

Toisella radalla kontaktit pelasivat ja muutenkin rata meni nappiin. Tuloksena nolla kera voiton ja samalla Riehan ensimmäinen SERT, sekä kiinnitys agilityvalion arvoon. Aika mahtavaa! Jari ja Rieha on kyllä hyvä pari ja kehitystä tapahtuu joka kerta kun pääsevät kisaamaan ja treenaamaan. Olen ihan fiiliksissä tästä tuloksesta ja siitä, että Riehan agikoiran pontentiaali pääsee käyttöön kunnolla. Saapi olla ylpeä pikkukelpistä! Ja kiitokset Jarille vielä kerran!

Juustohampurilainen oli todellakin ansaittu!

Lauantaina kisattiin myös Laukaassa, mutta ei ihan noin hienoin tuloksin. Osallistuttiin Riehan kanssa oman seuran tokokokeeseen, jonka tuomaroi Marko Puranen. Odotukset ei tokikaan olleet kovin korkealla, koska ei olla juuri treenattu. Tarkoitus oli lähteä pitämään hauskaa yhdessä ja siinä onnistuttiin erinomaisesti. Virheet on ihan treenaamattomuutta.

Videota ei saatu kaikista liikkeistä teknisten ongelmien vuoksi, mutta pisteet ja selostukset:

Paikkaistuminen 0: Rieha meni maihin. Mietin, että edellisen kerran kun treenattiin tätä niin taisin palkata sen nopeasta maahanmenosta. Palkka sillä ainakin oli mielessä, koska kuola valui kun palasin takaisin piilosta...
Paikkamakuu & luoksetulo 8: Tarvitsi tuplakäskyn siihen, että sain sen takaisin istumaan. Itse makuu sujui hyvin.

Seuraaminen 7: Edelleen siellä on paljon ongelmia, mutta on parantunut. Edistämistä oli jonkin verran varsinkin alussa ja pari ölinää mahtui joukkoon myös.
Luoksetulo 9: Oli ihan pätevä.
Zeta 7: S-I-M. Seisoi istumisen. Annoin kyllä huonon käskyn, mutta Riehakaan ei ollut skarppina.
Ohjattu nouto 9,5: Oli tosi hieno. Vähennys siitä, että hidasti hieman eteen tulossa.



Ruutu 9: Meni ympyrään oikeaan laitaan, mutta osui sisälle. Ruutuun hienosti ja loppukin sujui kivasti, vaikka meinasin itse kävellä minne sattuu.
Tunnistusnouto 8: Oli tosi hyvä, tykkäsin ilmeestä ja meiningistä. Vähennykset kapulan pyöräyttämisestä, vaikka minusta ei sitä edes pahasti tehnyt



Kaukot 10: Ihan mahtava Rieha! Näissä voidaan tosiaan myös onnistua, vaikka liike ei minun lemppareihin kuulukaan. Mutta kaukot onkin ainoa, mitä ollaan treenattu kotosalla vähän enemmän.

Hässäkkä 0: Voihan... Rieha lähti kiertämään hyvin, samoin stoppi oli hieno. Hakukäskyllä lähti kuitenkin innoissaan kiertämään uudestaan. Kapulan nostoon tarvitsi vielä useamman käskyn, koska kelpillä oli vauhti päällä ja niin hauskaa. Menee ihan treenaamattomuuden piikkiin, Olisi pitänyt käydä tekemässä edes yksi koemainen suoritus ennen koetta. Lisäksi hetsasin sitä ennen liikkeen alkua kiertoon ehkä vähän liikaa, eli saattoi siitäkin riemastua. Mutta eihän tuolle voi kun nauraa :)



Yht. 222,5p. 3-tulos, sij. 4/5

Ei oltu omalla tasolla tuloksellisesti, mutta kivaa oli. Joku voisi sanoa, että on tyhmää mennä kokeeseen treenaamatta kunnolla, mutta minä otan sen kokemuksen kannalta. Paljon sain taas tästäkin ajatuksia. Ja tietysti tärkeintä oli pienen kelpi onni, kun pääsi tekemään.

Pois päivityspimennosta

Blogihistorian pitkin hiljaisuus. Pitää yrittää ryhdistäytyä, vaikka kun asioita laittaa tärkeysjärjestykseen niin toki blogi ei siellä etupäässä ole. Mutta jospa nyt jotain saisi kuitenkin rustailtua edes silloin tällöin.

Mitäs siis koirien elämään. Rieha on treenaillut, ei ihan kauheasti, mutta jotain kuitenkin. Muutama jälki ollaan ajettu ja tokoa treenattu. Viime viikkoina ollaan käyty Laukaan porukan kanssa treenaamassa muutamaan otteeseen ja olen myös hyödyntänyt lähikenttiä. Treenaaminen on kyllä pääasiassa ollut oman sekä koiran mielenvirkistystä, eli ei todellakaan olla hiottu mitään. Se ehkä myös näkyy... Huomenna mennään testaamaan osaamista oman seuran kokeeseen, mutta mitään tulostavoitteita ei todellakaan ole tällä treenimäärällä. Tärkeintä on vaan päästä tekemään hommia Riehan kanssa kahdestaan.

Rieha on myös aksannut Jarin kanssa silloin tällöin. Parivaljakko starttasi kotikisoissa kahden radan verran äitienpäivänä. Kummaltakin radalta tuli tulos. Hyppäriltä 5 kiellosta, kun Rieha ehti kiertaa yhden hypyn ja agiradalta 10, kun keppien aloitus ei meinannut löytyä. Yhteistyö alkaa siis sujua aika kivasti. Mukava oli vertailla Riehan aikaa muihin kolmosluokkalaisiin. Ilman kieltoja Rieha olisi varmasti ollut kärkikahinoissa ja serteissä kiinni. Parin menoa on tosi hienoa katsoa ja Rieha niin nauttii kun pääsee tekemään :)

Päät sängyllä

Viima on hengaillut omaan malliinsa. Tärinäkohtaukset ei ole lisääntyneet ja se on ihan perustyytyväinen itsensä. Jollain tasolla vanhuuden höperöityminen alkaa siinä näkyä, mutta edelleen se porskuttaa omaan malliinsa lunkisti ottaen.

Tuike sai tällä viikolla kesätukan. Olo keveni heti huomattavasti ja vaikka kelit nyt aika viileitä onkin olleet, niin Tuike on riehunut silmin nähden enemmän lenkeillä. Ulkonäöllisesti se ei nyt ole se kaikista kaunein, kun possunpinkki iho paista a turkin alta, mutta pääasia että olo on hyvä. Ja pikkuhiljaa karvan kasvaessa se saa sen supersöpön pentulookin, mikä aiheuttaa aina ihastusta.

Esineitä

Sunnuntaina olin seuraamassa lappalaiskoirien tottikoulutusta ja käytiin sen jälkeen tekemässä esineitä Raisan kanssa. Maasto oli hieman normaalista poikkeava, ei kunnon metsää vaan sellainen pellon ja lyhytkasvuisen puuston sekoitus. Vähän niin kuin sähkölinjan alla yleensä on. Tuultakaan ei juuri ollut, mutta lähdettiin testaamaan.

Rieha haki ekalla kierroksella neljä esinettä ja sitten vielä kaksi erikseen. Motivaatio oli tosi hyvä, liikkui ja etsi reippaasti ja varmasti. Esineet nousi hyvin ja luovutukset pelasi.

Eilen uusittiin esinetreeni, tällä kertaa ihan metsässä. Riehalle taas neljä esinettä. Nyt oli hieman vallattomampii meno, alkuun se vaan juoksi, eikä avannut nenää. Esineitä oli vähän hankalammissa paikoissa ja vaati Riehalta keskittymistä ne löytää. Alkoi niitä kuitenkin nousemaan. Eka esine oli muovinen silmälasikotelo ja sillä piti hieman pelata ennen tuontia, mutta muissa ei ollut sitten ongelmia. Viimeisen esineen kanssa Rieha kävi jo vähän varmistelemassa minun luona, että onko siellä varmasti vielä jotain, mutta lähti kuitenkin edelleen reippaasti etsimään. Viimeinenkin sitten nousi hyvin.

Vaikeat treenit eri maastoissa on juuri sitä mitä Rieha tarvitsee. Olen nyt palkannut sitä runsaasti jokaisesta tuonnista, että into säilyisi vaikka usko meinaisi loppua. Motivaatio on sillä ainakin nyt hyvin kohdillaan. Vielä kun itse aina muistaisi kokeessa antaa koiran tehdä työt, eikä alkaa liikaa ohjaamaan,

Ja heti perään vuoden toka jälki

Maastolajikärpänen puraisi kunnolla ja oli päästävä jatkamaan jälkihommia. Kieltämättä ihan mukavaa vaihtelua, kun alkuvuosi tankattiin oikeastaan pelkästään tokoa sisätiloissa. Onhan se ihan huikean kivaa aurinkoisena päivänä touhuta koiran kanssa metsässä.

Tällä kertaa saatiin ajettavaksi valmiiksi tallattu jälki. Pituutta sille taisi tulla n. 500m ja keppejä oli 6kpl. Kulmia jäljellä oli kolme. Jälki vanheni vajaan tunnin verran.

Janalle lähetin n. 30m päästä. Tässä tosi hyvä etenemä, ei mitään poukkoilua. Janalle osuessa teki kierroksen takajäljellä ja nosti sieltä muka kepinkin hetkellisesti suuhun. Korjasi kuitenkin itse oikealle jäljelle, eikä keppikään kiinnostanut sen enempää. Olisiko vaan ollut liikaa virtaa vai oliko siellä kenties jonkun hajuinen keppi, ei tiedä. Pääasia, että lähti siitä kuitenkin hyvin ajamaan oikeaan suuntaan.

Keppejä nousi säännöllisesti, niissä ei ongelmia. Kulmatkin sujui pääasiassa tosi hyvin, mutta viimeisellä jäljesti yli ja ohi. Ilmeisesti oli vaan kova kiire, vaikka jarrutin parhaani mukaan ja ei keskittynyt täysillä. Näin heti ilmeestä, että ei olla enää jäljellä, kun alkoi korkealla nenällä hakemaan. Mutta tämäkin oli hyvä nähdä, sillä Rieha ratkaisi asian tosi hienosti ja kaarratti itsensä takaisin jäljelle omatoimisesti. Loputkin kepit nousivat sitten ongelmitta, eli 6/6.

Olipa taas tosi kiva ja opettavainen jälki. Hauska nähdä, että Riehalla on oikeasti varmuutta korjata itse virheitä ja se tietää mitä ollaan tekemässä. Välillä sillä meinaa olla vähän kiire, mutta jarruttamalla rauhoittuu kyllä. Pitää jatkossa tehdä sille vähän haasteita matkalle, ne kun auttaa myös siihen keskittymiseen. Mutta tosi kivalla mallilla tuntuu jäljestys olevan!

Vuoden eka jälki

Nyt on jälkikausi korkattu ja olipa kivaa. Rieha oli aivan liekeissä ja homma sujui talvitauon jälkeen tosi hienosti.

Jälki ehti vanheta 45min, kun kauempaa en jaksanut lenkkeillä. Keppejä oli viisi ja ne ehtivät hajustua ehkä 5min, kun en aiemmin muistanut niitä kerätä. Jana n. 20m ja jäljellä kolme kulmaa.

Huolimatta vähän huolimattomasta jäljentekijästä Rieha teki tosi hyvää työtä. Janalla eteni suoraan ja nosti jäljen ongelmitta. Kulmat meni hienosti. Kepeistä nousi 4/5. Taisi olla toka keppi joka jäi koiralta ja itseltäkin huomaamatta. Mutta ei huonosti, kun tosiaan otti huomioon sen kauan kepit ehtivät minulla hajustua. Kokonaisuutena olin tosi tyytyväinen Riehan työskentelyyn, se keskittyi hyvin ja oli itsevarma. Ja olihan se aika iloista koiraa oli päästessään jäljelle.

Tässä pieni pätkä jälkeä, enempää en uskaltanut kuvata kaatumisen pelossa :D.

Mitä tapahtuu kun ei tee mitään...

Koirat on on olleet aika totaalisessa treenilevossa viimeiset pari viikkoa. Tai siis lähinnä Rieha, sehän se näistä se ainoa aktiivinen treenaaja on. Pikkaisen ollaan tehty kaukoja ja seuraamista sisällä, mutta siinäpä se. Ja pääsi Rieha Jarin kanssa agiliitämään viime viikolla yhden treenin verran. Nyt Riehalla alkoi juoksu, niin aksaan tulee myös tauko. Treenaamattomuuden lisäksi lenkitkään ei ole joka päivä välttämättä päätä huimanneet.

Miten tämä laiskottelu sitten näkyy meidän arjessa? Ei niin yhtään mitenkään. Olen useasti saanut selittää sitä, että vaikka Rieha on hyvin aktiivinen koira ja se on myös tottunut treenaamaan paljon, niin kotioloissa se on erittäin sopeutuva ja rauhallinen. Nytkään sillä ei ole ollut minkäänmoista häiriökäyttäytymistä (okei, tuhosi se yhden voileipäpikkelsiputkilon, kun olin sen pöydän reunalle jättänyt). Se ei rähjää lenkeillä, tuhoa oikeasti paikkoja tai edes kiikuta koko ajan leluja. Se sopeutuu ongelmitta siihen, mitä tarjotaan.

Toki tämä ei ole mikään ideaalitilanne, eikä Rieha varsinkaan ansaitse tekemättömyyttä. Mutta onhan se oikeasti hyvä, että koiralla on kyky myös vaan olla tarvittaessa. Siitä kyllä pointsit Riehalle.

Tässä tämä järkyttävä tuho ja viaton Rieha

Koska itsellä alkoi jo omatunto kolkuttelemaan, niin tänään suunnattiin metsään ja korkattiin maastotreenikausi. Tehtiin alkuun lyhyt viestitreeni, jonka Rieha veti konkarin varmuudella. Mutta oli sillä hauskaa, sai taas juosta sydämensä kyllyydestä!

Lisäksi Rieha pääsi etsimään esineitä. Ruutu oli semmoinen 30x40m ja sinne viisi esinettä. Eka nousi hienosti. Tarkoitus oli välipalkata tokan esineen jälkeen, mutta suunnitelma muuttui kun Rieha meinasikin vaihtaa esinettä kesken tuonnin. Siinä sitten hieman sanoin sille ja kannustin tuomaan toisena löytyneen. Kolmas esine olikin sitten helppo, kun Rieha sen jo aiemmin bongasi. Siitä kuitenkin palkkasin, kun toi vauhdilla. Neljäs esine nousi myös hienosti ekalla pistolla. Viidenteen esineeseen tarvittiin kaksi pistoa, mutta Rieha kyllä työsti tosi tosi hyvin koko ajan eli sinänsä ongelmaa ei ollut. Viimeisestä esineestä superpalkka ja hyvä fiilis jatkaa maastojuttuja!

Viima tarkastuksessa

Käytiin eilen Viiman kanssa eläinlääkärissä, tarkoituksena selvitellä mistä sen säpsähtelykohtaukset ja tassujen lipeämiset johtuu.

Viimalta tutkittiin silmät, tehtiin neurologinen tutkimus, katsottiin veriarvot ja lisäksi se vielä röntgenkuvattiin. Silmissä ei ollut moitittavaa. Neurologinen puoli oli muuten kunnossa, mutta pupillit sillä supistui vähän huonosti. Ne olivat kuitenkin symmetriset ja eläinlääkärin mukaan koiran jännitys saattaa vaikuttaa supistumiseen. Veriarvoissakaan ei ollut mitään vikaa. Röntgenkuvassa sisäelimet olivat kunnossa, tosin maksa oli eläinlääkärin mukaan hieman pieni, mutta koska veriarvoissa ei ollut ongelmia niin se tuskin haittaa. Mitään kasvaimia tmv. siellä ei näkynyt ja sydän oli kuulemma urheilijan sydän. Selkärangassa Viimalla oli hieman silottumaa, mikä on tämän ikäiselle koiralle jo aika normaalia.

Eli oikeastaan mitään ei tutkimuksissa löytynyt. Ohjeeksi saatiin seurailla tilaa ja jos säpsyt pahenevat, niin sitten Viimalle voisi tehdä tarkempaa neurologista tutkimusta. Tällä hetkellä säpsähdykset on kuitenkin onneksi tosi nopeasti ohi meneviä ja muuten Viima on ihan normaali itsensä (tai erikoinen itsensä :D ). Toivotaan, että tilanne jatkuu samanlaisena!

Nuori isäntä Aarne

Meillä oli hoidossa siskon japaninpystykorvan pentu Aarne, 9 viikkoa. Se on aivan hurmaava tapaus, niin pieni ja niin söpö! En enää muistanut, että tuollainen Tuikekin oli pentuna. Aivan lelukoira, mutta reipas sellainen. Katsokaa nyt vaikka!

Osaa se kyllä olla myös riiviö, mutta ihan liian suloinen riiviö siltikin.

Kiva, kun pääsee seurailemaan pennun eloa läheltä, mutta pentu ei kuitenkaan ole oma. Voin olla se hemmotteleva täti vaan ;)

Pääsiäisen kisaturnee

Hyvää pääsiäistä!

Tämän viikon treenit jäi taas kirjaamatta. Mutta ahkeria oltiin Maaritin kanssa, taidettiin käydä hallilla kolme kertaa ja hiottiin hyvällä fiiliksellä. Kiitos siitä!

Pitkäperjantaina olikin edessä tasontestaus, kun kisattiin Marko Purasen tuomaroimassa tokokokeessa. Koirakoita oli 7 ja koska oltiin kotipaikalla, niin toki koe oli tuttuja täynnä. Kiva oli kisata leppoisassa tunnelmassa, vaikka halli vähän haastavan ahdas olikin ja sisällä ei juuri mahtunut lämppäämään.

Tuomarin lisäksi kokeessa oli tällä kertaa mukana kaksi harjoitusarvostelijaa. Tuomarointi oli tälläkin kertaa tiukkaa (niin kuin on tuntunut olevan jokaisessa kokeessa uusilla säännöillä), mutta todella ohjaajaystävällistä ja tunnelma oli kaikin puolin leppoisa.

Sitten ne pisteet:

Paikkaistuminen 9,5: Rieha oli liikauttanut tassua, kuulemma hyvin vähän, mutta koska evl, niin pitää olla tarkkana.
Paikkamakuu 10: Hyvin maahan ja hyvä luoksari.

-------------------

Seuruu 6: Tämä nyt rakoilee ja pahasti. Kontakti oli olematonta ja käännöksissä törmäiltiin. Mukana se tuli, mutta en tykännyt yhtään. En tiedä olenko nipottanut liikaa vai liian vähän, onko koetilanne nyt vaan ihan hälläväliä vai johtuuko tämä vaan yksinkertaisesti siitä, että Rieha ei enää näe minua. Ehkä sitten taas kun olen normaalin kokoinen, niin seuruukin palautuu.
Luoksetulo 10: Stopit napakat ja muutenkin mukavan oloinen liike.
Zeta 8,5: S-I-M, kaikki oikein ja nämäkin napakasti. Maahanmeno oli vähän vino. Seuruu oli huomattavasti parempi nyt, mutta toki sielläkin varmasti huomautettavaa.
Ohjattu 8: Saatiin oikea. Minusta ihan perushyvä setti. Toki voisi mennä nopeammin merkille ja eteen luovutus oli vähän vino.

-------------------

Ruutu 6: Meidän hienosti toiminut eteenmeno hajosi nyt. Rieha kyllä lähti napakasti ja suoraan, mutta lopussa kaarsi oikealle juuri sen verran, että osui ulos ympyrästä max. puolella metrillä. Pienen korjailun jälkeen osui ympyrään. Korjaamista ei ole juuri aiemmin testattu, eli Rieha reagoi kyllä hyvin ohjauskäskyihin ja siitä saikin kiitosta. Ei mennyt yhtään epävarmaksi ja lähti vauhdikkaasti hakemaan uutta paikkaa. Loppuosa ruudusta oli kunnossa ja nyt tuli täysiä sivullekin.
Tunnari 8: Tosi hyvä nuuskinta ja välitön oman nostaminen. Luovutti hieman vinoon eteen ja sitten mokasin itse antamalla väärän käskyn sivulle tuloon. Tuli siis siihenkin vinoon. Vähennykset siis näistä.
Kaukot 9,5: Liikkurilla kävi meidän kohdalla moka ja liikkuroi meille väärän järjestyksen, josta jäi puuttumaan vaihtoja kokonaan. Olin itsekin niin pihalla, että vaikka ihmettelin, niin tein juuri niin kuin liikkuri näytti. Tuomari oli tosi ihana ja antoi meidän uusia. Ja uusinta oli ihan super, Rieha teki todellakin parhaansa :).

-------------------
Kiertohyppynouto 9: Jes! Oikeasti ihan pätevä, vaikka hiottavaa aina on. Merkin voisi kiertää tiiviimmin, eli sitä täytyy opettaa. Stoppi oli ok, samoin kapulan nosto ja hyppy. Sivulla korjasi hyvin itse, kun meinasi jäädä vinoon.



Yht. 268.5p. I-tulos, sij. 2/7

Nyt katosi pahimmat ykköspaineet ja voidaan hyvillä mielin jäädä lomailemaan. Kaksi ykköstä uusilla säännöillä ja muutama vahva kakkonen on kuitenkin ihan hyvin, varsinkin kun ottaa huomioon meidän olosuhteet taukoineen ym. Hiottavaa on paljon, mutta niitä ehtii miettiä :).

Riehan kisaturnee jatkuin eilen agilityn parissa. Oman seuran kisoissa oli tarjolla neljä kolmosluokan rataa ja Jari päätti ottaa haasteen vastaan ja juosta ne kaikki. Kun korkataan kolmosluokka, niin korkataan se kunnolla! Anders Virtasen radat olivat minun silmääni todella haasteellisia ja kiitin onneani, ettei minun tarvinnut miettiä ohjauskuvioita. Jarilla on tuo homma niin paljon paremmin hallussa.

Tällä kertaa ei juhlittu tuloksilla, kun jokainen rata hylkääntyi. Mutta siellä oli paljon hyviä pätkiä ja treenilista Riehalle sai ainakin täytettä. Putkijarru oli ehdottomasti suurin kompastuskivi ja Rieha keräili ylimääräisiä esteitä putkien jälkeen tehokkaaasti. Mutta ei huono korkkaus missään nimessä. Treenimäärät on vähäiset ja kolmosen radat hieman erilaisia kuin alempien. Tuosta on hyvä jatkaa!

Mitenkäs tänään kokeiltiin...

Alkaa toistua sama kaava. Tällä viikolla treenattiin sekä torstaina, että perjantaina. Saatiin superhyviä toistoja ja onnistumisia. Kaverit jelppi ja saatiin treenattua kokeissa näkyneitä ongelmia. Rieha oli hyvä ja keskittyi. Minäkin maltoin tehdä huolella. Kaikki kunnossa.

Tänään sitten kokeeseen Varkauteen. Tuomarina Tommi Varis kera tuomariharkkarin. Kolme koiraa, eikä tarvinnut edes lähteä ekana. Hyvä fiilis, me osataan kyllä.

Paikkaistuminen 10
Paikkamakuu 9: Hyvä makuu, mutta kiersi tuomarin makuun liian isolla kaarella sivulle luoksetulossa.



----------------------------

Kiertohyppynouto 0: Lähti kiertoon hyvin ja meni hyvin myös maihin. Kapulalle hienosti, mutta ei meinannutkaan hypätä. Uudella käskyllä lähti kiertämään kartiota uudestaan kapula suussa, takaisin tullessa vaihteli kapulaa ja hyppäsi lopulta vielä väärän hypyn. Pääasia, että sai juosta!

En oikein osaa analysoida tätä muuten kuin, että Rieha oli ihan liian vireessä. Ei kuunnellut käskyä ja ratkaisi lopulta soveltamalla. Olisi pitänyt keskeyttää riekkuminen ja vaatia se hyppäämään, mutta jotenkin en siinä vaiheessa enää osannut. Voihan masennus, kyllä harmitti ja ihan oikeasti suututti. Rieha oli ihan onnessaan ja tyytyväinen hauskaan liikkeeseen.



---------------------------

Ruutu 9: Hyvä eteenmeno ja stoppi sinne. Ruutuun meni lujaa, mutta tuomarin makuun ennakoi hieman pysähdystä. Sivulle olisi saanut tulla lujempaa.



Luoksetulo 9: Pistevähennys lopun kaartamisesta sivulle tulossa. Stopit oli ihan ok.



Zeta 9,5: Lähdössä Rieha oli aika vireessa ja säikähdin jo, että menikö se maahan. Ei kuitenkaan mennyt. Jäävät onnistui ja seuraaminenkin oli ok. Tuomarin mukaan seuraamiseen lähdöt olisivat saaneet olla napakampia, mutta tein itse tahallani ne hieman viiveellä, että Rieha ei lähtisi ihan keulimaan.



Seuruu 7: Tämäkin alkaa toistaa kaavaa. Alku meni hyvin, sitten tuli kontaktirikkoja. Paikallaan kääntymiset ja peruuttaminen lopussa ja Rieha kiehuu koko ajan enemmän. Videolla ei kuulu sen mölinä, mutta tuomarin korvaan se kyllä kuului.



--------------------------

Kaukot 9: Pieni liike S-I vaihdossa, mutta muuten hyvin skarppina ja hyvällä ilmeellä.



Tunnari 9: Oma nousi hyvin ja heti, vähennykset lopun hidastuksesta.



Ohjattu nouto 8,5: Merkki ok. Kapulalle lähtiessä bongaa maassa olleen merkin ja kaartaa sitä kohti. Hyvin korjasi kuitenkin kapulalle. Pistevähennykset taas lopusta ja siitä, että pyöräytti kapulaa.



yht. 250p. II-tulos, sij. 2/3

Paljon hyvää ja onnistuneita liikkeitä, mutta ei se juuri auta jos nollaa nelosen kertoimen liikkeen. Ykkönen jäi siis kuuden pisteen päähän.

Jos jotain hyvää niin pääsin ainakin testaamaan kunnon natsilinjaa kokeessa, kun päätin, että Rieha ei härvää yhtään. Se makasi väliajat käskyn alla, ei saanut nuuskia ollenkaan, eikä palkkaakaan tullut kuin vasta kaikkien liikkeiden jälkeen. Ei se ainakaan huonosti tekemiseen vaikuttanut, pikemminkin Rieha tuntui olevan paljon paremmin kuulolla. Taisi ottaa minut kerrankin tosissaan. Oikeastaan ainut porsailu oli seuruussa ollut kontaktiongelma ja ääntäminen. Niitä en vaan saa treeneissä esiin eli on tosi vaikeaa puuttua. Mutta ei yhtään nuuskimista ja muutenkin oli hyvin kuulolla.

Harmittaa vaan ihan älyttömästi, kun nyt tämän vuoden kokeissa aina joku liike nollaantuu. Ja vielä semmoiset liikkeet, jotka on sujuneet treeneissä ja edellisessä kokeessa hyvin. Tuntuu täysin sattumanvaraiselta, että missä se vika on. Jossain kohti joku menee vaan pieleen ja en osaa kouluttaa kokonaisuutta tarpeeksi nopealla tahdilla toimivaksi. Viime kesänä se oli kasassa, kun haettiin se seitsemän ykköstä putkeen, mutta nyt se on hajalla. Plääh, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.