sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Mitä tapahtuu kun ei tee mitään...

Koirat on on olleet aika totaalisessa treenilevossa viimeiset pari viikkoa. Tai siis lähinnä Rieha, sehän se näistä se ainoa aktiivinen treenaaja on. Pikkaisen ollaan tehty kaukoja ja seuraamista sisällä, mutta siinäpä se. Ja pääsi Rieha Jarin kanssa agiliitämään viime viikolla yhden treenin verran. Nyt Riehalla alkoi juoksu, niin aksaan tulee myös tauko. Treenaamattomuuden lisäksi lenkitkään ei ole joka päivä välttämättä päätä huimanneet.

Miten tämä laiskottelu sitten näkyy meidän arjessa? Ei niin yhtään mitenkään. Olen useasti saanut selittää sitä, että vaikka Rieha on hyvin aktiivinen koira ja se on myös tottunut treenaamaan paljon, niin kotioloissa se on erittäin sopeutuva ja rauhallinen. Nytkään sillä ei ole ollut minkäänmoista häiriökäyttäytymistä (okei, tuhosi se yhden voileipäpikkelsiputkilon, kun olin sen pöydän reunalle jättänyt). Se ei rähjää lenkeillä, tuhoa oikeasti paikkoja tai edes kiikuta koko ajan leluja. Se sopeutuu ongelmitta siihen, mitä tarjotaan.

Toki tämä ei ole mikään ideaalitilanne, eikä Rieha varsinkaan ansaitse tekemättömyyttä. Mutta onhan se oikeasti hyvä, että koiralla on kyky myös vaan olla tarvittaessa. Siitä kyllä pointsit Riehalle.

Tässä tämä järkyttävä tuho ja viaton Rieha


Koska itsellä alkoi jo omatunto kolkuttelemaan, niin tänään suunnattiin metsään ja korkattiin maastotreenikausi. Tehtiin alkuun lyhyt viestitreeni, jonka Rieha veti konkarin varmuudella. Mutta oli sillä hauskaa, sai taas juosta sydämensä kyllyydestä!

Lisäksi Rieha pääsi etsimään esineitä. Ruutu oli semmoinen 30x40m ja sinne viisi esinettä. Eka nousi hienosti. Tarkoitus oli välipalkata tokan esineen jälkeen, mutta suunnitelma muuttui kun Rieha meinasikin vaihtaa esinettä kesken tuonnin. Siinä sitten hieman sanoin sille ja kannustin tuomaan toisena löytyneen. Kolmas esine olikin sitten helppo, kun Rieha sen jo aiemmin bongasi. Siitä kuitenkin palkkasin, kun toi vauhdilla. Neljäs esine nousi myös hienosti ekalla pistolla. Viidenteen esineeseen tarvittiin kaksi pistoa, mutta Rieha kyllä työsti tosi tosi hyvin koko ajan eli sinänsä ongelmaa ei ollut. Viimeisestä esineestä superpalkka ja hyvä fiilis jatkaa maastojuttuja!

Ei kommentteja: