Meidän poppoo

Pakkaspäivänä piti poseerata. Kaikkia ei saatu samaan kuvaan, joten jokainen erikseen . Oma pärstä on onneksi niin harvoin esillä, että menköön nyt useampi kerralla...

Eihän näytä yhtään kylmältä?

Pienimmäinenkin osaa näyttää niin terävältä

Veskukin sai poseerata

Tälläistä se taitaa ennemminkin olla....

Varvaskuulumiset

Rieha kävi lauantaina taas ortopedillä. Tässäpä selotus tutkimuksesta:

Rieha on käyttänyt jalkaa paketin kanssa normaalisti ja paketti on saatu hyvin suojattua kastumiselta.

Rieha varaa jo jalalle kohtuullisen hyvin paketin poistamisen jälkeen, vaikka se tunnustellessa aristaa vieä melko voimakkaasti murtunutta varvasta. Röntgenkuvissa murtumalinja erottuu vieä leveänä, vaikka murtumakohta on tunnustellessa tukeva. Tukeva uudisrusto ylittää murtumalinjaa, mutta murtumakohta ei vielä ole riittävästi luutunut. Rieha rauhoitettiin vielä paketin vaihtoon. Jalasta otettiin röntgenkuva myös sivusuunnassa varpaat harallaan, jolloin murtunut luu näkyy kunnolla sivusuunnassa. Murtumassa on ollut myös pitkittäinen halkeama varvasluun tyveä kohti. Tämän vuoksi luutuminen kestää pidempään.

Paraneminen on kuitenkin alkanut hyvin ja lopputuloksesta on odotettavissa myös hyvä. Lastahoitoa kuitenkin jatketaan toistaiseksi ennallaan.

Jos paketti pysyy jalassa, sitä voidaan pitää viikolle 8 asti.

Eli vielä jatkuu pakettielämä. Tuo pitkittäismurtuma näkyi nyt kuvissa ekaa kertaa, mutta se on kuulemma normaalia. Aiemmin murtumalinjat on saattaneet olla niin kohdillaan, että se ei ole näkynyt kuvassa, mutta uuden ruston kasvaessa, murtumalinja on alkanut erottumaan. Onneksi ennuste on kuitenkin hyvä edelleen. Erittäin hyvää on myös se, että minkäänlaisia pehmytkudovaurioita ei ole paketista tullut.

Rieha oli kuvattu ilman rauhoitusta ja hienosti oli mennyt. On se vaan niin ihana potilas!

Treenejä

Illasta suunnattiin taas Doggielle treenaamaan kera Jennyn, Annan ja koirien. Tällä kertaa mukana Tuike lisäksi myös Rieha. Ajattelin, että sille tekee hyvää vähän päästä näkemään ja tekemään, toki jalan huomion ottaen.

Rieha tunnisti paikan heti ja vire nousi kattoon. Olikin erinomaisen hyvää treeniä sille odotella reunassa ja katsella. Se opetteli myös olemaan kevythäkissä. Metallihäkissä osaa olla, mutta kevythäkkiä on testannut vain kerran ja silloin se pyöritteli sitä eteenpäin n. 5 metrin matkan. Samaa yritti nytkin, mutta kielsin ja tolpattiin häkki niin, ettei se enää liikkunu. Niin se vaan sinne rauhoittui ja uskoi kiellot aikasta hyvin. Sai se sitten treenatakin:

Seuraaminen: Sivulle tuloja ja vähän pidempää pätkää. Oikein hienoa menoa. Pidemmälläkin pätkällä paikka pysyy ja ilme on hieno.

Nouto: Kapulan pitoa, pientä mälläystä oli havaittavissa, eli piti vähän rauhoitella. Vire oli aika korkea. Erikseen sitten kapulan heittoa ja palkkausta kontaktista. Sai kerran hakea kapulan, joka oli kivaa. Eteen piti ohjata ja meinasi tässäkin mällätä jonkin verran.

Luoksetulo: Lyhyellä matkalla eteentuloja. Tuntuu että idea on ihan kivasti mielessä.

Seisomiset&Maahanmenot&istumiset: Näitä tehtiin sivulla (i-m-i), pelaa erinomaisesti. Edessä tehtiin nameja heitellen seisomisia ja maahanmenoja, joissa hyvät heittäytymiset.  Lisäksi vielä kaukoja (i-m-i). Pelaa kivasti reippaan metrin matkasta. Kaukot on muutenkin edistyneet, jumpaten onnistuu s-m-s jo aika hyvin hissinä.

Loppuun Rieha sai vielä rämäytellä keinua. Keinu olikin täällä todella kovaääninen, koska siinä ei ollut ollenkaan mitään pehmustetta päässä. Pipsa teki keinua ensin ja Rieha joutui katsomaan häkistä. Olikin sitten totaalinen ylläri millaisella vireella se keinulle meni, oli nimittäin ihan raivoisana. Onko se sitten jo niin hyvin ehdollistunut rämähdykseen, että kierrokset menee tappiin pelkästä näkemisestä, mene ja tiedä.

Hienosti se sitten rämäytteli. Jossain vaiheessa tuli pieni ahdistus ja penne hyppi nuolemaan naamaa, eikä oikein pystynyt tekemään. Tuntui, että vieressä tehnyt Pipsa vähän ahdisti. Riehaa meinaa ärsyttää jos joku on liian lähellä hänen tehdessään ja sen tekisi mieli vähän sanoa, mutta tietää että ei saa, jolloin tulee tuo mielistelyefekti. Vaikutusta saattoi olla myös sillä, että Pipsa ja Tuike vähän rähisivät toisilleen, plus että Riehalla ja Pipsalla oli vähän jotain tuijotusjuttuja jossain vaiheessa. Hyvin se kuitenkin sieltä taas nousi ja teki vielä muutamat ylösmenon kontaktit naksutellen.

Penne oli kyllä kovasti väsynyt kotiin mentäessä. Huomaa ettei ole tehnyt kovinkaan paljoa ja vaikkei nytkään tehnyt kuin ihan lyhyitä pätkiä, niin pelkkä seuraaminen väsytti lapsen ihan reporangaksi.

Tuike teki sitten. Silläkin oli oikein kiva treeni ja hyvä mieli jäi.

Hyppynouto: Kivaa menoa ja otin vielä tuolin sivulle avustamaan tiivistä luovutusta. Hyvin pelasi.

Luoksetulo: Taidettiin tehdä pelkkiä maahanmenoja, ok. Sivulle tuloon otin tähänkin tuolin avuksi ja se tuottikin alkuun ihan omanlaisia variaatioita sivulle tulosta. Pikkuhiljaa löytyi kyllä se oikeakin paikka.

Kaukot: Hienot!! En oikeasti usko, miten hyväksi nämä on viime aikoina menneet. Tehtiin kaksi litaniaa n. 5 metrin matkasta, eikä etenemistä tullut. Erityisen upea on s-m-hissi, T menee ihan paikaltaan. Wau!

Liikkeestä istu: Yksi koemainen, joka oli hyvä. Ihan hinasen menee vinoon istuessaan, mutta suorittaa nopeasti.

Seuraaminen: Vire oli kohdillaan ja hyvää menoa! Tehtiin sekä käännöksiä, että vähän pidempää pätkää ja tykkäsin.

Paikkamakuu: Nousi kaksi kertaa ihan peräkkäin. Ihan ihme pöllöilyä, oliko vire liian korkea vai mitä. Toisen palautuksen jälkeen makasi taas ihan ongelmitta.

Viima-viipsotin

Meinasi ihan blogista unohtua. Mutta Viima-pieni-porokoira täytti kokonaiset 5-vuotta.

Tästä lähdettiin. Ihan pienenä kasvattajan luona. Kuva Salme Mujunen

Vähän isompana, mutta kovin tomerana. Viima 8-viikkoa.

On se vaan ollut sulkku ja pienestä jo niin kaunis

Hieman on tullut kokoeroa "isosiskoon" vuosien varrella

Viima pärjäsi jo pienestä suomalaisella sisulla

Tässä 4-kuisena'

Misseily oli toki vaan sivubisnes, Tuiken rääkkäys se ykkönen

Tuike keksi yhtäkkiä tavan leikkiä pennun kanssa, sohvalta käsin. Sillä meni sellainen kuukausi ennen kuin salli Viiman lähestyä sitä :D.

Oiskohan se tässä samoja ikiä kuin Riehan nyt. Koipea ja korvaa :D. Taustalla myös edesmennyt Nikke-papparainen.

Kokoerokin kuroontui aika nopsaa

Niin siitä kasvoi välillä vähän hömelö

Mutta maailman ihanin ja kaunein oma porokoira

Treenatessa roiskuu

Tänään ajeltiin koko sakin kansa JATin hallille. Viima treenaili Killerin parkkiksella, mutta Tuike ja Rieha pääsivät halliin.

Riehan kanssa otettiin iisisti, mutta jotain mielenvirkistystä sillekin. Halli on pennun mielestä jo ykköspaikka maailmassa ja se on käynyt siellä nyt kaksi kertaa... Voi olla mielenkiintoista kun joskus pääsee kunnolla sinne aksaamaan. Harjoiteltiin sitten jo ennen sisälle menoa hallittua hallin lähestymistä...

Halissa R sai taas vähän tutustua kontaktiesteisiin. Se on sellaista sopivan rauhallista puuhaa, jossa ei tarvitse paljon liikkua. Siitäkin huolimatta R onnistui olemaan aika raivoisa. Ensin keinun rämäyttelyä ja sehän rämähteli lujaa ja korkealta. Sitten otettiin puomin ylösmenoa ja naksuttelua, kun tassut osui kontaktille. Idea on kummastakin hienosti hallussa ja malttoi jopa odottaa käskyä, vaikka aikamoisella raivolla kontakteja läiskikin. Tässä vaiheessa se myös puri minua peukalosta namia ottaessaan niin lujaa, että veri lensi. Voi sanoa, että autsis, tuli ihan pikkupentuajat mieleen, silloin kädet vuoti verta joka treeneissä.

Lisäksi Rieha treenaili vähän tokohommia. Saatiin häiriötäkin ja hienosti penne piti kontaktia ja teki hommia. Tehtiin lyhyitä seuraamispätkiä ja istu-maahan-jumppaa sekä edessä että sivulla. Muutamat liikkeestä maahanmenot testailtiin myös. Sellaista rauhallista, mutta on sillä vaan asenne kohdillaan!

Tuike treenasi sitten. Sillä oli tänään aivan ihana asenne ja hommat luisti!

Paikkamakuu: Kaksi kertaa makaili itsekseen kun kokosin ja purin ruutua. Ekalla kerralla nousi kerran, toinen oli hyvä. Selkeästi yksin makaaminen on vähän jännempää kuin kimpassa.

Ruutu: Heti ekana kisamainen lähetys. Todella hyvä bongaus, hieno vauhti ja erinomaiset stopit heti kun käskin. Tästä palkka ruutuun ja erikseen vielä sivulle tulo. Lisäksi ruutuun siirtelyjä ja asenne oli ihan mahtis. Hieno T!

Luoksetulo: Treenailtiin ensin pelkkiä sivulletuloja. Otin avuksi yhden aidan siivekkeen ja T sai tulla sen vierestä sivulle paikan tiivistämiseksi. Tämä toimi todella hienosti ja T käytti selkeästi takapuolta normaalia paremmin. Näitä lisää! Erikseen otettiin vielä stoppeja. Kumpikin pelasi ok.

Nouto: Toteutettiin tässä samaa siiveketekniikkaa kuin luoksetulossa. Kapulana oli tunnari. Ihan muutaman kerran koitti jäädä liian eteen istumaan, mutta tässäkin auttoi tuo siiveke todella paljon ja takapuolen käyttö parani huomattavasti.

Seuraaminen: Hieman meinasi ottaa kierroksia viereisellä radalla aksanneesta koirasta, mutta tuntui että paransi vaan asennetta loppujen lopuksi. Tökkimistä meinasi tulla oikein extrapaljon ja alkuun vähän piipitystäkin. Mutta paikka säilyi hienosti.

Kaukot: Kerran jouduin huomauttamaan eteenpäin liikkumisesta, sen jälkeen pysyi makeasti paikallaan. Matkaa oli jo lähemmäs 10m, eli hienosti sujuu!

Viiman juoksutuska meinasi olla tänään jo ihan ylimaallista, se piippasi aamusta saakka ja kaikki koirat aiheuttivat kiljuntaa. Mutta yllättävän hyvin se alkoi tekemään kun aletiin tekemään. Tehtiin kuitenkin aika helppoja hommia isolla palkalla, että motivaatio varmasti pysyi.

Seuraaminen: Pientä pätkää ja käännöksiä. Ok.

Liikkeestä seisominen: Hyvin on parilla treenillä parantunut ja pysyy paikallaan vaikka kiertelen ja kaartelen. Ilmekään ei ole kärsinyt, vaikka huomattamaan olen välillä joutunut.

Kaukot: Eri vaihdoista satunnaisesti palkaten.

Nouto: Ensin pari vauhtinoutoa suoraan palkkaan ja sitten yksi koemainen. Kiva fiilis ja hyvin nousi.

-------------------------------------------------------------

Treenien jälkeen isot koirat kävivät hakemassa vielä rabiesrokotteet eläinlääkärissä. Kumpikin oli normikunnossa perustarkastuksessa, Vimps sai kehuja sporttisuudestaan ja Tuike extrahienoista hampaistaan. Kuulemma harvoin näkee pikkukoirilla noin hyviä, vaikkei ihan nuori olekaan .

Pakkaspäivän kuvakuulumiset

Aurinko paistoi ja olin kerrankin vapaalla, joten eikun kameraa ulkoiluttamaan. Kuvat jäivät pakkasen takia tosin nyt enimmäkseen vaan poseeraustasolle. Mutta tältä näyttää meidän pystykorvainen porukka helmikuussa 2011.

Rieha aloitteli ja se oli tänään erittäin innokas poseeraaja.

You talkin' to me or my ears?

Kelpie ja sen varjo

Jos sillä on isot korvat, niin on sillä vastapainoksi aika pitkä häntä

Sitten isot tytöt.

Ensin yhdessä.

Sitten Viiman katse

Sitten poseeraus

Sitten olikin vuorossa päivän hauskin kuva. Arktinen porokoira palelutti tassunsa poseeratessa, voiko katu-uskottavampaa enää olla :D?

Tuike veti vanhimman varmuudella ja arvokkuudella

Sellaista siis, ihana aurinko!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Illalla oli vuorossa kotitokoa.

Viima on ollut hieman rasittava koko päivän. Se on piippallut ja volissut ja jokainen vastaantuleva poikakoira olisi sen mielestä maailman ihanin tapaus... No, intoa siinä riittää ja treenailtiin taas vähän seuraamisen käännöksiä, kaukojen varmuutta ja liikkeestä seisomista. Kaikissa tosi hyvä meno ja ei olisi malttanut lopettaa. No, odotellaan vaan valeraskautta, siinä vaiheessa meininki voi olla vähän eri.

Riehan kanssa toteutin noutosuunnitelman. Eli heitin kapulaa ja palkkailin pelkästään siitä että otti kontaktia. N. 10 toistosta ainoastaan kerran lähti kapulalle, silloinkin tuli itse takaisin. Piti hienosti kontaktia ja malttoi siis suurimmaksi osaksi todella hienosti. Loppuun tehtiin muutama toisto niin, että sivulla olemisen jälkeen sai sitten hakea kapulan. Hyvin toimi ja pienellä käsiavusteella toi kapulan hienosti eteen. Kaukojumppaa tehtiin myös. Jonkin verran se kiihdyttää sitä, mutta aika hyvin tekniikka pelasi kaikissa siirtymissä.

Tuike teki seuraamista, joka oli 100 kertaa parempaa kuin eilen. Kaukoja tehtiin myös ja niissäkin taas hyvä meno.

Jotain osataan ja jotain ei

Sunnuntaina treenailtiin. Riehalle olkkaritokoja ja samalla vähän katsastusta missä mennään. Se on edelleen superpätevä, vaikka saikkarilla ei pystykään täysillä treenaamaan.

Seuraaminen&sivut: Sillä on edelleen seuraamisen paikka todella hyvin mielessä ja tekee niin hienolla ilmeella, ettei tosikaan. Jonkin verran saa olla tarkkana, ettei paina liikaa. Käännökset oikean kauttaa onnistuu jo ok, vasurille pitää imuttaa. Sivulle osaa tulla helpoista kulmista, edestä sivulle tuloa sen sijaan treenaillaan. Seuraamisessa vaan matkaa pidentäen ja eri tempojen mukaan ottaminen.

Stopit: Uskaltauduin tekemään vähän stoppejakin ja voi mahtavuutta, mikä meno niissä edelleen on! Lyö tassut maahan ihan täysiä ja näyttävät on. Eli sekä seiso että man on hyvällä mallilla edessä ja sivullakin onnistuu aika kivasti. Sivulla toki tarvitsee enemmän vahvistusta omaan liikkeeseen, että malttaa jäädä paikoilleen. Mutta noin periaatteessa luoksetulon stopit on jo aika hyvin hallussa ja liikkeestä jättävätkin aluillaan.

Noudot: Noudoissa treenailtiin pitoja ja aika hyvällä mallilla nämäkin. Into on kapuloihin kova, joten vähän saa välillä huomauttaa ettei ihan lähde hanskasta. Lyhyeltä matkalta osaa tuoda kapulan myös eteen istumaan ja pitää hyvin irrotuskäskyyn saakka. Tämä onnistuu sekä metalilla että puisella. Vauhtinoutoja ei saikkarilla olla tehty, mutta varmaksi voin sanoa että vauhti riittää. Saikkarille voisi vielä ottaa treenin alle kapulan heiton ja palkan siitä, että ottaa kontaktin. Tunnarissa ollaan edistytty yhdellä kapulalla, nuuskinta tulee jo aika automaattisesti.

Luoksetulo: Tulee täysiä, eteentulossa tarvitsee vielä vähän apuja. Malttaa myös hienosti odottaa vaikka otan etäisyyttä.

Paikkamakuu: On aluillaan, puolesta minuutista minuuttiin makaa sisällä ilman häiriötä jo hyvin. Sivulla menee maahan ja istuu ongelmitta ja ilman käsiapuja.

Kaukot: Istu-maahan onnistuu jo parista metristä ilman käsimerkkejäkin. Tosin tarkkana saa olla, ettei nosta liikaa kierroksia, silloin pylly pomppii. Mutta muuten tekee taas sellaisella raivolla, että näyttävyydestä ei ainakaan ole pulaa. Seisomista pitää jumppailla edelleen.

Näistä on hyvä jatkaa ja asenne on ainakin kohdillaan! Saikkarilla ruututreenit, ohjatun suunnat jne. on jääneet pois, mutta niistäkin toki ideaa ollaan mietitty. Alokkaan ja avoimen liikkeistä hyppy on oikeastaan ainoa, mitä ei olla treenattu, mutta agin parissa on saanut hyppäämiseen alkeet, enkä usko sen tuottavan mitään ongelmia.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viima treenaili ongelmakohtia myös olkkaritokossa. Liikkeestä seisomisen paikallaan pysymistä vahvistettiin. Herkkä liike, ettei paineistu liikaa. Mutta kivalle mallilla päästiin ja kiertelin koiraa ympäriinsä, paikallaan pysymisestä palkiten. Seuraamisessa käännöksiä ja niistä hurjasti palkkaa. Oikein hyvää menoa! Kaukoissa ekan istumisen vahvistusta, tähän pitäisi ottaa mukaan extrahäiriö, että varmasti silloinkin kuuntelee. Pihalla otettiin vielä pari noutoa. Vähän meinasi hajut viedä, mutta toi lopulta hienosti ja varmasti jäi oikea fiilis.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tuike pääsi sitten mukaan Doggien treeneihin. Seurana Hanna ja Jenny koirineen.

Seuraaminen: Tänään ei ollut hyvä seuraamisfiilis. Koitin ajaa sisään loppupalkkaa, mutta oikeastaan se sai T:n vaan ihan sekaisin. Se piippasi, yliyritti ja palkkaa kohti mentäessä tuijotti sitä. Ilman loppupalkkaa oli parempi meno. Ehkä se ei ole T:n juttu.

Metallinouto: Voihan ääh, kun oli ällö kapula. Oikein millään en saanut siihen intoa, vaan aina mietti ennen ottamista, vaikka otettiin käyttöön namikuppi jne. Ei tämän päivän juttu ollenkaan.

Kaukot: No nämä oli hienot!! Tein koemaisen jätön ja matkaa n. 5m. Tehtiin kaikkia siirtymiä pitkissä pätkissä ja paikka pysyi hienosti. Hyvä pikku-T!

Paikkamakuu: Kitn ja Nalan välissä. Ei ongelmia. Lisäksi tehtiin vuorotellen maahan- ja sivullekäskyjä, T oli hyvin kuulolla ja reagoi vaan omiin käskyihin.

Hyppynouto: Ihan ok suoritusta. Tehtiin liikkuroituna ja kivalla vauhdilla meni ja tuli. Sivulle tuloissa oli petrattavaa taas kerran, joten otettiin niitä vielä erikseen.

Tuike uimasilla

Tuike pääsi toista kertaa elämässään uimaan KoiraSportin sisäuima-altaalle. Alunperin Viimankin piti lähteä testaamaan, mutta se jäi nyt kyydistä pois.

Tuike ihan yllätti. Eka kerta oli siitä aika kauheaa, mutta nyt se meni uimaan vapaaehtoisesti. Toki, oli se välillä edelleen aikamoista räpiköintiä, mutta selkeästi tekniikkakin oli parempi. Uiskenteli sellaisen viitisen puolikasta kierrosta ja hyvin se kyllä pientä koiraa väsyttää. Tästähän tulee pian sen uusi leipälaji .

Uusi halli!!

Pääsin tänään vihdoin käymään seuran uudella hallilla ja on se vaan makea! Ei tarvitse enää toisten nurkissa pyöriä ja kaikki on niin hienoa ja uutta. Nyt kelpaa kyllä treenata, harmi kun Viima on juoksussa ja Rieha saikkarilla, niin ihan ei pääse kaikkea potentiaalia hyödyntämään.

Rieha pääsi kuitenkin käymään hallissa. Pakko kehittää sille jotain mielenvirkistystä, alkaa nimittäin olemaan aikasta paljon vauhtia... Sehän oli ihan innoissaan hallissa, tajusi ihan selkeästi, että tämä on treenipaikka. Eipähän ainakaan tule vireen kanssa ongelmaa, kun tuo nostattaa itsensä vieraassakin paikassa ihan taivaisiin pelkästä treenaamisen ajatuksesta . Saihan se sitten vähän treenaillakin, tosin rauhallisia hommia. Seuraamista tehtiin ja paikka imee jalkaan kyllä todella tehokkaasti. Lisäksi se sai vähän lätkiä keinua, mikä oli niin hauskaa! Rämäyttelee sitä ihan täysiä alas jo melkein metristä ja meinaa ihan ärinäksi mennä kun on niin hauskaa.

Muuten Rieha on edelleen jatkanut tunnaritreeniä. Apuhajua ei tarvita enää juuri ollenkaan ja nuuskii kädessä olevaa kapulaa hienosti. Käden voi laittaa lattian tasoon ja nuuskii edelleen, pelkkää kapulaa en ole vielä uskaltanut laittaa, ettei vaan keitä yli.

Tuike oli myös ekaa kertaa hallissa ja treenattiin ihan huolella:

Seuraamista: Eri pituista pätkää ja palkkaa tökkimisestä. Välillä pientä huomautusta nokan tippumisesta, mutta suurimmaksi osaksi hyvää. T:ssä näkee uuden paikan vaikutuksen, hieman meinaa kaikki jännät maassa olevat jutut jne. viedä huomiota. Mutta petrasi koko ajan. Otettiin oikeastaan ekaa kertaa juoksupätkää tökköisyjen kera ja sujui oikein mainiosti.

Ruutu: Erinomainen bongaus, hyvä vauhti ruutuun ja hienot stopit. Kävin palkkaamassa sen maahan, josta otettiin vielä sivulle tulo. Ei huomauttamista tässä!

Liikkeestä istu: Oikein hyvä.

Kaukot: Ensin n. 5 metristä i-m-s-m ja oli tosi hyvä. Matkan pidennys 10 metriin ja siitä ensin palkka pelkästä hyvästä seisomisesta. Sitten litania s-m-i-s-i-m ja se oli niin hieno!! Tuolla suorituksella olisi tullut oikein hyvät pisteet, liiketta tuli ehkä maksimissaan muutamia senttejä. Meidän murheenkryyniliike alkaa olla hienolla mallillla, wuhuu! Mukaan vielä matkan pidennystä reilusti ja muutenkin varmennusta, mutta jee!

Loppuun ketjutus loppupalkan kera:

• Metallinouto: Pieni mietintä kapulalla ennen suuhun nostoa ja vähän väljä palautus.
• Luoksetulo: Seisominen olisi saanut olla ihan pikkaisen napakampi, maahanmeno oli hyvä. Hyvä vauhti läpi liikkeen.
• Seuraaminen: Pitkä suora, josta sai mennä palkalle. Oikein hyvä ja vire säilyi!

Metallinotoa vahvistin vielä vauhtinoudoilla ja johan alkoi kapula nousta nopeasti. Oikein kiva treeni ja mahtis treenipaikka!

Viiman kanssa tehtiin treeni ulkona. Onneksi kentälle oli aurattu kunnon kaistale, niin hyvin mahduttiin. Vimps teki tänään koemaisen kahdessa osassa:

• Seuraaminen: Pitkä pätkä. Toisessa juoksuosuudessa vähän jätätystä ja yhdessä täyskäännöksessä väljyyttä. Muuten oikein hyvä ilme ja meno. Antaisin arvosanaksi ehkä 8,5. Tästä sai palkan.

• Liikkeestä maahanmeno: Minusta kympin liike, ei mitään huomautettavaa.
• Luoksetulo: Erinomainen vauhti, hyvä stop ja eteentulo. Sivulletulo vähän väljä, siitä pieni miinus.
• Liikkeestä seisominen: Kääntyi vähän mukana kun menin ohi ja ennakoi istumista. Tuo on se vaikein, kun saa pelata sen kanssa ettei paineistu ja että pysyisi paikallaan.
• Kaukot: Ekaan istumiseen kaksoiskäsky, muuten erinomainen.
• Nouto: Vauhtia ja iloa! Täysillä sinne ja takaisin ja erinomainen luovutus.

Varmasti irtoaisi ykkönen tällä suorituksella. Vire säilyi, teki ihan todella iloisena ja täysillä. Muutama haukahdus innosta liikkeiden välissä, mutta sou vat. Pyöriminen toimi hyvin välitekemisenä ja sai porokoiran naaman vielä enemmän nauramaan. Hyvä Vimps!

Varvaspäivitykset

Käytiin taas ortopedin luona tarkastamassa varpaan tilanne. Eikä hetkekään liian aikaisin, Rieha onnistui nimittäin taas edellisenä päivänä irrottamaan koko paketin. Sillä on siihen ihan oma tyylinsä, kun ei saa purra, niin jalkaa vedetään suorana perässä, jolloin löystynyt paketti jää kätevästi matkan varrelle... Laitettiin se jesarilla paikoilleen, mutta häkissä matkalla Tampereelle oli taas irrottanut sen. Eläinlääkärikin kommentoi vaan, että jaahas, eipähän tarvitse käydä vaivaa sen irrottamisessa... Muutenkin kätevä Rieha sai paljon ihmettelyä paketinpoistotaidoistaan.

Varpaasta otettiin röntgenkuva ja siinä on nähtävillä tukevaa uudisluuta. Murtumalinja on edelleen sama ja varpaan asento lähes normaali. Lasta vaihdettiin ja sen kanssa koitamme pärjäillä vielä sellaisen reilun viikon verran. Toivottavasti se nyt pysyy! Liikkua Rieha siis edelleen saa, kunhan se on sellaista  hilittyä. Kasvun kannalta liike on hyväksi ja lasta tukee varpaat niin, etteivät ne ota maahan kävellessä. Käveleminen myös pitää lastaa paremmin paikallaan. Ennuste on edelleen oikein hyvä, luultavasti varpaasta tulee ihan entisen veroinen.

Eli vielä on edessä paketillista elämää! Terkkuja nenäeläimeltä: