Viikonloppuna pistettiin viime viikkojen treenaus koetukselle, kun Jyväskylässä oli kolmet rallykisat. Ilmoitin Tuiken kahdelle radalle. Lauantaina kisattiin Keski-Suomen piirinmestaruudesta ja oltiin Tuiken kanssa mukana LAUKAn joukkueessa. Sunnuntaina taas oli vuorossa japaninpystykorvien rotumestaruus, joten olihan mummo pakko ilmoittaa sinnekin.
Kaikki kuvat Jenny Rautiainen, kiitos! |
Kieltämättä kisaaminen jännitti koska tuntui, että Tuike oli edeltävän viikon treeneissä ihan sekaisin. Se ei välillä osannut oikealla seuraamista ollenkaan ja kun itse hermostuin, niin se vaan häsläsi lisää, kun ei tietenkään ymmärtänyt mitä siltä halusin. Käytiin myös Hennan kanssa treenaamassa vieraalla kentällä ja Tuike otti kovasti häiriötä kaikesta. Ei ollut kaikista rennoin fiilis näissä treeneissä ja tuli kovasti kaiken kestävää Riehaa ikävä.
Perjantai-illaksi oltiin varattu LAUKAn porukalle paniikkitreenivuoro Haukkuvaarasta ja päätin, että nyt en stressaa tai hermostu ja pidetään vaan hauskaa. Tavoite saavutettiinkin ja Tuike teki tosi kivasti, eikä ottanut häiriötä. Se sai extrapaljon palkkaa, että paikkaan yhdistyisi kivat fiilikset ja maailman ahneimman pikkukoiran mielestä se taisi olla todella hyvä juttu.
Lauantaina koitti kisapäivä ja startattiin kumpikin ekaa kertaa voittajaluokassa. Rata oli tosi kivan oloinen, ei meille liian vaikeita liikkeitä ja oikeallakin seuraamista vaan pikkupätkä:
Kummasti sitä kuitenkin nousi jännittäjä itsessä esiin, kun mentiin ihan uuteen luokkaan. Ihme homma, että siitä ei pääse eroon. Mokasinkin itse heti ensimmäisellä kyltillä (jota olin juuri tuijotellut ennen lähtöä varmaan 5min). Koiran piti ensin istua sivulle, mutta minä otinkin Tuiken suoraan eteen. No, tajusin virheen ja uusittiin, josta -3p. Harmittavasti otin sitten vielä samalta kyltiltä itse toisenkin virheen, sillä en peruuttanut uusinnassa tarpeeksi kauas. Tästäkin -3p, hyvä minä!
Spiraalista saatiin -1p. puutteellisesta yhteistyöstä ja 1p. epätarkasta liikkeestä, kun Tuike otti hieman häiriötä käytösruudussa olleesta isosta koirasta. Käytösruutu oli sijoitettu todella lähelle rataa, siis oikeasti todella lähelle. Siitä kun olisi joku koira singonnut pois tai radalta makaavan koiran päälle, niin siinä ei olisi ehtinyt tehdä yhtään mitään. Matkaa oli reilu metri spiraalin kyltistä makaavaan koiraan. Onneksi siinä ei isompaa, pieni herpaantuminen vaan kun iso koira pölähti näköpiiriin.
7-kyltti oli puolenvaihto jalkojen välistä ja minä jatkoin mokailua. Menin ihan liian lähelle kylttiä, jolloin Tuike väkisinkin törmäsi siihen tullessaan jalkojen välistä. Se oli ihan parka, kun piti niin tiukasti kontaktia ja kyltti tuli ihan puskista. Koiran kylttiin osumisesta -1p.
12-kyltillä saatiin -1p. vinosta rintamauunnasta ja -1p. epätarkasta liikkeestä. Vasemmalle kääntymiset ei ole Tuiken vahvuusaluetta köpön takapään takia ja niissä tulee herkästi sitä, ettei käänny kunnolla. Pistemenetykset siis ihan ymmärrettäviä.
Loppurata hienosti. Ensimmäinen käytösruutukin onnistui todella hyvin.
Suorituksen jälkeen olin tosi tyytyväinen koiraan. Itselle sen sijaan isosti risuja noista lukuisista mokista! Käytännössä vein siis omalla tekemisellä meiltä suoraan 7p. Yht. radalta saimme 83p. eli heti ekasta kokeesta hyväksytty tulos. Taidettiin tällä olla jaetulla viidennellä sijalla 12 koirakon joukosta.
Lauantain kisoista jäi tosi hyvä mieli, joten sunnuntain japsimestaruuksissa oli kiva jatkaa. Rata oli tälläkin kertaa ihan meille sopiva:
Tällä kertaa odottelua tuli huomattavasti eilistä enemmän, kun rata oli reippaasti myöhässä. Itseä ei enää onneksi jännittänyt niin paljoa ja olin varma, että Tuike kyllä osaa.
Lähdettiinkin radalle tosi hyvissä fiiliksissä. Tuike teki kertakaikkiaan hienosti! Ensimmäinen virhe tuli 4-kyltillä, kun Tuike jäi hetkeksi katsomaan jotain, eikä tullut ekalla käskyllä takaisin sivulle. Tästä -1p. Myös 7-kyltin käännöksestä -1p. epätarkasta liikkeestä. 9-kyltiltä -1p. vinosta rintamasuunnasta sekö -1p. epätarkasta liikkeestä. Edelleen, ne vasemmalle menot ei ole meidän vahvuus. Fiilis oli kuitenkin edelleen tosi hieno!
Tällä radalla puolenvaihdos onnistui tosi hienosti ja jätin koiralle hyvin tilaa. Samoin sen jälkeinen eteentulo oli aivan sairaan hieno. Mutta sitten, kyltillä 13 meidän piti vaihtaa suuntaa kääntymällä kumpikin oikealle. Tämä ei ole meillä vahva liike, mutta pihalla ennen rataa onnistui hyvin, samoin edellispäivän radalla. Mutta nyt se ei meinannut onnistua millään. Tuike kääntyi joko väärään suuntaan, tai teki täyden ympyrän. Uusin kerran ja uusin toisenkin, näistä -6p. Mutta edes kolmannella kerralla liike ei onnistunut, eli otettiin kuitenkin se -10p., mitä yritin uusinnoilla välttää. Tässä olisi taas voinut jossitella, että ei olisi kannattanut uusia kuin kerran, tai ei ollenkaan. No, näillä mennään.
Loppurata meni hyvin, tuplasaksalainen ja houkutus hienosti. Käytösruudussakaan ei ongelmia.
Yht. tältä radalta 78p. ja toinen hyväksytty tulos! Japsien rotumestaruuksissa oltiin sijalla 5/8. Mutta eniten lämmitti tuomarin kommentit arvostelussa:
"Ihana koira (sydänhymiö). Pirteä, hyvän mielen suoritus!"
Viikonlopun fiilis oli tosi positiivinen. Eikä ne tulokset, vaan se fiilis ja onni, mikä kisaamisesta ja onnistumisista tuli. Tuike ei ole enää nuori ja 11v9kk iässä kisaaminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Tuikekaan ei ole terveyden perikuva leikattuine polvineen ja selän spondylooseineen. Mutta niin se vaan todella pisti parastaan olemalla uskomattoman terhakkka ja reipas. Se todellakin ansaitsi kaikki kehut ja kiitokset.
Hieno ja upea mummo!
Tässä vielä koko japsimestaruusporukka, päteviä pieniä huiskuja! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti