Siinäpä se, koko komeudessaan. Kämmen murtunut ja se leikattiin eilen. Ei tarvitse uida, saunoa, hikoilla tai treenata raskaasti seuraavaan neljään viikkoon. Voitte kuvitella miten nautinnollista, varsinkin näillä keleillä... tämä kirjoittaminenkin tapahtuu yksikätisesti, hitaasti, mutta varmasti. Eipä näille mitään voi, mutta tietysti harmittaa.
Meiltä jää nyt väliin myös ensi viikon Palveluskoirien SM-kisat. Olen miettinyt, että kyllähän niitä mahdollisuuksia vielä toivottavasti tulee ja tärkeintä on saada käsi kuntoon, mutta tietysti se harmittaa. Intoa kisaamaan kuvastaa hyvin se, että käsi murtui treenatessa pk-tottista. Kompastuin siis juoksusta jääviä tehdessä. Vedin treenin loppuun hammasta purren ja toinen käsi pois pelistä, että koiralle jäisi hyvä fiilis. Ja Rieha tekikin hienoa tottista. Koiran palkattuani aloin vasta pohtimaan, että käsi ei tokene ja kipu oli kova...
Että tämmöistä.
2 kommenttia:
Koiriin kompastuminen on vaarallista. Puolisollanihan meni talvella polvesta sivuristiside, kun kompastui Kamiin...
Tsemppiä ja pikaista paranemista!
Hui kamala! Mutta tuollaisesta asenteesta tosi-harrastajan tuntee ;) Tsemppiä paranemiseen!
Lähetä kommentti