Tiistaina oltiin oman ryhmän agitreeneissä. Rata oli tälläinen:
Alussa menin ottamaan Riehaa vastaan ihan reilusti putken taakse, siltikin sai pitää kiirusta, että ehdin merkkaamaan ja niistämään sitä 3-hypylle. Pitäisi olla vaan rohkea ja liikkua heti. Niistossa R ei myöskään jarruttanut kovinkaan tehokkaasti, eli hypyt oli herkästi aika pitkiä.
4-hypylle irtosi hienosti ja 5-hypylle tuli päällejuoksu, joka pelasi hyvin. Putken jälkeen haaste oli siinä, miten sain Riehan hypylle, kun se näki puomin edessä. En voinut olla yhtään siivekkeen kohdalla, vaan pikemminkin riman puolessa välissä ja tiukkaa haltuun ottoa vaan, että sain kiertoon ja niistolla yli. Siihen sitten saksalainen ja puomille. Väne katsoi ylösmenolle osumista ohjurin kanssa ja kyllähän se sinne osuu, mutta aika ylös. Muuten puomi ok.
9-12 pätkässä tuli taas esiin se Riehan irtoavuus. Se lähtee 10-hypylle niin lujaa, että jos yhtään saatan sitä liian pitkälle, niin huh, mitä kaarroksia. Tässä taas peräänkuulutettiin sitä rohkeutta, pitäisi heti liikkua (mahdollisesti jopa vastakäännöllä), että se kääntyy. Muuten pätkä oli hyvä ja pujottelun löysi hienosti.
Tänään treenattiin Annan kanssa Vihtavuoressa tokoa. Riehan vire oli aika kova, vähän liiankin. Toisaalta, kokeessa sen kanssa kuitenkin tekee aina jotain ennen kehään menoa ja vire tasaantuu. Nyt oltiin lämpätty ja R odotteli autossa sen aikaa kun Pipsa teki ja sitten suoraan autosta hommiin. Keulii, keulii, kun on vaan niin hauskaa!
Zeta: Meinasin, että ei tarvita törppöjä, mutta onneksi Anna ne laittoi. Huomattiin nimittäin, että koira teki hyvää työtä, mutta ohjaaja nollasi liikkeen n. kolmessa eri kohdassa, koska ei vaan osannut kävellä zetaa oikein... Ensinnäkin unohdin järjestyksen (i-m-s). Sitten kiersin ekan törpön koiran kanssa väärältä puolelta. Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, käännyin viimeiselle suoralle oikealle, kun olisi pitänyt mennä vasemmalle... Eli ohjaajan kävelytreeni nyt työn alle!! R teki hyvät liikkeet, toki sen seuraaminen oli keulivaa, koska vire oli tosiaan aika kova. Mutta hyvin erotteli ja kesti takaakierrot. Eli ei ehkä kannattaisi itse nollata liikettä...
Merkki&ruutu: Merkki aivan kympin suoritus. Ruudussa oli lätkä ja paikka hieno. Hyvä!
Ohjattu: Haettiin oikeaa. Ja se vire, se vire. R ei kuunnellut ollenkaan, meinasi varastaa kapuloille pariin otteeseen, komensi ja oli aika irti. Onneksi se tottelee aika hyvin stoppikäskyjä, eli kokeessa saa tarvittaessa sillä pelastettua. Mutta jouduttiin siis eka vahvistamaan merkkiä. Tein häiriötreeniä, eli heittelin kapuloita ympärille ja merkille oli mentävä. Onneksi alkoi kuuntelemaan. Sitten kun merkki sujui, niin malttoi kuunnella noutokäskyäkin ja oikea nousi hyvin.
Kaukot: i-s-i ja palkka. Hieno, liikkuri ei häirinnyt ja paikka pysyi.
Tunnari: Muuten koemainen, mutta kapuloiden joukossa namia. Hyvä ja varma nuuskiminen ja nosto. Luovutus olisi voinut olla hinasen tiiviimpi. Pa hyvä. Eli aikasta kivasti.
Paikkaistuminen&makuu: Nellin kanssa. Hyvin istui, tosin jossain vaiheessa puri itseään tassusta. Sitä lukuunottamatta hyvä istuminen, eikä haitannut vaikka kaveri vieressä meni maihin useamman kerran. Paikkamakuu oli tosi hieno, valpas ja hyvä, vaikka häiriötä oli haukkuvien koirien toimesta paljon. Nämä on kuosissa ja vaikka vire olisikin kova, niin näissä se ei näy. Erona ehkä se, että en ole vieressä, niin ei voi komentaa minua.
Olen muuten ollut viime fyssarikäynnin jälkeen oikeasti reipas koirien venyttelyjen ja jumppien kanssa. Tuntuu, että itsekin alkaa huomata eroja käsiteltäessä. Tuikella on meidän porukan huonoimmat syvät lihkaset ja kesän jumppalaiskuus näkyy siinä enite. Toki se on nyt taas kehittynyt. Viima on on oma varma itsensä, se on vissiin vaan rakenteltaan sellainen, että ei juuri jumita ja lihakset on kunnossa. Ja toisaalta se ei taas riehu niin paljon, kuin Rieha, jonka pienet jumit johtuvat siitä ainaisesta kaahotuksesta. Lauantaina Tuike ja Rieha pääsevät ammattilaisen käsittelyyn, kun Piira tulee Jyväskylään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti