sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Huikea VEPE-eläin

Riehan kanssa urakoitiin viime viikonloppuna oman seuran vepekokeissa. Treenejä tälle kesälle ehti tulla neljä tai viisi. Uusien sääntöjen mukaista hukkuvan pelastamista ehdittii treenata kaksi kertaa. Mutta koska koe oli lähellä ja paikka oli mahdollista saada kahdelle päivälle, niin päätin että mennään.

Lauantaina startattiin avoimen luokan ekana, eli en edes päässyt katsomaan miten muut tekee uusia liikkeitä. No, kyselin varmuuden vuoksi tuomarilta aina jos yhtään epäilytti.

Uinti ja veneen nouto 24/25p. Tässä Rieha meni metrillä ohi maalitolpista. Annoin sille kaksi sallittua käskyä suunnan korjaukseen ja se teki kyllä parhaansa.

Pelastusrenkaan vienti 25/25

Ohjattu veneen nouto 25/25

Hukkuvan pelastaminen 24/25 Tässä kävi sama kuin treeneissä, eli Rieha alkoi mallaamaan hyppypaikka ja itse mokasin kun unohdin antaa käsimerkin heti alkuun. Yksi ylimääräinen käsky tuli ja sen yhteydessä annoin käsimerkin, jolloin Rieha lähti heti.

yht. 98/100p. AVO1 sij. 2

Tästä jäi kyllä tosi hyvä fiilis, Rieha teki ihan tasan niin hyvin kuin osasi ja millä asenteella!

Seuraavana päivänä jatkettiin. Hieman jännitin Riehan jaksamista, onhan se kuitenkin tosi pieni vepekoira. Ihan turhaan.

Uinti ja veneen nouto 25/25

Pelastusrenkaan vienti 25/25

Ohjattu veneen nouto 25/25 Puoli oli eri kuin edellisenä päivänä ja Rieha mallasi itsensä hienosti maalitolppien väliin.

Hukkuvan pelastaminen 25/25 Lähti kuin salamana ensimmäisellä käskyllä (ja sillä käsimerkillä).

yht 100/100p. AVO1 sij. 1

Rieha oli siis kertakaikkiaan mahtava. Se oli vielä enemmän innoissaan kuin ensimmäisenä päivänä ja suorastaan ärisi lähtiessään tekemään liikkeitä. Upea pieni eläin! Yhtä vajaa ja päästään kokeilemaan voittajaluokkaa :).





lauantai 3. kesäkuuta 2017

TOKO SM 2017

Viime viikonloppuna Suomen parhaat tokokoirat kisailivat Vantaan Ojangossa. Mekin lähdettiin mukaan, vaikka arvoin ihan ilmottautumisajan loppuun että jäädäänkö kuitenkin kotiin. Päätin, että lähdetään kun siihen mahdollisuus on ja pidetään hauskaa. Treenit on jääneet tosi vähälle, edeltävänä kuukautena taidettiin treenata kaksi kertaa. Sen tietää, että niillä treenimäärillä ei mitalisijoja hamuilla kovatasoisessa seurassa. Mutta hauskanpito on aina hyvä syy lähteä ja pitäähän kelpieiden lippua pitää yllä. Viime tinkaan jättämisen takia ei menty sitten mihinkään joukkueeseenkaan.


Hauskaa me todellakin pidettiin. Rieha oli niin onnellinen ja innoissan päästessään tekemään, että itsekään en voinut kuin hymyillä. Tekeminen tuntui todella hyvältä kaikissa kehissä, oltiin siellä yhdessä pitämässä hauskaa. Pisteet eivät todellakaan vastanneet sitä fiilistä. mikä meillä oli. Tuntui, että Riehan iloinen meno ei ollut ihan niin paljon tuomarien viereen ja pienistä jutuista lähti tottakai paljon pisteitä tällä tasolla.

Ensimmäisessä kehässä oli ruutu, tunnari ja zeta. Ruudun eteenmeno oli ihan sairaan hieno, nopea ja stoppi upea. Ruutuun Rieha meni hieman kierteellä, ei ilmeisesti bongannut sitä. Seisomisessa laittoi etupään maahan. Loppu meni hyvin, Tästä pisteitä 7.





Tunnari meni minusta oikein kivasti. Meni vauhdikkaasti, nuuski tarkkaan ja nosti oman hyvin. Toki takaisin olisi voinut tulla nopeammin. Tunnarista pisteitä 8.

Zetassa oli seuraamisessa välillä vähän vauhti ja ajauduin myös ehkä hieman huonoille linjoille. Jäävät oli kaikki nopeita, seisomisessa tuli moka kun kääntyi minun perääni. Tästä 7.



Toisessa kehässä oli vuorossa luoksetulo, kauko-ohjaus ja ohjattu nouto. Luoksetulo oli hieno, stopit pelasi ja vauhti oli huikea. Sivulle olisi voinut tulla tiiviimmin. Mutta ihana Rieha! Pisteitä 9.


Kaukoissa Rieha katseli hieman sivulle ja tästä syystä tuli yksi tuplakäsky. Muuten oli ehkä vähän jähmeä, mutta tekniikka pelasi ok. Pisteitä 6.5.

Ohjattu meni minusta hyvin. Merkille vauhdilla, hyvä nosto ja vauhdikas luovutus. Pisteitä tästä kuitenkin vaan 8,5


Viimeisessä kehässä oli sitten kiertonouto ja seuraaminen. Kiertonoudossa meni kiertoon iloisesti pomppien, mistä ilmeisesti lähti pisteitä. Maahanmeno oli kuitenkin erinomainen, samoin nosto ja hyppy. Luovutuksessa jäi tosi vinoon. Pisteitä 7,5,

Seuraamisessa Riehalla oli vire taas tapissa. Mutta häntä heilui ja mieli oli iloinen. Eihä se siisteintä ole tokoa ajatellen, mutta semmoista se on. Pisteitä 6.5. Tuomari sanoi, että on sinulla hyvä koira, harmi vaan kun intoa on vähän liikaa :).


Paikallaolot olivat viimeisessä kehässä. Paikkaistumisesta saatiin 10, vaikka oli kuulemma nostanut tassuja. Paikkamakuusta luoksetuloineen 10, ihan ansaitusti.

Ykköstulos jäi muutaman pisteen päähän, lopputulos 250p., 2-tulos ja sijoitus 31/58.

Kaikin puoli kiva reissu. Oli mukavaa nähdä tuttuja ja katsella taitavia koiria. Omaan suoritukseen olin tosi tyytyväinen ja oli mahtavaa viettää omaa aikaa Riehan kanssa. Se on niin huikea kisakaveri :) Kiitos Tiinalle kuvista ja Oonalle kuvaamisesta!


perjantai 26. toukokuuta 2017

RTK4 Rieha

Eilen saatiin kolmas hyväksytty tulos mestariluokasta ja samalla siis koulari RTK4. Eilinen rata oli kaikinpuolin mukava ja tehtiinkin ehdottomasti meidän paras suoritus mestariluokassa, ellei koko rallyuralla. Pisteitä saatiin 87. Siellä 3x-1p. ilmeisesti liian tiiviistä oikealla seuruusta ja yksi -10p. kun Rieha oli istunut sivulle ylimääräisen kerran. Tuota istumista en itse edes huomannut, niin nopeasti Rieha pystyy sen tekemään. Eli noin pienestä jäi kiinni ensimmäinen valioitumistulos. Lajin henki ja nopean koiran kanssa tekemisen varjopuoli.


Eniten olin suorituksessa tyytyväinen siihen, että Rieha ei kuumunut liikaa. Meillähän on ollut ongelmia sen kanssa ja sen myötä Rieha on alkanut komentamaan haukkumalla ja samalla tietysti myös tarkkuus kärsii. Olen treeneissä keskittynyt nyt itse pysymään rauhallisena ja selkeänä ja samalla muuttanut käskytyksen melkeinpä kuiskaamiseksi. Näillä keinoin vire on pysynyt hyvänä ja sama näytti toimivan myös kisassa. Varmasti toki osansa tekee sekin, että varmuus mestariluokan temppuihin kasvaa koko ajan sekä minulla, että koiralla.

Kiva fiilis jäi tästä kisasta, ehkä se valioituminen ei olekaan ihan veteraani-iän tavoite :D

perjantai 5. toukokuuta 2017

Kevät ja niin paljon tekemistä

Huh, onpas aikaa vierähtänyt viime postauksesta. Kaikenmoista on puuhailtu niin koirien kanssa kuin ilmankin. Kertaillaan nyt kuitenkin ainakin kaikki kisakuulumiset. Mutta ensin, ihailkaa kansikuvatyttö Riehaa uuden Palveluskoirat-lehden harrastusliitteen kannessa. Aika hieno kuva ja hieno ilme pienellä tehotytöllä!



Blogihiljaisuuden aikana ollaan ehditty Riehan kanssa käydä kahdessa tokokokeessa. Ensimmäinen oli Haukkuvaarassa lämpimässä hallissa, tuomarina Marjo Halmiala. Tässä kokeessa meni valmistelut aika lailla pieleen, ei vaan pystynyt purkamaan koiraa tarpeeksi kun koe alkoi heti aamusta ja mukana oli pieni ihminen. Ja hallissa sisällä ei ollut tilaa lämpätä. Saatiin näillä valmisteluilla 2-tulos, 246,5p. Eli ei nyt ihan penkin alle, mutta oli siellä paljon petrattavaa. Isoiten minua häiritsi seuruu, joka oli todella huono ja ääntä tuli loppua kohden enemmän. Samoin kaukoissa tuli parikin tuplakäskyä. Muita pisteitä en nyt enää muista ja lappukin on jossain hukassa. Mutta vähän semmoista veitsenterällä taiteilua oli koko koe.

Toinen koe käytiin viikko sitten Jattilassa, tuomarina Salme Mujunen. Nyt oli tilaa ja aikaa lämpätä ja kyllähän se näkyi myös suorituksissa ihan eri lailla. Tuloksena tästä kokeesta 1-tulos, 272,5p., sijoituksella 1/2.


Seuraaminen oli niin paljon parempi kuin viime kokeessa ja samaa mieltä oli treenikaveritkin. Ruudussa mokasin itse eteenlähetyksen. Riehan jalka oli ympyrän rajalla ja mietin kovasti mitä teen. Päätin sitten korjata, mihin vaadittiin kaksi käskyä (koska käytin taas väärää korjauskäskyä...). Jälkikäteen tuomari sanoi, että todennäköisesti olisi hyväksynyt ekan paikan. Onhan siitä ollut puhetta, että rajatapaukset tulkittaisiin koirakon hyväksi, mutta en vaan sitten siinä tilanteessa tajunnut. Mutta hyvin Rieha eteni ja oli ohjattavissa, eli siihen sai olla tyytyväinen. Mutta pari pistettä meni siihen.


Kiertonoudossa saatiin vahingossa pienemmät kapulat kuin olin sanonut, enkä tätäkään älynnyt korjata. Riehalla oli selkeästi vaikeuksia nähdä kapuloita ja nappasi kapulasta tosi huonolla otteella kiinni, jolloin se tipahti ja joutui korjaamaan, Säikähdin jo, että kiertää hypyn, mutta meni kuitenkin hypylle. Tässäkin liikkeessä hyvä asenne, kapuloiden koko nyt vaan hieman hämäsi. Tästä syystä valitsen aina isot kapulat, jos voi koiran menoa helpottaa, niin helpotetaan.

Kaukoissa tuli yksi tupakäsky, pieni eteneminen S-I-vaihdossa ja peruasennon ennakointi. Muuten liikkeet meni aika lailla niin kuin voisi viime aikojen treenimäärillä olettaakin, Ja tunnari oli upea, Rieha ei edes nuuskinut vääriä, kun osui heti omalle ja palautti sen välittömästi.



Mukava koe ja samalla taidontarkistus. Samalla tuli treenattua nopeaa kehäsuunnitelmaa, kun yksilöliikkeet oli jaettu viiteen osaan. Odotteluissa sai olla tarkkana, kun meitä oli vaan kaksi koirakkoa eli kehän vierestä ei juuri poistuttu.

Tokokokeiden lisäksi ollaan ehditty käydä myös yhdessä rallytokokisassa. Saatiin sieltä toinen hyväksytty tulos mestariluokasta, pistein 77. Isoin moka radalla oli hypyssä tippunut rima, josta lähti -10p. Eli ei sinänsä niin huono suoritus teknisesti, vaikka Rieha loppua kohden kuumuikin. Saatiin ekaa kertaa myös haukkumisesta -4p., kun Rieha alkoi komentamaan. Mutta tulos kuitenkin ja teknisesti meni yllättävänkin hyvin.

Rieha pääsi myös muutama viikko sitten kisaamaan agilitya Jarin kanssa. Ja kisapäivän kruunasi toinen AGI-SERT!! Yhtä uupuu ja sitten Rieha olisi myös agivalio, kuinka hienoa :). Kiitos vielä Jarille Riehan upeasta kartturoinnista!


Kisattu siis ollaan jonkin verran. Tästä huolimatta minua on vaivannut hienoinen treeniväsymys ja on tuntunut siltä, ettei mikään oikein suju tai onnistu. Liikaa kiirettä, liian vähän aikaa. Samalla paineet treenien ja kisojen onnistumiseen on liian isot. Tiedättekö, kun pääsee harvoin tekemään jotain, niin sitten odotukset on ihan taivaissa. Koska pitäis saada kaikki irti niistä hetkistä. Se on taas sitä liian suorituskeskeistä ajattelua mihin tiedän lipsuvani. Pitäisi nauttia siitä, että ylipäänsä pääsee joskus tekemään.

Nyt kiire on hieman helpottanut ja täytyy sanoa, että aurinkoiset kevätpäivät ja lumien sulaminen (viimein) ovat nostaneet treenifiilistä ihan eri lailla. On vaan niin ihanaa, kun saa treenata ulkona, on tilaa ja treenin voi tehdä vaikka lenkin ohessa. Lisäksi odotellaan vesien lämpiämistä, että vepetreenit voisivat taas alkaa. Jälkikausi ollaankin jo startattu ja voi vitsi, miten se onkin taas kivaa!! Olen niin fiiliksissä siitä. Ja treenit ovat vielä sujuneet tosi kivasti, joten senkin puolesta on mahtavaa. Tästä se lähtee, nimittäin kesätreenikausi!!



perjantai 17. helmikuuta 2017

Mummojen synttäriviikko

Tällä viikolla on juhlittu tuplasynttäreitä. Ensiksi Viima täytti 11 vuotta ja sitten Tuike 13 vuotta. Ihanat mummelit, joissa edelleen riittää virtaa ja iloa. Kumpikin on opettanut niin paljon koirista ja antanut monta ihanaa hetkeä. Rakkaat murut.



tiistai 7. helmikuuta 2017

Päivä jolloin putkeen piti mennä hitaasti

Nyt ei siirry treenit blogin puolelle, mutta olen päättänyt olla potematta siitä huonoa omaatuntoa. Ollaan kuitenkin ihan kohtuullisesti tehty, enemmän tokoa, mutta myös vähän rallya.

Rallyryhmän treeneihin päästiin toissaviikolla. Sielläpä tuli vastaan haaste, jota en todella toivo radalle kovin nopeasti. Nimittäin suora putki. Tätä vielä vaikeutettiin laittamalla ennen sitä tehtäväksi sarjahyppy, kolmella esteellä. Voitte kuvitella mitä tälläinen 6 vuotta aksaa täysiä tehnyt koira oli tästä mieltä. Pohdittiin vähän lähestymistapoja ja totesin, että olen ihan liian laiska opettamaan Riehalle jotain hitaasti-käskyä ja päätin kokeilla tekniikkaa, jossa pysäytän Riehan putkeen. Etupalkan avulla saatiin muutamia ihan hyviä toistoja, eli periaatteessa olisi tehtävissä. Mutta sitten taas, kun Rieha on kisavireessa, niin voi olla, että stopit unohtuu. Tai ainakin se vaatisi ihan todella paljon töitä. Voi olla, että mennään jatkossakin ihan vaan tuurilla, ei niitä suoria putkia kuitenkaan joka kisaan kohdalle voi osua.

Samoissa treeneissä tehtiin myös hallintaa mutkaputken jälkeen ja se onneksi sujui jo paremmin. Mutkaputkessa ei ole omalla ehtimisellä kiirettä ja Rieha kuitenkin kuuntelee kovasta vauhdista huolimatta, eli sain sen hyvin sivulle ja tekemään seuraavaa tehtävää.


Tokon puolella ollaan nyt ihan uutena juttuna alettu treenaamaan pää maassa makaamista. Ajattelin hyödyntään sitä mahdollisesti luoksetulon ja kaukojen jätöissä, ehkä jopa ruudussa. Jos sillä saisi maata kohti menevän nenän rauhoittumaan. Olen joskus opettanut pään maahan laittamisen temppuna, nyt se piti vaan jalostaa niin, että Rieha tipahtaa suoraan pää maahan. Aika nopeasti se alkoi tämän ostaa ja ollaan saatu pidennettyä matkaa ja aikaa mukavasti. Saa nähdä jalostuuko tämä koskaan koekuntoon saakka, mutta onpahan jotain erilaista treenattavaa taas kerran.


Seuraamisessa olen nyt yrittänyt tehdä kuurina omia käännöksiä koiran menoa helpottaakseni. Se on vaan edelleen niin karsean vaikeaa. Mutta hyvin on treeneissä näkynyt se, miten Rieha ylikompensoi omia huonoja käännöksiä ja jos käännyn hyvin, niin paikka säilyy. Vasemmalle käännöksissä pitäisi osata tehdä kunnon kulma ja kääntyä oikealla jalalla, kun minulla on tapana kääntyä vasemmalla ja heittää se ikään kuin kaaressa. Silloin Riehakin tekee kaaren ja sen takapää alkaa aukeamaan. Jollakin pitäisi takoa itselle nuo käännökset. Oisikohan esim. sähköshokit väärästä tavasta hyvä keino??

Siinä pikakuulumiset, vaikka toki paljon muutakin ollaan tehty.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Kuopion maajoukkuekarsinta

Lupasin lähteä treenikaverimme Maaritin ja Ruun seuraksi kisaamaan maajoukkuekarsintoihin. Hieman on hankalaa sovittaa niitä muihin aikatauluihin, eli turnee taitaa jäädä vähän tyngäksi meidän osalta. Mutta ensimmäiseen maajoukkuekarsintaan Kuopioon meidän edustusjoukkue lähti koko komeudessaan. Kiitos Maaritille vielä seurasta, huomattavasti kivempi kisata kun on tsemppari mukana!

Maajoukkuekarsinnassa lähtöjärjestys arvotaan ja onnistuin vetämään meille numeron 32, mikä tarkoitti toiseksi viimeistä koirakkoa. Tyypillistä, ja kieltämättä veti vähän fiilistä alaspäin kun mietin odottelua. Onneksi paikkamakuut tehtiin kuitenkin alkuun, eli se osuus oli heti ohi. Ja lopulta neljän tunnin odottelun jälkeen tuli vihdoin se oma vuoro. Minua ei kauheasti jännittänyt kehään mennessä, mutta kun ensimmäisessä liikkeessä sattui heti moka, niin jännitys kyllä nousi tappiin. Pitäisi oppia paremmin jättämään epäonnistumiset omaan arvoonsa. Liikkeet tehtiin kahdessa kehässä peräkkäin, välissä ei saanut palkata koiraa. Tuomareina Tommi Varis ja Anne Nokelainen.

Mutta tässäpä liikkeet järjestyksessä ja perässä tuomarien kirjalliset kommentit:

Paikkaistuminen 9,5/8.5 = 9
Paikkamakuu ja luoksetulo 9,5/9 = 9,25

Ruutu 7:
  • ympyrään kahdella korjauksella
  • ruutuun suoraviivaisesti
  • luoksetulo ok, hieman vino loppu pa
Seuraaminen 6.5
  • peruutus levoton, vähän takana
  • seuraa ajoittain vinossa ja kiinni ohjaajan jalassa
  • pari äännähdystä
  • iloinen vaikutelma
Zeta 9
  • hyvä suoraviivaiset asennot
  • ajoittain seuraa vinossa
  • lievää viivettä mukaan tarttumisessa
Tunnistusnouto 7,5
  • tökkii vääriä kapuloita
  • hyvä tartunta
  • ok palautus


Luoksetulo 9
  • vähän haistelee
  • hyvä seis ja maahan
Kiertohyppynouto 7
  • väärä asento (meni maahan, kun piti istua)
  • vähän pyörittää kapulaa luovutuksessa
Kauko-ohjaus 6
  • vähän haistaa jäädessään
  • istu, vähän liikkuu
  • toinen istu, tuplakäsky
Ohjattu nouto 9
  • ennakoi merkkiä



yht. 248,5p., sij. 21/32

Virheet tuli hyvin esiin noissa tuomarien kommenteissa. Selkeästi tekemisessä näkyi kisaamattomuus. Edellisestä kisasta on ihan liian kauan ja Riehan koefiilis oli vähän liian vallaton. Me tarvitaan ehdottomasti enemmän kisarutiinia, että saataisiin ehjä kokonaisuus. Rieha oli hieman sellaisella hälläväliä-fiiliksellä, mikä näkyi erityisesti noissa tyhmissä haisteluissa, mur.

Tylsiä, isoja virheita sattui useampaan liikkeeseen. Eteenmenossa meni ihan hinasen ulos ympyrästä ja koska korjauskäskyjä ei olla treenattu niin meni toisellakin käskyllä vielä ohi. Mutta olihan se toki hyvin kuulolla ja ohjattavissa. Seuraamisessa olin itse jotenkin ihan jäässä ja mokasin peruuttamisen totaalisesti, kun en antanut Riehalle käskyä, eikä se oikein tiennyt mitä tapahtuu. Mutta paikka on parantunut, ei siis enää edistä niin pahasti, vaikka toki epätarkkuutta edelleen on. Ja seuraaminen on edelleen myös se liike, missä en auta koiraa kyllä yhtään. Käännökset oli mitä sattuu. Sen sijaan hässäkän maahanmeno istumisen sijaan oli Riehalta ihan täyttä kuuntelemattomuutta, ei edes harkinnut tekevänsä muuta. Kaukojen tuplakäsky oli kumma, koska siinä se oli ihan hyvin kuulolla minua kohti.

Semmoinen reissu. Ihan ok fiilis, tiedän kyllä missä ongelmat on ja mitä pitää treenata. Ja oli siellä paljon hyvääkin, pitää ottaa huomioon karsinnan tavallista tiukempi tuomarointikin. Koe oli erinomaista treeniä pitkään odotteluun, häiriöön ym. isojen kisojen juttuihin. Siinä mielessä harmi kun ei kaikkiin karsintoihin mukaan päästä.

maanantai 16. tammikuuta 2017

Rallytokon ala- ja ylämäet

Viikonloppu alkoi perjantaina kisatokoryhmän treenillä. Kauhean hyvä fiilis oli tuosta treenistä, saatiin tehtyä häiriötä ja Rieha oli hyvin kuulolla. Paikkiksia tehtiin isossa porukassa, taisi olla kuusi koiraa ja Riehalla oli tosi kiva asenne. Lisäksi mm. eteenmenoja, hässäkkää, seuraamisen naksuttelua ym. Hässäkässä saatiin vahingossa Rieha mokaamaan, kun kaveri palkkasi koiraa koväänisesti samaan aikaan kun annoin noutokäskyn. Riehan huomio oli ihan muualla ja arpoi sitten noudettavaksi saman kapulan kuin edellisellä kerralla. Enemmän häiriötä ja kuuntelutreeniä tähänkin liikkeeseen vaan. Mutta oli kyllä kiva fiilis näiden treenien jälkeen.

Kuvat kennelpäivältä
Lauantaina jatkettiin rallytokon parissa Krista Karhun koulutuksessa. Olin vähän hukassa, että mitä treenattaisiin ja muutenkin odottavalla mielellä, kun en ole koskaan tällaista virallista rallytokokoulutusta nähnyt. Alkuun Krista piti pienen "luennon", jossa kyllä aukesi muutama juttu. Krista puhui mm. siitä osaako koira oikeasti oikealla seuraamisen. Rieha ei sitä ihan oikeasti oikeasti osaa, koska se aina palaa mieluummin vasemmalle puolelle. Vasemmalla seuraamisessa ei ikinä ole pelkoa siitä että menisi oikealle puolelle. Samoin hyvää muistutusta tuli selkeistä kriteereistä ja käsimerkkien vähentämisestä, koska ne sotkevat herkemmin koiraa.

Yhden mestariluokan koiran treenistä sain hyvia ajatuksia käännösten tekemiseen. Koiralle pitäisi aina kertoa ennen käsimerkkiä, että nyt tulee käsimerkki, koska muuten sen seuraamisessa pitäisi pitää kontakti. Ennen käännöksiä annetaan koiralle joku pieni vinkki, että kohta tulee käsimerkki. Lisäksi käännöksiin kannattaa ottaa myös suullinen käsky, koska käsimerkit on tosiaan herkemmin koiraa sekoittavia. Päätin siis, että alan käyttämään käsimerkin vinkiksi tässä-käskyä, ulospäin käännöksiin otan käyttöön pyörimiskäskyn ja sisäänpäin käännöksiin käänny-käskyn. Selkeyttäminen ei ole koskaan paha asia, varsinkin Riehan kanssa, joka tarjoaa niin nopeasti jotain.



Omalla vuorolla halusin katsoa oikealla käännöksiä ja muutenkin sitä seuruuta. Ensinnäkin Krista sanoi, että Riehalle pitää antaa enemmän vastuuta oikealla seuraamisessa, eli herkästi varmistelen sitä liikaa. Vastuu koiralle ja jos mokaa, niin sitten vaan palautetaan oikeaan paikkaan ja jatketaan. Saatiin kehoitus tehdä paljon pujottelutreeniä, josta palkka kurvissa, että saisin Riehan tulemaan niissä vähän paremmin mukaan. Tiukka käännös oikealle onkin se pahin paikka, jossa voi käydä moka ja Rieha siirtyykin vasemmalle. Lisäksi Riehalle pitäisi opettaa käsky oikealla puolella tapahtuviin käännöksiin vasemmalle, että oppisi ennakoimaan paremmin käännöstä ja takapää tulisi mukaan. Näissä kotitreeniä esim. etujalat alustalla.

Toisessa pätkässä katsottiin edessä peruuttamista. Siinä ei sinänsä ollut ongelmaa, mutta Krista huomasi, että Rieha tulee säännönmukaisesti vinoon eteen oikealta puolelta siirryttäessä. Sen takia edessä peruutuskin menee sitten vinoon. Eli suorat eteentulot treenaukseen. Tämä oli Riehalle yllättävänkin vaikea tajuta, jotenkin se ei vaan saanut ajatuksesta kiinni ja alkoi kuumumaan. Tehtiin treeni jossa, koira tuli eteen ikään kuin kulman takaa, eli alussa käännös ei olisi niin iso. Minun on myls muistettava pitää jalat enemmän auki, että Rieha mahtuu tassuineen niiden väliin. Treenissä voi käyttää apuna myös ohjureita, joiden välistä on tultava. Myös kosketusalusta jalkojen välissä voisi auttaa suoruuteen.

Täytyy sanoa, että oli aika haastava treeni meille. Tuntui, että kummallakin meni hermo, kun en osannut kertoa Riehalle mitä sen kuuluisi tehdä. Ehkä jatkossa keskitymme näiden pikkukikkojen hiomiseen rauhassa kotona ja keskityn rallykoulutuksissa kuunteluoppilaan rooliin.

Eiliselle olin ilmoittanut Riehan rallytokokisaan. Koulutuksen jälkeen mieli oli vähän maassa ja harkitsin jo pois jäämistä. Päätin kuitenkin lähteä. Minna Hillebrand oli tehnyt mestariluokalle kohtuullisen haastavan radan, käytännössä pelkkää oikealla seuraamista:


Ennen radalle menoa keskityin Riehan kanssa hinkkaamaan vaikeita kohtia, kuten käännöksiä ja peruuttamista. Askel vasemmalle oikealle seuraten- kyltti taisi tulla vastaan ekaa kertaa, onneksi rataantutustumisessa sai siitä kysellä. Hinkkailin rataa ihan viime hetkille saakka, sen verran haastavalta se vaikutti.

Ensimmäinen suora oli Riehalle helppo ja se teki tosi hyvää työtä liikkeestä istumisen kanssa. 5-kyltiltä saatiin -3p., varmaan oltiin eri tahdissa. Siitä eteenpäin meno jatkui tosi kivasti, keskityin käännöksissä auttamaan Riehaa ja se kääntyi hyvin, vaikka oikealla puolella haasteita onkin. 13-kyltiltä saatiin -1p. kontrollista, eli oisiko seurannut liian tiiviisti. 14-kyltillä seuruutin Riehan vähän liian lähelle kyltiiä ja lisäksi se jäi istumaan vinoon. Mietin siinä sitten hyvän tovin, että mahdunko kiertämään, kun käsken Riehan seisomaan. Päädyin sitten uusimaan kyltin, että tilaa varmasti jäisi. Ehkä vähän turhakin uusinta, siitä -3p., samalta kyltiltä myös -1p. epätarkasta suorituksesta.

Liikkeestä askel oikealle oli hankala sovittaa, siitä saatiin myös -1p. tvä ja -1p. kontr. Houkutuksessa Riehalla tuli joku pieni ajatuskatkos ja pelkäsin jo, että vaihtaa puolta vasemmalle, siitä -1p. Peruutuksen uusin, koska ei ehtinyt siihen mukaan. 19-kyltiltä vielä -1p. vinoudesta. Käytösruudussa ei ollut ongelmia.

Lopputulemana 84p., hyväksytty tulos, aika 2.35.96, sij. 2/12, tuomarin kommentit: Olipas se energinen!

Olin yllättynyt siitä, miten hyvin rata meni. Oikealla seuraamisessa ei ollut oikeastaan kuin tuo yksi pieni lapsus houkutuksessa ja takapään käyttökin onnistui kohtuullisesti. Kun vaan ehtisi ja jaksaisi treenata enemmän, niin ei ne yli 95p. suorituksetkaan olisi ihan mahdottomia. Jäi hyvä fiilis. Rallytoko on meille kyllä semmoista tunteiden vuoristorataa, mikään muu laji ei vedä sille vertoja. Ollaan Riehan kanssa todellakin epämukavuusaluella sen parissa, eli sitäkin suuremmalla syyllä olen iloinen onnistumisista.




maanantai 9. tammikuuta 2017

Kennelpäivää ynnä muuta

Treenejä on vilahdellut blogin ohi vaikka kuinka. Tokoa on tehty hallilla se pari-kolme kertaa viikkoon. Yksin tulee lähdettyä kovin laiskasti, mutta onneksi seuraa on löytynyt. Ja onneksi seura on välillä myös vähän pedantimpaa ja jaksaa nipottaa minunkin puolestani pienistä asioista. Vaikka toko onkin yksilöhommaa ja suurin osa töistä tehdään koiran kanssa kahdestaan, niin minä ainakin tarvitsen sitä porukkaa ja treeniseuraa. Onneksi samanhenkisiä ihmisiä on löytynyt kourallinen ympärille :)



Käytin viime viikolla myös rallytokon ratatreenissä. Mestariluokan rata oli haastava ja päätin tehdä siitä vielä haastavamman menemällä radalle ilman tutustumista. Voin myöntää, että aika kaaos oli se kierros... Onneksi Anna koutsasi meitä kärsivällisesti ja uusintakierros oli jo paljon parempi. Tässä huomasi taas kuinka paljon me Riehan kanssa tarvitaan ratatreeniä. Rieha tarvitsee sitä siihen, että oppii, että tässä ei tarvitse sinkoilla ja minä siihen, että osaa esim. seistä oikeassa kohdassa. En käsitä miten vaikeaa on jättää koiralle kunnolla tilaa suorittamiseen. Rieha parka törmäilee kyltteihin ja yrittää parhaansa. Onneksi se ei törmäilyistä välitä.

Kaoottisuus tuo Riehasta esiin myös haukkumisen ja siinä vaiheessa kummallakin menee hermo. Siinäpä onkin meidän rallyuran isoin haaste, miten saadaan tehtyä rauhallinen ja liioittelematon suoritus. Itse liikkeissä ei niinkään ole ongelmia, ne vaatii vaan toistoja. Tälläkin radalla Rieha suoriutui hienosti mm. oikealla puolella peruuttamisesta, putkesta jne. Mutta lyhyet välimatkat yhdistettynä minun vähän turhankin reippaaseen ohjaamiseen ei aina ole se paras yhdistelmä. Mutta jatkamme harjoituksia.


Viikonloppuna vietettiin Kelmi-Nallikallion kennelpäivää täällä Jyväskylässä. Paikalle oli saapunut yli parikymmentä kelpietä ohjaajineen. Riehan lapsista paikalla oli yhteensä seitsemän. Oli huippua nähdä sekä Riehakkaita, että Poppareita. Täytyy sanoa, että kyllä minä vaan niistä tykkään. Erityishienoa oli nähdä Rovaniemen poikaa Lukaa ekaa kertaa sitten pentuajan. Siinä oli kyllä huippukiva koira ja ohjaansa on osannut viedä sitä hienosti eteenpäin.

Rieha sai tehdä tuplavuoron kun se ensin aksasi Jarin kanssa ja pääsi sitten minun kanssani Kiviahon Katjan oppiin. Saatiin muutamia tosi kivoja vinkkejä tokoiluun, tässä tiivistelmä:

Tunnari (mainitsin ongelmaksi satunnaisen kapulan pyörittelyn ja välillä sen, että tiputtaa oman ja varmistelee vielä muut):

  • Erikseen pitotreenit, mieluiten aina noston kautta ja välillä pitkästä matkasta, koska siinä tulee paremmin esiin otteen korjaaminen. 
  • Haastetta peliin, Riehalla on jo niin vahva osaaminen ja rutiini. Tehtiin mm. treeniä, jossa Katja heitteli vääriä kapuloita samalla kun Rieha etsi. Ei mennyt lankaan, mutta lähti mielentilaltaan mukaan. Siinä vaiheessa voi käyttää jotain käskyä, jolla tietää, että pitää keskittyä haistelemaan. Oma laitettiin myös reilusti erilleen ja piiloon, että oppii tekemään töitä sitkeästi.
  • Noston jälkeen voi käyttää heti esim. pidä-käskyä otteen varmistamiseksi. 
  • Sivulla tehtiin lisäksi vielä irrotus/pitotreeniä, siinä Rieha oli hyvä.


Merkki (ongelmana välillä mielestäni hitaus, koska odotusarvo on kapuloissa):

  • Ei kauhean hyvin saatu hitautta esiin, mutta Katja kehotti tässäkin haastamaan koiraa. Merkillä voi teettää erilaisia tehtäviä, kutsua luokse ja lähettää uudestaan. Parhaiten kapuloiden odotusarvo tuli esiin kun sai ensin noutaa. Siinä meinasi nytkähtää kapuloiden suuntaan, kun pyysinkin tulemaan luokse. Eli vaihtelevuus tässäkin.
Eteenmeno (ongelmana palkan ennakointi, vauhti voisi olla hallissa parempi)
  • Katja sanoi heti, että Riehalle toimisi varmasti pallonheitin ja kerroin että ollaan sillä tehty ulkokaudella ja sehän todellakin toimii. Ehkä pitää uskaltaa ottaa se mukaan myös hallitreeniin ja opetella vaan tähtäämään niin ettei ikkunoiden rikkoontumisesta ole vaaraa... Eli pallo lentää kun koira juoksee.
  • Hallitreenissä voisi hyödyntää aitoja, joiden taakse appari menisi palkan kanssa. Jessaamisen jälkeen appari tiputtaa palkan aidan takaa. Tässä ei tule näköarsykettä, mutta toimii vaan hallissa.
  • Hallissa voi hyödyntää palkkauksessa myös pieniä matalia läpinäkyviä muovikippoja, joita voi laittaa useamman vierekkäin muutaman metrin välein. Tällä tavoin voi hyvin hakea monta toistoa suoruuteen siirtymällä aina vähän sivulle.
  • Mielenkiintoinen uusi juttu oli myös kosketusalustatreeni, jossa samaan linjaan laitetaan useita kosketusalustoja. Koira opetetaan alkuun etenemään alustalta alustalle. Jossain vaiheessa välistä voi ottaa pois jonkun alustan ja pyytää koiraa etenemään kauempana olevalle alustalle. Ideana saada siis koiralle varmuutta siihen, että aina mennään vaan suoraan eteenpäin.
  • Seinää voi hyödyntää suoraan etenemisen vahvistamisessa, eli lähetys onkin seinän myötäisesti.
Siinäpä siis pari ajatusta. Kivaa oli treenata ja nähdä kelpieitä sankoin joukoin.