keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Markettireenit

Cittarin parkkiksella Raisan ja Jannen kanssa. Vähän oli inha asfalttipohja, mutta yritin välttää vauhtivauhtiliikkeitä. Ja tuntuu ettei R tuollaisella alustalla rallata ihan täpöä, eli vissiin silläkin on jonkinlainen järjenhaivahdus päässä, kaikesta huolimatta :).

Aloiteltiin seuruulla. Ihan perusaskelsiirtymiä. Sivulle siirtymät ja peruuttelut on hyvässä kuosissa, vasemalle täyskäännöksessa meinaa hakea hieman vinoon. Sitä korjailtiin ja katsottiin samalla miten kävelen kun otan askelia vasemmalle. Tosi vaikeaa sellainenkin, ettei siis käännä ylävartaloa.

Sitten ohjattua, jossa ensin vahvistelin merkkiä. Täytyy sanoa, että Riehan merkki on aika lähellä täydellinen. Se menee ihan nappipaikkaan, suoraan merkin taakse ja seisoo siellä tosi hyvin. Eikä kytistä merkkiä. Otettiin sitten eka vasen ja sitten oikea, ennen kumpaakin vahvistin ensin kerran merkin ja sitten vasta merkki+haku. Aikamoisen erinomaista menoa oli se, kumpikin nousi varmasti ja hyvin. Mietitittiin mitä tehtäisiin jatkossa, ehkä sille voisi vaan alkaa tekemään kaaren vahvistusta, puolien erottelussa tuntuu olevan suht selvillä. Samoin merkki on hyvä pitää selkeänä.

Jääviä tein peräjälkeen. Istu oli priima, seisomisessa istui kerran, mutta sen jälkeen ok ja maahanmeno muuten hyvä, mutta meinasi herkästi jättää kyynärät pari senttiä ilmaan. Olen vissiin siitä palkannut ja sehän kelpielle kelpaa? Tarkempaa, tarkempaa menoa...

Tunnarin liikkuroi Janne. Edelleen parit namit joukossa, mutta muuten koemaista menoa. Meni kapuloille rauhassa ja nuuski rauhassa ja oma nousi hienosti ilman muiden maistelua. Oikein hyvä. Liikkurin hajut ja vienti ei tuntunut haittaavan ollenkaan. Nyt kotona häivytetään nameja ja lisätään virettä.

Luoksarin stoppi aiheutti taas pohdintaa ja pohtia sitä varmaan nyt täytyy. Lähinnä siis sitä että miten saan sen stoppaamaan voimakkaammin etuosalla. Erikseen tein eteentuloja ja ne sujui.

Loppuun vielä kaukoja lyhyeltä matkalta takapalkalla. Ja Rieha malttoi tehdä aika kivasti. Me siis ollaan edelleen voivoin kaukoissa jumppatasolla, eli matkaa ei olla juurikaan tehty. Herkästi se innostuu ja liikkuu, mutta onneksi kestää myös korjaamiset ja sen jälkeen pysyy. Ei siihen auta kuin tehdä toistoja...

Ei kommentteja: