Rieha aloitti tänään ihan oman ryhmäagin, tarkoittaakohan se sitä että jotain pitäisi alkaa osata :D. Aiemminhan se siis on vaan tuurannut Viimaa. Ei vaan, koira osaa jo niin paljon, ohjaaja sen sijaan tarvitsee kaiken opin minkä irti voi saada.
Tehtiin pätkää, mitä itse asiassa ollaan tehty joskus aiemminkin:
Ennen pituutta oli vielä yksi hyppy, mutta muuten aika lailla sama rata. Mitäs, Rieha oli ihan liekeissä ja meno oli hurjaa. Vaikein kohta oli ekasta putkesta ulostulo, koska R ampaisi niin lujaa ja niin kauas, että ensimmäinen edessä ollut este mentiin. Eli piti oikeasti hakea sitä putkesta. Myös joku putkijarrutus oisi varmasti ihan hyvä opettaa...
Siitä kun selvittiin niin tokaa putkeen irtosi upeasti. 8- ja 9-hyppyjen takaakierto oli toinen suht haastava, mutta handlattiin sekin aika hyvin. Pikkuhiljaa sieltä tuli ihan radankin nököistä menoa siis.
Lisäksi tehtiin hyppysuoraa ja siinä irtoamista. Ja Riehahan irtoaa. Ei se tosin paljon ehdi hyppyjä katsella kun kaahottaa täysiä eteenpäin (rimat oli siis ihan maassa). Tekniikkaa, tekniikkaa...
Yksittäisenä oli vielä pujottelu. Käytössä oli kaikki verkot ja Rieha pujotteli mistä kulmasta vaan ihan ongelmitta. Lisäksi se lähti pujotteluun varmaan 5 kertaa pitkästäkin matkasta ja teki sitä ihan itsekseen, koska se on vaan niin hauskaa. Täytyy ihan ehdottomasti alkaa vaikeuttamaan hommaa, verkkojen kanssa menee kuin vettä vaan.
Vuorossa pitkästä aikaa hakutreenit ja päälle tehtiin vielä esineitäkin. Mukava oli treenata tehokkaassa ja hyvässä seurassa, ei edes mennyt koko päivää kun treenit oli suunniteltuja ja hyvin tehtyjä. Ja aina kiva kun saada myös neuvoja, kun itse ei niin varmalla pohjalla ole näiden lajien kanssa.
Koska ei juuri tuullut, niin päätettiin jättää hajunhakemiset väliin ja testata paria uutta tapaa lähestyä. Ensimmäinen maalimies otettiin viuhkana, eli maalimies lähti etenemään metsään viistosti kohti takalinjaa ja me kuljettiin keskilinjalla koko ajan mukana. Rieha sai siis seurata maalimiehen menoa ja pistolle pystyi sitten laittamaan suoraan. Rieha oli samantien metsään mennessä ihan työskentelyfiiliksellä ja tuntui ettei edes ihan hirveästi seurannut maalimiestä koska jo tiesi mitä tehdään. Lähetin sen maalimiehelle ja se meni hienosti suoraan edeten ja bongasi maalimiehen hajun samantien. Siellä ensin namipalkka, sitten lelu kehiin ja leikittäen takaisin keskilinjalle. Niin kivaa, sanoi Rieha!
Toinen maalimies tehtiin ns. sydämenä (tai perseenkuvana, mikä on kuulemma toinen ilmaus tälle :D). Eli mentiin yhdessä maalimiehen kanssa kaartaen piilolle, jonne maalimies jäi, ja sitten kaartaen toista puolta takaisin keskilinjalle. Tästä siis tuli ikään kuin sellainen sydämen muotoinen kuvio ja koiralle mielikuva siitä, että maalimies jäi piiloon. Lähetys tapahtui suoraan keskilinjalta kohti piiloa, eli vältettiin jälkiä pitkin eteneminen. Ja Riehahan eteni ihan suoraan. Teki yhden pysähdyksen n. puolessa välissä, hakia hajua ja siitä juoksi suoraan maalimiehelle. Siellä samat palkkaukset kuin edellisellä ja käytös oli ollut oikein korrektia ja kaunista.
Oikein mainiota menoa Riehalta ja se ihan selkeästi muisti homman, vaikkei ollakaan pitkään aikaan treenailtu. Eteneminen oli vauhdikasta, mutta pää oli hommassa mukana ja käytti selkeästi nenää. Maalimiehillä on käytös parantunut huomattavasti, malttaa olla maassa ja odottaa palkkaa. Pieni pk-koila!
Sitten mentiin esineruutuun. Riehalle kaksi esinettä, toinen vieras ja toinen oma hanska. Rieha näki kun esineet vietiin, ensimmäinen tiputettiin niin, ettei nähnyt ja toista vähän hetsattiin. Lähetin koiran ensimmäiselle esineelle ja ajattelin että varmasti kaartaa kohti toista, jonka siis näki. Mutta mitä vielä, Rieha eteni ihan suoralla pistolla kohti ekaa esinettä, nuuski hetken ja toi vieraan esineen täysiä takaisin. Ihan mahtava eläin! Toisella esineellä sama homma, ihan suora eteneminen, varma nuuskinta ja esineen nosto sekä tuonti. Aikaa kahden esineen nostoon meni n. 2min eli mehän ollaan ihan 2-luokkaan valmiita ;).
Motivaatio on esineillä ainakin ihan kohdillaan ja meno mahtavaa! Vaadin siltä vähän luovutustakin ja sekin sujui jo ihan ok, eli malttoi pitää ja istua eteen. Leluun ei halunnut esineitä vaihtaa, koska ne on niin siistejä, mutta kissanruokaan kylläkin. Vitsit, pakkohan näitä pk-lajeja on yrittää treenailla, kun koira on noin liekeissä. Eihän tässä tosin vapaa-ajan ongelmia ole ollut ennenkään, mutta kai sitä parit ylimääräiset treenit saa vielä joukkoon mahdutettua.
Autoilla tehtiin Riehalle vielä pari luoksepäästävyyttä, eikä murrauksesta ollut tietoakaan. Eli hetkellinen höperyys oli vissiinkin se.
Nyt alko treenaus, ainakin kova yritys nyt oisi treenata joka päivä vaikeita juttuja. Lähinnä siis Rieha ja sen kokeet mielessä, mutta muutkin joo. Viiman kanssa vaan muistettava pitää hauskana, eikä jankata liikaa.
Riehan kanssa aloitettiin sivulle tulolla ja siinä omatoimisuudella. Eli naksuttelua oikeasta paikasta ja kontaktista. Superpaljon palkkaa ja hyvä fiilis. Siitä pikkuhiljaa yhtä-kolmea askelta, käännöksiä ja peruutusta. Tarkoituksena edelleen se hyvä fiilis ja oikea paikka. Pidetään nyt hauskaa ja huolta siitä, että kontakti pelittää.
Sitten muutamat seisomiset, jotka alkaa olla todella kivalla mallilla. Luoksetulossa eteentuloja ihan koko matkasta ja siitä vielä sivulle siirtymisiä. Oikein mainio meno oli, sivulletulot oli ihan nappeja heti kerralla, eli on oppinut pyörittämään takapuolta niissä. Välillä palkkasin pelkästä istumisesta ja odottamisesta, koska sekin on muistettava pitää hauskana. Muutamat avoimen kaukot päälle ja hyvä, pieni, tekniikkatreeni oli siinä. Kaukoissa suurin ongelma on maahanmenon ennakointi, eli sen palkkaamista pitää vähentää ja keskittyä istumisen kestoon. Parista metristä pelittaa kuitenkin hyvin.
Loppuun meidän vaikein liike, eli paikkamakuu. Parisen minuuttia ja se makasi aika hienosti. Kerran sanoin sille höpöhöpö, kun alkoi liikaa katselemaan naapurin koiran äänien suuntaan, mutta loppua kohden voisin sanoa että ilme oli jo levollisen valpas. Siitä oli hyvä palkata broiskun siivillä häkkiin.
Broiskujen jälkeen otettiin vielä noutoa, ketjuttaen takaapäin. Eli eka palkka luovutuksesta, sitten palkka liikkumattoman kapulan tuomisesta ja loppuun palkka lentävän kapulan tuomisesta. Ihan mahtis meno! Loistavaa nähdä miten pari pitotreeniä on saanut sen hiffaamaan luovutuksen jo tosi hyvin. Se tulee hyvin tiiviisti eteen, eikä mällää.
Tänään ei ollut ollenkaan porsas, vaan oma itsensä, eli erinomaisen pätevä pieni tokokoila!
Tuike teki ensin naksutellen seuraamisen lähtöjä, sitten pari nopeaa liikkeestä istumisen palkkaa ja luoksarin stoppien palkkaa. Sitten superpalkalla putkeen kokonainen seuruu, liikkeestä istuminen ja luoksetulo. Seuraamisessa vähän keuli, muuten hyvä. Istuminen nappi ja luoksari paras pitkään aikaan! Ja ilme makea! Siitä Tuikullekin broiskun siipi palkaksi.
Vimps tuli tekemään pari luoksarin läpijuoksua, että saataisiin myös loppupätkään vauhti säilymään. Ja sehän säilyi, porokoira oli nimittäin ihan liekeissä. Muutama edestä sivulle tulo päälle. Loppuun broiskun siiven ansaitakseen sai hakea noutokapulan ja kyllä oli muuten iloinen, nopea ja pätevä nouto. Motivaatio kunniaan kunnon palkalla!
Ollaan Riehan kanssa kotitokoiltu vähän joka ilta, lähinnä tehty niitä juttuja mitkä on vaikeita kuten liikkeestä seisominen, luoksetulon loppu jne. Lisäksi ollaan treenailtu nyt enemmän kapulan luovutusta ja kaukoja. Kapulahan palautuu vauhdista hienosti, mutta luovutuksessa saattaa mällätä. Kivaa edistymistä jo havaittavissa muutaminen iltapitotreenien jälkeen.
Sitten oli vuorossa Laukaan ryhmätreenit. Otin mukaan kaikki kolme pitkästä aikaa.
Riehan treenaukset oli seuraavanalaisia:
Luoksepäästävyys: Nyt veti kyllä teinari pohjat, se nimittäin murisi hampaita katsottaessa kahdelle eri ihmisille. Ihan uskomatonta, se on ollut kyllä niin porsas nyt muutenkin ettei tosikaan. Pelkässä luoksepäästävyydessä ei ollut mitään ongelmaa, eikä silloin jos hampaiden katsoja oli hiljaa. Mutta jos katsoi hampaat ja puhui samaan aikaan, niin kuului sellainen sievä urr. Ei mitenkään epävarmasti tai erityisen aggressiivisesti, kunhan vaan kommentoi. Vapaasti ollessaan oli taas oma pussaileva itsensä. Saatiin tässä hyviä toistoja ja jäihän se urina pois. Tiina vielä leikitti Riehaa ja välissä katsoi aina hampaita ja ei ollut mitään ongelmaa.
Paikkamakuu: Porsailu jatkui. Olisi pitänyt ihan ehdottomasti tehdä sen kanssa ensin jotain, sen verran levoton ilme sillä oli. Pari kertaaa nousi myös ylös kun kävin palkkaamassa. Lähinnä koitti ennakoida perusasentoa kaikessa tärpätyksessään.
Seuraaminen: Ja jatkui. Välillä hyvää, välillä vei ihan hajut ja tapahtumat mennessään. Ihan erilaista kuin mölleissä, tuntui että oli tosi vaikea saada kontaktia. Helpotettiin ja tehtiin ihan vaan lähtöjä ja niissä kontakti pysyikin. Lisäksi tein sille ihan vauvatokoa eli imuttelin oikeaa paikkaa. Taidetaan mennä tällä tyylillä nyt vähän aikaa.
Liikkeestä maahanmeno&seisominen: Kumpikin oli nappeja! Seisomisessa teki pienen niiauksen etuosalla, mutta jäi seisomaan.
Luoksetulo: Tuli vauhdikkaasti, mutta väisti vieressä tehnyttä koiraa kaarteella, josta sitten päättikin tulla suoraan sivulle. Ihan uusi juttu tämäkin.
Hyppy: Hyvä hyppy ja stop, sivulle kiertämistä pitää treenata, koska meinaa edelleen vähän liikkua.
Ruutu: Tää on kyllä niin hyvin hallussa ettei tosikaan. Ilman apuja ja hakee paikan just eikä melkein ja stoppaa niin terävästi kuin pystyy.
Mitäs vielä. Rieha kokeili ekaa kertaa elämässään flyball-konetta. No sehän tarvitsi sen kaksi toistoa kun idea oli selvillä. Ja se oli niin siistiä, ihan meni raivoisaksi kun oli niin hurjan hauskaa. Hömppä se on.
Kokonaisuutena näistä treeneistä Riehan osalta jäi kyllä sellainen teiniangstifiilis ettei tosikaan. Se on muutenkin hillunut kotona ihan hurjana, koko ajan tekee pientä sabotaasia, koittaa väkisin tunkea syliin, viedä ruokia käsistä ja eilen se pissasi olkkarin lattialle. Ihan kuin se olisi taantunut pikkupennun asteelle. Se on vaan jotenkin niin uskomattoman taitava ja ovela pieni kiipijä, näyttää niin kiltiltä, mutta tavoitteena on MAAILMAN HERRUUS (muahahahahahaa).
Viima tokoili pitkästä aikaa ja päätin tehdä eläinkokeen eli vetää avoimen liikkeet koemaisesti:
Seuraaminen: Oikein kivaa perusseuraamista, ihan oltaisiin saatu hyvä pisteet. Yhtään ei ahdistanut.
Liikkeestä maahanmeno: Kymppi.
Luoksetulo: Tempo muuttui stopin jälkeen laukasta raviksi, eteentulo ok, sivulletulo hieman vajaa. Mutta kiva ilme ja hyvä stoppi.
Liikkeestä seisominen: Kymppi.
Nouto: Vieressä ollut koirakko naksutteli ja se meinasi vähän ahdistaa, mutta pienen muistutuksen jälkeen toi ok.
Kaukot: Yhdessä istumisessa takapuoli liikkui, muuten hienot ja vaikka vieressä naksuteltiin. Hyvin se vetää!
Hyppy: Hyvä hyppy, mutta vinoon eli piti avustaa takaisin tulossa.
Kokonaisuutena Vimps oli hieno!!! Harkitsen sen ilmoittamista Lappalaiskoirien mestaruustokoon. Sille vaan sopii tuo että ei treenata ja yhtäkkiä tehdään!
Tuike teki vielä:
Tunnari: Kymppi! Ihana ilme ja meininkin.
Hyppynouto: Varasti ihan sekunnin sadasosan, tosi vauhdikas, iloinen ja menevä hyppy.
Liikkeestä istuminen: Valmistelevassa meinasi keulia kun oli niin innoissaan, mutta istuminen nappi.
Stopit: Namipelillä stoppeja ja kivaa oli.
Tämä on sitä Tuikea, mitä rakastan! Se oli ihan innoissaan ja tärpätti kaikella pikkukoiran innollaan! Yhtään ei ollut koomaantumista, mikään ei häirinnyt ja pieni teki ihan onnessaan. Miten tuon fiiliksen saisi kokeisiinkin...
Muuttoprojekti on siinä vaiheessa, että kamat on sisällä, mutta hyvin levällään. Mutta on tää vaan ihku! Peltoja ympärillä ja illalla ihan pilkkopimeää. Tänään poimittiin omista pensaista karviaisia ja koirat avusti. Erityisesti Rieha tuntui tykästvän noihin. Pieni miinus on aitaamaton piha, vaikka vierestä ei menekään kuin pikkutie kahteen seuraavaan taloon. Tuike the vahtikoira kunnostautui jo räksyttämällä tielle menneelle naapurin autolle. Tarkkana saapi siis olla.
Talon treeniominaisuudet testattiin jo eilen, tilaa riittää ihan eri malliin sisätokoiluun. Rieha tykkäsi myös kovasti eteisen muovimaton ominaisuuksista, hyvin sai potkua alle.
Rieha kävi tänään virallisissa luustokuvissa ja lonkat sekä kyynärät lähti priimana Kennelliittoon. Toivottavasti eivät siellä kauheasti muutu. Siistin näköiset ne oli omaankin silmään. Lisäksi Riehalta kuvattiin myös selkä, joka sekin näytti oikien mainiolta. Hyvillä mielin saa siis noiden puolesta harrastaa! Pikkukoira oli ihan tööt kuvauksen jälkeen ja mm. pissasi meidän sänkyyn siellä maatessaan. Ei ole helppoa ei.
Vimps on taas porsastellut. Siitä on tullut ihan himoahne ja se on alkanut varastelemaan ruokaa. Viime viikolla saatiin se kaksi kertaa kiinni pää biojäteastiassa ja tänään se veti omatoimisesti yhden paketin koirille tarkoitettua lihaa pöydältä. Ja se siis oli juuri syönyt sellaisen paketin ihan ruuaksi. Hyvin upposi melkein kilo lihaa yhteen porokoiraan...
Ai niin ja itsekin olen vähän toistaitoinen. Kaaduin ja veänytin kyynärpääni. Kantositeen kanssa mennään kunnes taipuu taas normaalisti.
Kaikenmoista on tullut touhuiltua viikonlopun aikana. Kaikenmoista on tullut myös pohdiskeltua.
Perjantaina treenattiin Laukaassa tokoa. Rieha teki ruutua, jossa tehtiin ekaa kertaa lähetys ihan ilman apuja eli pelkällä koiran omalla bongauksella. Se oli aivan nappisuoritus, ihan mahtava! Siitä pari toistoa. Lisäksi tehtiin luoksetuloa, joka oli erinomaista. Seuraamisessa otettiin avustaja peliin ja naksuttelua oikeasta paikasta. Kauhea tarjoaminen sillä on ja saatiin kivaa pätkää. Loppuun vielä jäävät, jotka oli oikein ok. Seisomisessa on vaan muistettava se oma järkevä kävely niin hyvä tuleepi.
Tuike oli mukana myös, mutta sen treeneistä ei juuri jäänyt mitään käteen. Oli siellä hyvääkin ja pikkukoira yritti parhaansa, mutta sitten myös sellaista hömppäilyä ettei tosikaan. Paikkamakuussa tuli lisäksi hässäkkä, jota olin kyllä itse aiheuttamassa. Lauantaille meille oli varattu koepaikka ja treenien jälkeen ei mieli ollut kovin hyvä sinne lähteä. No lähdettiin kuitenkin, vaikka ohjaajan fiilis oli mitä oli...
Ennen koetta Tuike teki kivasti. Tehtiin paikkamakuun jättöjä häiriössä ja kaikki sujui kuin rasvattu. Sitten mentiin kehään ja paikkamakuuseen. Tuike meni hienosti maihin, mutta sitten ehdin ottaa sellaiset viisi askelta kun kuulen käskyn kytkeä koira. Tuike tuli ihan muina naisina hiippaillen perässä.
Yksilöliikkeisiin lähdettiin toisena. Treenailtiin ennen kehää mm. liikkeestä istumista, joka sujui kuin rasvattu. Samantien kun mentiin kehään, niin Tuike muuttui ihan lahnaksi ja sitä sai oikeasti maanitella tulemaan. Seuraamiseen mentiin ja se oli rumaa, arvosanaksi saatiin kuitenkin 7. Siitä liikkeestä istuminen, jossa oli jo vähän parempi seuruu, mutta itse istuminen oli kympin arvoinen seisominen. Kolmantena liikkeenä luoksetulo. Taas sain maanitella koiran mukaan, meni kuitenkin maihin ok. Ekaan kutsuun lähti ihan innoissaan, ei reagoinut ekaan stoppikäskyyn millään lailla ja kaksoiskäskynkin jälkeen valui vielä reippaasti. Maahanmeno tuli sitten melkein samantien perään, siihenkään ei reagoinut. Kaiken kruunasi sitten se, että ei lähtenyt viimeiseen luoksetuloon vaan jäi katselemaan paikoilleen maailman menoa.
Kolmen nollan ja täysin koomaantuneen koiran jälkeen keskeytin kokeen. Kun sekä koiralla että ohjaajalla on huono fiilis, niin ei se lupaa kovin hyvää. En osaa yhtään sanoa, mistä koomaantuminen johtuu. Tehtiin palauttelevaa treeniä parkkiksella ja kaikki sujui kuin rasvattu, seuraaminen oli ihan nappia ja Tuike oli ihan innoissaan.
Koekooma on nyt vaan nyt tosiasia. Kovasti on mietinnässä onko Tuikkusen koeura nyt tässä, vai vieläkö yritetään rämpiä. Katsellaan. Ei vaan kovin hyvä fiilis näistä jää, ei vaan osaa tehdä niille mitään, vaikka kuinka treenaa. Tuike on niin super pieni eläin kun sen kanssa treenaa, se tekee ja yrittää ja on niin pätevä, että toisaalta harmittaa jos ei koskaan saada sille kokeista näyttöä. Toisaalta mihin minä niitä kokeita tarvitsen, kyllähän me voidaan pitää hauskaa ilmankin. Mutta toisaalta taas... Onneksi Tuike on oma pieni hömppä itsensä, ihan sama miten sen kanssa kokeissa menee.
Tänään käytiin vielä Riehan kanssa Remmin möllitokossa. Eli tehtiin ekaa kertaa kaikki alokkaan liikkeet koeamaisesti liikkuroituna läpi. Tässä video (joka on vähän kaukaa kuvattu eli kovin hyvin ei siitä selkoa saa, mutta jotain suuntaa kuitenkin):
Sitten ne arvosanat (taidettiin saada jotain oikeastikin, mutta niitä en tarkkaan muista, eli nämä on enemmän omia arvoiota):
Luoksepäästävyys 10: Näin se vaan pikkukeepiekin malttaa istua jäpittää kuin fiksut koirat, vaikka vieras ihminen käy moikkaamassa.
Paikkamakuu 9: Tehtiin helpotettuna, eli en mennyt ihan koko matkaa ja hihnan päällä seisoi varmistaja. Makasi kuitenkin ok, tosin meni hieman vinoon maahan, mikä johtui valmiiksi vinosta perusasennosta. Korjasi asentoa kerran. Kokonaisuutena oli yllättävänkin rauhallinen, siitä se lähtee. Perusasento oli hyvä.
Hihnassa seuraaminen 9: Ihan pientä painamista jossain kohti ja takapuoli hieman hetkusi. Mutta kontakti nappi ja paikka pysyi suurimmaksi osaksi todella hyvin. Kuvaajaa kohti mennessä hieman tippui ja annoin siinä ylimääräisen käskyn, mutta oli häiriökin ehkä normaalia isompi.
Irti seuraaminen 9,5: Pientä painamista, mutta ei pahasti, kontakti oli nyt läpi seuruun ihan kymppi. Hieno R!
Liikkeestä maahanmeno 8: Kaksoiskäsky istumiseen, muuten kympin liike.
Luoksetulo 9: Hyvä vauhti, mutta hinasen vino eteentulo.
Liikkeestä seisominen 10: Ihan nappi! Koitin kävellä reippaasti ja annoin käskyn napakasti ja Rieha stoppasi niin napakasti kuin pystyy.
Hyppy 9: Vauhdikas hyppy ja ei ainakaan jää liian lähelle tulevaisuutta ajatellen, kun matkaa esteeseen oli varmaan 2m. Mitenniin pientä agi-innostusta havaittavissa :D. Vähennys siitä, että kääntyi hieman mukana kun tulin kohti.
Kokonaisvaikutelmaksi olisin kyllä itse antanut kympin, niin hieno se oli :D. Ei vaan, on siellä vielä pientä hiottavaa. Erityisesti liikkeiden väleissä. R seuraa vielä herkästi mitä ympärillä tapahtuu ja sen takia ei ole ihan parhaassa kontaktissa sivulla. Nostaa kyllä kontaktin heti kun kuulee käskyn, eli sinänsä ei ongelmaa. Ja tulihan siellä pari haukahdustakin kun riehutin vähän liikaa. Plus tietty se, että ekan seuruun jälkeen R varasti mun taskusta lelun, se ei ehkä ole ihan kokeessa sallittua. Itse liikkeissä on pikkuhiontaa, suuret linjat hyvin hallussa. Paikkamakuu vielä toki varmemmaksi, niin ihan ollaan koevalmiita. Ihana pieni keepie!! Sen kanssa tulee vaan niin herkästi vauhtisokeus kun se on makea.
Mm. niistä koostui torstain treenaukset. Eli ajeltiin taas hallille. Kyllähän se pakkaaminen aina yhdet treenit odottaa...
Rieha aloitteli pujottelulla edellisen päivän malliin. Neljä keppiä, joihin ohjurit ja sai itse hiffailla menoa. Hyvin se hiffailikin. Muutaman kerran tuli loikkimista ohjurien yli kun vire meinasi nousta, mutta suurimmaksi osaksi oikein kivaa ja ajatteluprosessia tapahtui taas selkeästi. Neljällä kepillä on hyvä pyörittää ikiliikkujaa eli laittaa menemään aina samantein uudestaan ja se oli Riehasta tosi kivvoo.
Sen jälkeen otettiin puomia. Tähän on kehittynyt hirmuinen into ja se näkyy jossain määrin ylösmenokontaktilla ettei malta pysähtyä. Onneksi R kestää hyvin toistot ja pienen sanomisenkin, eli otin sen vaan yksinkertaisesti aina takaisin ja alkoihan se ylömenokin luonnistua. Alastulolla 2o2o sen sijaan pelittää jo tosi kivasti. Tänään ekaa kertaa tuli pari lipsahdusta puomilla, mutta se ei kyllä Riehan menoa hidastanut, vaikka ohjaaja aika kauhuissaan katsoikin...
Loppuun tehtiin lyhyttä radanpätkää:
Hypyt oli tarkoituksella vähän eri korkeuksissa. Eka hyppy oli korkein ja ekalla yrityksella siitä tippui rima. tokalla ei enää. Eli vissiin pitää vähän muistuttaa taas siitä etupään nostamisesta. Hirmuinen vauhti sillä on, mutta hyvin se silti lukee. Erityistyytyväinen olin tokaan putkeen, jonne pystyin lähettämään tosi hyvin takaa ja ottamaan vähän etäisyyttä loppusuoralle.
Vimps kävi tekemässä samaa radanpätkää ja silläkin oli erinomaisen kiva meno. Oikein kiihdytti pussille ja saatiin tosi hyvä vauhti. Lisäksi Vimps teki puomia ja pujottelun kulmia. Ai niin, tekihän se vielä seuruunkin, josta sai palkaksi mennä A:lle. Ihana, innokas fiilis sillä oli!
Sitten otin halliin myös Tuikkusen. Ihan ensimmäisenä Tuike ja Viima tekivät kimppapaikkamakuun. Hyvin sain ne jätetyksi ja hyvin makasivat kun kurkin piilosta. Välillä kiva tehdä harjoitus näinkin.
Tuike teki pihalla vielä kolme paikkamakuuta. Tein kaikkiin valmistelut ja vaihtelin piilossa olemisen aikaa. Eka oli ihan nappi. Tokalla hipsi perään piiloon ja sai siitä kunnon palautteen, jonka jälkeen makasi hyvin. Kolmas oli taas ihan nappi. Pientä muistuttelua pikkukoiralle, mutta eiköhän se siitä.
Kai se menee niin, että kun pitäisi tehdä muuta (pakata!!!), niin tekeekin jotain muuta (treenaa).
Aamusta ajeltiin hallille. Tarkoituksena oli tehdä ihan simppeleitä juttuja eli ei mitään rataa. Rieha aloitteli pujottelulla, johon laitoin verkot ja keskelle ohjurit. No, sehän tuli ohjurien yli joten lykkäsin niidenkin sivulle verkot. Tässä vaiheessa saatiin apua, sillä Räsäsen Minna sattui olemaan paikalla ja katseli menoa. Minnan neuvoilla työstämällä pystyi ohjurien kohdalta ottamaan verkot kokonaan pois. Tärkeimpänä neuvona se, että annan koiran itse tehdä töitä enkä häsää, koska se osaa...
Minna teki vielä Riehan kanssa neljällä kepillä pelkkiä ohjureita. Alkuun R loikki ja koikki ohjurien yli, mutta loppuviimein pari pääsi siihen, että Rieha teki neljää keppiä yhdellä ohjurilla eli suurin osa ihan ilman apuja. Ja se oikeasti ajatteli tekemistä, oikein näki kun lamppu syttyi. Tosi ihanaa oli saada kokeneempi ihminen katsomaan, itsekin rohkaistuu nyt menemään eteenpäin, koira kyllä osaa!!
Lisäksi tehtiin Riehan kanssa kontakteja. Puomia kokonaisena ja se meni itse asiassa aika hyvin. Hieman se himmaa lopussa, mutta hakee 2on 2offia tosi itsenäisesti ja hyvin. Kokeiltiin vielä samaa A:lla, mutta sen jyrkkyyden takia R ei vielä osaa niin hyvin stopata, vaan menee yli. Heti samantien sen kyllä hyppää takaisin ja ottaa 2on 2offin. Mutta ideaa sillä on!
Vimpsin kanssa tehtiin puomia, jonka jälkeen oli mutkaputki. Eli puomilta putkeen ja taas puomille, vauhtia ja tarkkuutta kontakteihin. Hyvä vauhti sillä olikin. Lisäksi tehtiin pujotteluun eri kulmia ja loppuun vielä huvituksena pussia. Pussi oli joskus sen suuri inhokki, mutta nykyään se rakastaa sitä eli siihen oli hyvä päättää.
Tuike teki vielä pihalla vähän tokojuttuja. Naksuttelin sille seuraamisen oikeasta paikasta ja lisäksi tehtiin luoksari stoppeja jotka meni kivasti. Päälle muutama istuminen, jotka sujui hyvin.
--------------------------------
Illalla ajettiin vielä toisen kerran Killerille, jonne tuli pari tuttua collieihmistä seuraksi. Teemana tokoilu, mukana Tuike ja Rieha.
Rieha aloitti:
Seuraaminen: Avustaja naksutteli oikeasta paikasta, ensin paikallaan siirtymisistä, sitten suoralla. Yritys on hyvä, jaksaisi vaan tuota työstää. Ilme makea!
Liikkeestä jäävät: Maahanmenossa jouduin ekalla kerralla antamaan kaksoiskäskyn, kun vierestä meni juuri auto ja ei vissiin kuullut. Uusinta oli ihan nappi. Seisominen oli perusettiä, ei niin täpäkkä kuin toivoisin, mutta ei paha. Tämäkin pitäisi nyt treenata kuntoon (ruoskii itseään).
Luoksetulo: Ekalla ihan sairaan hyvä vauhti ja eteentulo, mutta ennakoi lähtöä nanosekunnin. Seuraavalla kerralla ennakoikin jo ihan kunnolla, eli palautus siitä takaisin. Jätin istumaan, kävelin kustumispaikalle, josta takaisin ja pallo palkaksi pelkästä istumisesta. Pitäisi muistaa siitäkin palkata. Otettiin kolmantena kokonainen luoksari ja se oli minusta valehtelematta kympin suoritus, sivulletuloineen.
Tuike teki sitten:
Paikkamakuu: Collien vieressä. Ekalla kerralla nousi perään, palautin ja makasi hyvin. Tokalla kerralla aivan nappijättö ja makasi todella hienosti koko ajan. Sivulla maahanmenoa vahvistelin vielä erikseen, koska tuntuu että jos ei siinä ole kuulolla, niin ei ole sitten jätössäkään kuulolla.
Metalli: Oikein kivaa menoa, palkkailin vaihdellen joko pelkästä nostosta tai sitten sivulle asti tuonnista.
Liikkeestä istuminen: Miten voikin olla taas niin vaikeaa!! Nyt ei mennyt maihin, vaan jäi seisomaan ja sai ihan oikeasti jankata ennen kuin alkoi sujumaan. Tämän liikkeen onnistuminen on minulle ihan mysteeri, se saattaa tehdä 50 oikeaa toistoa ja sitten yhtäkkiä on ihan pihalla...
Kaukot: Taas naksutellen yhdestä siirtymästä. Ok meno, muutama kaksoiskäsky tuli.
Seuruu: Loppuun kissanruokapalkalla. Ilme ok, kerran jouduin ärisemään kun alkoi himmaamaan edessä ollutta koiraa kohti mentäessä.
------------------------------
Tämä muutto on muuten jotenkin sekoittanut koirien päät. Tai siis Rieha nyt on ihan normiseko, se koittaa koko ajan kaivella muuttolaatikoista kaikkea hauskaa purtavaksi, sen lisäksi se rikkoi yhden lainapatjan syömällä siihen reiän. Mutta Viima. Se on nyt kaksi kertaa yllättetty pää biojäteastiassa, se avaa ovet ja syö sieltä tyytyväisenä. Sen lisäksi sekin on pöölinyt tavaraa muuttolaatikoista, tosin vaan koirien omia leluja. Päälle vielä Tuiken eilinen itsemurhayritys auton ikkunasta hyppäämällä, niin avot, sekaisin ne on. Vähintään yhtä paljon kuin omistajansakin....
Annan ja Oona-tervun kanssa käytiin treenaamassa uudella kentällä. Vesku teki Viimalle lyhyen verijäljen ja Tuike ja Rieha tokoilivat.
Tuikkusen setti oli seuraava:
Paikkamakuu: Oonan kanssa kisamaisesti. Lähdössä oli ongelmaa, eli meni vasta tokalla maihin, saattoi ottaa häiriötä liikkuroineesta Veskusta. Muuten nätti makuu.
Ruutu: Ensin bongausta ja seisomisesta palkkaa, oikein hyvä. Sitten liitettiin makuu ja siinä tulikin ongelmaa. Tai ongelma oli oikeastaan siinä, että käskytin liian nopeasti seisomisen jälkeen, jolloin ei regoinut ja meni kaksoiskäskyksi. Kun rauhoitin homman ja odotin rauhassa että seisoi, niin meni maihin hienosti. Otettiin pari kokonaista liikettä, meni ok. Hieman oli ilmassa haahuilua, tuntui että koitti vaan bongailla Veskua, joka meni metsään tekemään jälkeä.
Kaukot: Ensin palkkaa sivulla maahanmenosta, sitten yksittäisistä siirtymistä ja lopuksi pienestä ketjusta. Oikein kivaa menoa, siirtymät oli puhtaita ja oli hyvin kuulolla.
Liikkeestä istuminen: Anna naksutteli oikeista, tehtiin kolme toistoa, kaikki nappeja.
Seuruu: Lyhyt pätkä, jossa siirtymiä. Ne olikin hienoja, mutta suoralla paikka löystyi (mentiin kohti ruutua, mikä on ihan liian jänskää).
Tuike oli hieman haahuilupäällä ja jouduin pari kertaa sanomaan siitä. Se oli muutenkin ihan pöljäke, hyppäsi auton ikkunasta ulos kun joutui sinne jäämään, ei se ole koskaan tuollaista tehnyt...
Vesku ajoi Viiman kanssa jäljen. Se oli tällä kertaa pelkkä motivaatiojuttu, ihan pelkkä suora. Oli kuulemma ollut helppoa kuin mikä. Maasto oli helppoa ja Vesku oli hyvin pysynyt Viiman tahdissa. Kiva oli nähdä, että Vimps teki Veskun kanssa vaikka minä jäin kentälle. Taitaa tuo MEJÄ olla Viimasta niin kiva laji, ettei siinä ehdi muuta haahuilla.
Rieha riekkui omalla vuorollaan:
Ruutu: Kerran näyttöruutu, sen jälkeen kolme lähetystä ilman, kaikki täydestä matkasta. Tämä on kyllä niin Riehan liike! Ihan mahtimeno ja stoppaus juuri kun pyydän. Kerran meni ihan hinasen ulos ruudusta, mutta korjasi itse keskemmälle, eli just eikä melkein niin kuin pitääkin. Super!
Liikkeestä seisominen: Seuraamisessa pylly hetkuaa (kuka jaksaisi sille nyt opettaa tuota pyllyä), seisominen hyvä.
Metallinouto: Vauhtinoudot sujuu kuin rasvattu, vielä kun jaksaisi opettaa sille luovutukset...
Ohjattu: Pari vasenta, ekalla haahuili, tokalla nousi hyvin.
Luoksari: Koematkasta eteentulo. Hyvä istuminen, eteentuloa korjasin tiivimmäksi, vaikka olisi se varmasti tokossa mennyt läpi. Hyvä ja suora asento muuten ja ilme makea.
Perushyvää settiä Riehalta. Hassua kun tuntuu etten ole nyt kauheasti jaksanut sen kanssa panostaa tokoiluun, vaikka sen pitäisi olla se meidän ykköslaji. Ja sitä oisi niin helppo treenata pienissä pätkissä ja tuollainen koira oppiikin niin nopeasti. Jotenkin on nyt vaan tullut kauhea agikärpäsen purema, vissiin kun on käsissä tuollainen tykki... Toki onhan tässä ollut nyt kaikkea muutakin, eli eiköhän me taas ehditä panostaa tokoiluunkin.
