Vuorossa pitkästä aikaa hakutreenit ja päälle tehtiin vielä esineitäkin. Mukava oli treenata tehokkaassa ja hyvässä seurassa, ei edes mennyt koko päivää kun treenit oli suunniteltuja ja hyvin tehtyjä. Ja aina kiva kun saada myös neuvoja, kun itse ei niin varmalla pohjalla ole näiden lajien kanssa.
Koska ei juuri tuullut, niin päätettiin jättää hajunhakemiset väliin ja testata paria uutta tapaa lähestyä. Ensimmäinen maalimies otettiin viuhkana, eli maalimies lähti etenemään metsään viistosti kohti takalinjaa ja me kuljettiin keskilinjalla koko ajan mukana. Rieha sai siis seurata maalimiehen menoa ja pistolle pystyi sitten laittamaan suoraan. Rieha oli samantien metsään mennessä ihan työskentelyfiiliksellä ja tuntui ettei edes ihan hirveästi seurannut maalimiestä koska jo tiesi mitä tehdään. Lähetin sen maalimiehelle ja se meni hienosti suoraan edeten ja bongasi maalimiehen hajun samantien. Siellä ensin namipalkka, sitten lelu kehiin ja leikittäen takaisin keskilinjalle. Niin kivaa, sanoi Rieha!
Toinen maalimies tehtiin ns. sydämenä (tai perseenkuvana, mikä on kuulemma toinen ilmaus tälle :D). Eli mentiin yhdessä maalimiehen kanssa kaartaen piilolle, jonne maalimies jäi, ja sitten kaartaen toista puolta takaisin keskilinjalle. Tästä siis tuli ikään kuin sellainen sydämen muotoinen kuvio ja koiralle mielikuva siitä, että maalimies jäi piiloon. Lähetys tapahtui suoraan keskilinjalta kohti piiloa, eli vältettiin jälkiä pitkin eteneminen. Ja Riehahan eteni ihan suoraan. Teki yhden pysähdyksen n. puolessa välissä, hakia hajua ja siitä juoksi suoraan maalimiehelle. Siellä samat palkkaukset kuin edellisellä ja käytös oli ollut oikein korrektia ja kaunista.
Oikein mainiota menoa Riehalta ja se ihan selkeästi muisti homman, vaikkei ollakaan pitkään aikaan treenailtu. Eteneminen oli vauhdikasta, mutta pää oli hommassa mukana ja käytti selkeästi nenää. Maalimiehillä on käytös parantunut huomattavasti, malttaa olla maassa ja odottaa palkkaa. Pieni pk-koila!
Sitten mentiin esineruutuun. Riehalle kaksi esinettä, toinen vieras ja toinen oma hanska. Rieha näki kun esineet vietiin, ensimmäinen tiputettiin niin, ettei nähnyt ja toista vähän hetsattiin. Lähetin koiran ensimmäiselle esineelle ja ajattelin että varmasti kaartaa kohti toista, jonka siis näki. Mutta mitä vielä, Rieha eteni ihan suoralla pistolla kohti ekaa esinettä, nuuski hetken ja toi vieraan esineen täysiä takaisin. Ihan mahtava eläin! Toisella esineellä sama homma, ihan suora eteneminen, varma nuuskinta ja esineen nosto sekä tuonti. Aikaa kahden esineen nostoon meni n. 2min eli mehän ollaan ihan 2-luokkaan valmiita ;).
Motivaatio on esineillä ainakin ihan kohdillaan ja meno mahtavaa! Vaadin siltä vähän luovutustakin ja sekin sujui jo ihan ok, eli malttoi pitää ja istua eteen. Leluun ei halunnut esineitä vaihtaa, koska ne on niin siistejä, mutta kissanruokaan kylläkin. Vitsit, pakkohan näitä pk-lajeja on yrittää treenailla, kun koira on noin liekeissä. Eihän tässä tosin vapaa-ajan ongelmia ole ollut ennenkään, mutta kai sitä parit ylimääräiset treenit saa vielä joukkoon mahdutettua.
Autoilla tehtiin Riehalle vielä pari luoksepäästävyyttä, eikä murrauksesta ollut tietoakaan. Eli hetkellinen höperyys oli vissiinkin se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti