keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Lisää tottista ja aksatreenit

Tänään treenattiin Killerillä. Halusin alkuun testata pk-esteiden sujuvuutta eilisen rojahduksen jäljiltä. Ensin vinoestettä, jossa ei ollut ongelmaa. Ja kapulakin lensi yli, tosin este ei ollut ihan jyrkimmillään. Sitten metristä.  Rieha lähti hyppyyn innoissaan, mutta ehkä vähän mallasi hyppykohtaa ja ponnisti esteestä. Takaisin tullessa sama juttu. Katsojatkin oli sitä mieltä, että joutui sovittamaan askeliaan oudosti. Jätettiin homma siihen, katsotaan mitä osteopaatti sanoo huomenna ja koitetaan tehdä hyppytekniikkaa ennen koetta. Mutta oli hyvä nähdä, ettei esteen kaatumisesta jäänyt minkäänmoisia traumoja, into oli ihan entisensä.

Vaihdettiin paikkaa ja tehtiin alkuun lämmittelyksi vähän merkkiä ja ruutua. Hyvin haki paikat kummassakin, mutta maahanmeno ruudussa oli hieman hukassa. Sitten siirryttiin tottispuoleen, eka seuruuta henkilöryhmässä ja sitten eteenmenoja yhdistettynä jääviin ja luoksariin. Rieha teki hyvin, tosi ehkä hieman kiltimmin kuin yleensä. Mutta eteenmenoissa oli hyvä ajatus, jäävissä ei mitään ongelmaa ja seuruukin sujui. Ehkä luoksarissa näkyi eniten se pieni outous, himmaili eteentuloa jonkin verran. Noistakin on vaan niin vaikea sanoa, Riehan hieman hillitympi meno on aika täysiä tekemistä verratuna moneen muuhun.

Tottiksen jälkeen oli vielä vuorossa agitreeni ja rata oli tälläinen:


Radalla oli paljon kohtia, jossa piti vaan luottaa koiraan ja lähettää sitä, samalla kun itse liikkui. Vaikeaa minulle, mutta ihan yllättävän hyvin kuitenkin selvittiin. Alku oli heti haastava, varsinkin kun Rieha pääsi tuonne väärään putkeen, niin sehän sille mieleen jäi. Tuossa olisin voinut mennä ottamaan sitä vaikka ihan vastaan 2-hypylle ja siitä kääntää putkeen, koska 4-hypylle ei ollut kiire, koska Rieha irtosi niin hyvin. 5-hypylle tehtiin persjättö, joka toimi Riehalle taas hyvin. Tosin kävi se kerran juoksemassa 9-putken, kun oma rintamasuunta oli hieman liian kauan edessä. Miten niin irtoava...

Välistaveto meni ok, samoin A ja putket. 12-14- pätkä olikin radan haastavin. Ensinnäkin en meinannut saada Riehaa tulemaan 13-hyppyä oikealta puolelta, se vaan työntyi aina väärälle puolelle. On välillä tosi haastavaa ohjata koiraa, joka haluaa olla n. 3m ohjaajan sivulla. 14-hypylle tehtiin joku vastakäännöshässäkkä (?), jota ei kauheasti olla treenattu. Palkan kanssa se alkoi sujumaan ihan ok. Lopun putket oli Riehalle helppoja, siinä siis piti jäädä 16-putken sisäänmenolle ohjaamaan.

Jos muuten on tuntunut, että Rieha on ollut hieman outo, niin aksassa oli ihan oma itsensä. Se veti aivan kieli poskella ja ihan täysiä, ei voi vaan kuin ihmetellä eläimen innostusta tähän lajiin...

Ei kommentteja: