Riehan ura viestikoirana jatkuu. Raisan ja Narun lisäksi saatiin treeneihin Janne ja Ipi ja oli kiva seurata kokeneemman koiran treeniä pitkästä aikaa. Ennen treeniä tehtiin Riehalle eläinkoe, eli ammuttiin sille. Se ei ole reagoinut ääniin millään lailla, mutta halusin testata virallisesti eli ihan pyssyn kanssa. Ekalla ja tokalla laukauksella oltiin tosi kaukana, eikä leikissä ollut mitään reaktiota. Siirryttiin lähemmäs ja ammuttiin vielä kolme kertaa ja koko ajan siis leikitin Riehaa. Yhden laukauksen se rekisteröi sen verran että irrotti lelusta, mutta kävi siihen samantien kiinni takaisin ja muihin ei reagoinut millään lailla. Eiköhän se ole ihan äänivarma edelleen :).
Sitten viestitreeniin. Ekassa treenissä oli tarkoitus treenata siirtymiä, eli ei otettu pitkää matkaa. Tehtiin ekalle siirtymälle pieni näköapu, eli Rieha näki minut ja sitten vasta siirryttiin kauemmas. Tämä tuntui toimivan, eikä epäröinyt siirtymien ylittämistä enää ollenkaan. Raisalle päin juoksi tässä treenissä hyvin, kerran jäi n. 10m päähän ja kääntyi kysymään, mutta kun en avittanut millään lailla, niin jatkoi itse matkaa parissa sekunnissa. Minulle päin juoksi niin hyvin, että pääsi viimeisellä kerralla karkaamaan ja Raisalle jäi käteen vaan pk-liivit... Ja minä vielä palkkasin sen hienosta juoksusta ja tietysti samalla siitä karkaamisesta...
Ipi ja Naru juoksivat välillä ja niiden jälkeen Rieha pääsi toiselle kierrokselle. Nyt oli haastavampi pätkä, enemmän lunta ja ylämäkeä. Edelleen ei tehty pitkää pätkää ja keskityttiin siirtymiin. Eka siirtymä tehtiin taas niin että R näki minut ja sitten vasta siirryttiin. Tässä treenissä Rieha kiihtyi enemmän ja ei ollut meinannut pysyä housuissaan näkölähdön jälkeen. Raisalle päin meneminen oli myös haastavampaa, eikä oikein suostunut enää leikkimään Raisan päässä, kun hinkusi niin kovasti minun suuntaan. Taitaa se olla kuitenkin vähän mamman tyttö :). Mutta juoksi, vaikka vähän piti yllyttää. Ja leikki sujui taas ihan ongelmitta Raisankin kanssa kun mie tulin paikalle.
Mutta kokonaisuutena hyvä treeni, sillä Rieha juoksi kuitenkin reippaasti, vaikka lopussa olikin vaikeampaa. Mutta ehkä ihan ymmärrettävää tällä treenimäärällä, yleensä koiran on kuitenkin tarkoitus pysyä omistajan lähellä. Sen sijaan siirtymätreeni tuntui tuottavan tulosta heti, mikä on Riehan kanssa aika tyypillistä. Ensi kerralle Raisalle vaan parempi palkka ja minulle huonompi, niin varmasti taas nopeasti idea selviää. Ja täytyy sanoa että kun Rieha juoksee, niin se juoksee lujaa :).
-----------------------------------------------
Lepäiltiin pari tuntia ja Veskun lähtiessä sählyyn, hypättiin samaan kyytiin ja mentiin hallille treenaamaan.
Viima aloitti. Tehtiin motivaatiopätkää: hyppy-hyppy-suora putki-hypyn takaakierto-kepit. Ja Vimps oli niin liekeissä! Se innostui jopa leikkimään ihan urakalla, mikä on ollut kadoksissa välillä. Voi vaan ihmetellä, että näinkö se sterilisaatio vaikuttaa, ihan mahtavaa! Ja tekeminen oli hienoa, kepit sujui kuin vettä vaan vaikeammistakin kulmista. Toinen pieni pätkä oli kolmen hypyn ympyrä, josta ohjasin lopussa ei kikoilla putkeen. Erinomaista menoa tässäkin.
Motivaatiota haettiin myös yksittäisillä esteillä, puomilla ja putkella. Yllytin Viimaa lähdössä ja siitä sitten suoraan esteelle. Selkeästi auttoi ja oikein imaisi itseään ja esteille.
Loppuun Viima sai muistella ruutua. Tein pari näyttöruutua ja hyvin haki paikkaa. Loppun sai sitten hakea itse paikan täydestä matkasta. Jäi n. metrin päähän ruudusta haukkumaan, uudella käskyllä hienosti sisään. Oikein pätevää ja tuntu tykkäävän hirmuisesti, niin kuin koko treenistä.
Tuike tuli sitten tokottelemaan. Aloitettiin ruudulla, jossa ensin huomio paikkaan. Hyvin alkoi hakemaan taaemmas, kun eilen oli aika edessä. Sitten palkkaa satunnaisesti seisomisesta ja maahanmenosta ja loppuun vielä sivulle tuloa. Iloinen meininki!
Seuraamisessa tehtiin vaan sivu-treeniä, eli satunnaisista paikoista pyysin koiran sivulle ja koitin kiinnittää huomiota siihen että en avusta. Tämä oli hyvää treeniä, T sai itse miettiä mikä oli oikea paikka ja alkoikin hyvin tarjoamaan. Agihallissa on myös hajuja, jotka vie pikkujapsin herkästi mukanaan, mutta tämän treenin avulla alkoi itse hakemaan sivulletuloa ja unohti haistelun.
Loppuun vielä pari luoksarin stoppia ja metallinoutoa. Luoksari oli ok, ei priimaa, mutten jaksanut sen kanssa alkaa vääntämään kun ilme oli hieno. Metsku sen sijaan oli ihan priimaa, hampaat ei kalliseet yhtään ja toi hienoon luovutusasentoon laukaten.
Rieha teki viimeisenä. Ensin merkki+ruutu, koska eilinen vähän mietitytti. Tänään ei ollut ruudussa mitään ongelmaa, eli eilisen sekoilu johtui varmaan vaan siitä maassa olleesta puomista, joka sekoitti pientä kelpiä. Merkille se meni myös hyvin, paitsi pari kertaa työnsi sen kumoon. Hienosti haki katseellaan pyydettäessä kumpaakin. Extra-rauhallisuus on tässä itsellä tärkeää, koska Riehan mielestä nämä on siisteimpiä liikkeitä ever ja vielä kun ollaan agiesteiden keskellä niin mopo meinaa välillä keulia, mikä näkyy komennushaukkuina. Onneksi ne saa helposti pois, kun on rauhallinen ja sanoo tiukasti että höpöhöpö. Tokojutuista R reki vielä yhden metallinoudon, joka oli oikein pätevä palautuksineen kaikkineen.
Agipätkänä tehtiin samaa kuin Vimps, eli hyppy-hyppy-suora putki- hypyn takaakierto ja pujottelu. Hirveän kova meno sillä oli, mutta pääasia eli pujottelu skulasi kuin unelma. Käytössä oli täyspitkä pujo, jossa ohjuri sekä ekassa että viimeisessä välissä. Aivan mahtavasti se hakee täydestä umpikulmastakin, vaikka olen monen metrin päässä ja avokulmakin toimii aika kivasti. Ja vaikka vauhtia oli vaikka muille jakaa, niin ei jättänyt välejä pujottelematta kuin ehkä kerran. Ihkuaa, ihkuaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti