perjantai 17. helmikuuta 2012

Onhan se vielä ihan laps

Välillä meinaan unohtaa Riehan kanssa että se on kuitenniin vasta sen 1,5v vanha eli ihan kakara. Se on vaan niin hirmuisen pätevä ja hieno eläin, että siltä odottaa niin paljon, koska niin se vaan yleensä tekee. Sitten kun joku meneekin vähän huonommin, niin en osaa suhtautua siihen oikein eli että se ei ehkä vaan vielä osaa sitä ja nuoruuden tohinassa ei aina onnistu. Ennemmin ajattelen että kyllä sen pitäisi se jo osata. Mutta ollaanko me kuitenkaan tehty tarpeeksi toistoja, eri paikoissa, eri vireessä ja onko sillä viel kuitenkaan täydellistä suoritusvarmuutta? Tuskin. Mutta eikö ole hienoa että tiedostan sen ainakin näin blogissa? Sieltähän sen täytyy siirtyä treeneihinkin. Ja kuitenkin Riehan vähän huonompikin suoritus on yleensä aika hyvä suoritus kuitenkin.

Tänään oli siis kisatokoryhmän treenit maneesilla. Paikalla nyt pitkästä aikaa vähän eri porukkaa eli Satu ja Henna koirineen.

Aloitettiin kiertotreenillä. Koitin kierrättää sitä enemmän vastapäivään Piiran ohjeiden mukaan, mutta se on paljon vaikeampi puoli kuin myötäpäivään ja meinasi mennä vähän haukkumiseksi. Meillä tuntuu nykyisin olevan ongelmana tuo haukkuminen kun joku asia ei onnistu, eli R komentaa minua kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Kuitenkin saatiin sujumaan ja siitä otettiin sitten stoppeja, jotka oli aika päteviä.

Seuraamista tehtiin henkilöryhmässä, pikkaisen koitti vilkuilla ihmisiä eli siitä huomautin pari kertaa. Sain vinkkiä että voisin helpottaa hommaa ja palkata jo ryhmään mennessä lelulla muutaman kerran, että hiffaa että ihmisten luolta saa lelun, kun vaan pitää kontaktin. Totta, voisihan sitä oikeasti välillä helpottaa, eikä vaatia.

Siitä sitten merkki+ruutu. Oli aika kova vire ja eka merkki oli huono, eli oli menossa jo ruutuun. Otin se siitä takaisin (ja taas komensi haukkuen). Uusinta oli parempi ja ruutu jäi kakkoseksi. Palkkailin nyt extrapaljon merkiltä ja loppuun sai mennä pari kertaa ruutuun, joka sujui niin hienosti kun vaan voi sujua.

Tauon jälkeen Rieha teki vielä ohjattua, jossa oli aika porsasmenoa alkuun. Maneesin hajut kiinnostivat tosi paljon ja meinasi vierelläkin ollessa haistella. Otettiin ensin vasenta, mutta ihan ensin vahvistettiin taas merkkiä. Kun merkki oli kuosissa, niin sai hakea. Johtuen ehkä merkin jankkausesta, oli jon unohtanut missä kapulat oli ja maneesin pohjalla ne vielä näkyy aika huonosti ja päätti sitten ponkaista keskimmäiselle. En saanut sitä kääntymään, eli otin vaan kapulan pois ja otettiin uudestaan ja vähän helpotettuna että vasuri nousi. Pakko oli ottaa vielä oikeakin, johon lähti niin hienosti. Mutta sitten se teki tempun jota ei tähän elämään ole vielä tehnyt, eli meni kapulalle, mutta ei tuonutkaan sitä, vaan jäi haistelemaan. Pöh ja uusintaan, joka oli sitten oikein hyvä. Mutta vähän oli nyt ajatukset kelpiellä muualla.

Loppuun vielä paikkamakuu kahden muun koiran kanssa. Oikein nätti.

Ensi treeneihin taas mietittävää. Toisaalta hyvä niin :).

Ei kommentteja: