perjantai 31. tammikuuta 2014

Voi pienet rakkaat

Huomenna lähtee uusiin koteihin kolme pentua. Ja minä itkeä pillitän jo valmiiksi. Tiedän, että ne menevät hyviin koteihin, joissa ne saavat jokainen sitä omaa huomiota omalta ihmiseltä, mutta on se silti vaan rankkaa. Nyt konkretisoituu se, etten pidä itse näistä ketään. Toivottavasti tulen niitä näkemään ja että jokainen pennunottaja tietää, että autan kaikessa mahdollisessa jos tarvetta on. Ne on ihan huippuja kaikki ja maailma on avoinna jokaiselle :).

Pennut kävivät eilen pentutestissä ja aika tasaista porukkaa ovat. Yllätyksiä ei juuri tullut. Kaikki leikkivät erittäin hyvin, mikä oli tosi kiva juttu. Ääniäkään ei kukaan säikkynyt liiaksi. Joukossa on joku itsenäisempi, joku herkempi, mutta ei mitään isompaa ja kaikki vaikuttavat kivoilta harrastuskoirien aluilta. Hauska kokemus, en ole aiemmin pentutestiä nähnyt.

Sain kuviakin siirretyksi koneelle. Tässäpä siis koko sakki.

Rasavilli




Mini-Rieha. Tän pitäisi varmaan itse, koska se on vaan niin Riehamainen. Hurja asennetyttö, joka ei hevillä luovuta ja ottaa asiat tosissaan. Ihan törkeän kova taistelija, jota ei meinaa saada lelusta irti millään. Riehumisen jälkeen se haluaa kainaloon nukkumaan.

Rokkimimmi




Hirveän fiksu ja viisas pentu. Ja aivan yli-suloinen. Pennuista ehkä eniten sellainen paimenmainen. Tosi kova taistelemaan, ruskean tytön kanssa parhaita leikkijöitä. Kainalolapsi.

Rakkauslaps




Reipas ja vilkas tyttö, kaikinpuolin tosi kiva ja tasapainoinen pentu. Oli eka joka pussasi, nyt on varmasti vika joka puree nenästä. Tempperamenttiäkin löytyy, ei päässeet muut pennut tämän tytön luulle.

Rohkelikko




Koko porukan vilkkain ja nopein. Pitkäjalkainen gaselli, ihan varmana sellainen tulevaisuuden agilitytykki. Hyvin tempperamenttinen hepuloitsija, jolla häntä heiluu jatkuvasti ja joka osaa myös käyttää ääntään, kun jotain haluaa.

Rokkari




The Äijä. Itsevarma ja itsenäinen maailmanvalloittaja. Häntä aina tötteröllä ja päälle vielä hyvin vakuuttava komennushaukku. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei varmasti tule puuttumaan tämän tyypin kanssa.

Roudari




Meidän Pantteri. Maailman symppiksin mieskoira. Niin lunki ja elämään tyytyväinen poitsu, joka taistelee vahvalla otteella. Hyppii naamaan ja hampaat napsaa, isoäitinsä peruja. Riehan suosikkipojan titteli on edelleen hänen harteillaan.

Rin Tim Tim




Pieni nallekarhu, isänsä kopio, joka hurmaa mennessään. Häntä heiluttaa koiraa-pentu. Ihmiset on sen mielestä parhautta, eikä  sille varmasti tarvitse paljoa opettaa sosiaalisen palkan hyvyyttä.

Ja vielä lisää.

















Tytöt opettelee tärkeää taitoa, sohvalla olemista 

Joko tuli pentukuvien yliannostus?

Ja jos ei vielä, niin voitte vielä katsoa yhden pentuvideon. Minä meen palluttelemaan pentuja ja volisemaan niiden turkkiin.


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärrän sua varsin hyvin, etenkin kun katsoo näitä kuvia! Yli-ihania! :-)

Beloved kirjoitti...

Ihan huljia koilavauvoja! :D

Varmaan hirveää ja hiljaista, kun nuo lähtee :( , mutta näkeehän noista tosiaan jokseenkin, että tarviivat jokkainen oman palvelijan... :P

Mullekin sitten joskus justiin tämmöinen liiviö.

Mari kirjoitti...

Äyh! Voi nyt hyvä tavaton! ♥
Jostain kautta eksyin tänne blogiisi ja täällähän saa olla heti sydän sykkyrällään tällaisten kuvien takia! :)