torstai 3. marraskuuta 2011

Äidinvaistoa ja kreisikelpiä

Viiman lähtö agitreeneihin lähti lupaavasti käyntiin, kun jouduin kiskomaan sen väkisin niskavilloista ulos häkistään johon on pesitynyt. Se on siis vähän valeraskaana. Luulin piilottaneeni siltä kaikki lelut, mutta Veskun lähtiessä pissattamaan koiria, oli viima paljastanut lapsensa. Se oli siis piilottanut yhden vinkusiilin häkkinsä peittojen alle. Kuten kaikki kunnon äidit, Viimankin piti tarkistaa että lapsellaan on kaikki hyvin ennen uloslähtöä, joten niin se oli varovasti kurkannut peittojen alle ja huomattuaan että lapsi oli kunnossa, peitteli sen taas huolellisesti pesään ja oli valmis lenkille. Tässä vaiheessa astuin minä julmana kuvaan ja takavarikoin epäsikiölapsen... Sellaista siis.

Ratana oli treeneissä tälläinen:


Aika haastavaa tuossa mielentilassa. Tarkoituksena oli treenata saksalaisia kohtii 6-9. Ne sujui ihan hyvin, mutta muuten Vimps oli alkuun ihan jolkottelumeinigillä. Ei muistettu yllyttää sitä ja se vaikutti. Heti kun otettiin mukaan normaali vireennostatushaukutus, niin rata sujui huomattavasti paremmin ja vauhti oli ihan mukavaa. Putkiin se hidastaa aina ja kun tällä radalla oli vielä kaksi putkea peräkkäin kaksi kertaa, niin se oli Viimasta ällöä.

Tehtiin erikseen lyhyttä motivaatiopätkää, jossa oli puomi, pari hyppyä ja mutkaputki. Jätin loppupalkan putkelle, että saatiin siihen draivia ja se sujuikin hyvin. Ihan oli eri meno ja Viimalla kivaa.

Rieha pääsi myös halliin. Tehtiin kontakteja, joilla meno oli aivan sikamaista. En oikein tiedä mitä ihmettä teen noiden ylösmenojen kanssa puomilla. Pysäyttäminen onnistuu, kun karjun naama punaisena. Alastulo sen sijaan on super. Kun sille saisi jotenkin aivoihin hyvän juoksukontaktin ylösmenolle, niin ei tarviisi sen stopin kanssa ressata. Meno oli kyllä muutenkin aika hillitöntä, Rieha haukkui ja huusi, hyppi päin ja oli muutenkin ihan raivona ja sinkoamassa koko ajan esteille. Pakko oli jäähdytellä että oma hermo kesti.

Rieha sai myös testata pientä radanpätkää, eli noita saksalaisia. Ne sujui jotenkin, kun vaan juoksin ihan täysiä. Ei oo helppoo...

Ei kommentteja: