torstai 25. kesäkuuta 2015

JK1 Rieha!

Saanko esitellä FI TVA FI KVA VK3 JK1 RTK2 Nallikallion Laulunlahja, joka vietti myös sunnuntaina 5v. synttäreitään

Alkuviikko kului viimeistelytreeneissä. Tein itse Riehalle yhden jäljen ja Laura tallasi yhden jäljen. Kepit nousi hyvin. Lisäksi tehtiin pari janatreeniä, joissa oli enemmän intoa kuin järkeä. Lauran kanssa tehtiin myös esineruutukaistale, josta Rieha nosti kolme esinettä ongelmitta. Näillä treeneillä suunnattiin sitten eilen Uuraisille jälkikokeeseen.

Päivä aloitettiin tottiksilla. Kokeessa oli yhteensä 9 koirakkoa ja alokasluokan koiria kaksi. Suoritusvuorossa olimme viimeisessä parissa. Tummia pilviä pyöri taivaalla, mutta vettä ei satanut. Kunnes tuli meidän vuoro. Vettä alkoi satamaan ihan kaatamalla. Pidettiin hetki taukoa tuomarin luvalla, mutta ei ne pilvet siitä mihinkään väistyneet, joten pakko oli mennä tekemään. Rieha kyllä yrittää parhaansa sateessakin, mutta ei tuollainen kivaa ollut kummallekaan. Ei auttanut.

Seuraaminen sujui hyvin olosuhteisiin nähden. Tosin sade alkoi selkeästi ärsyttää Riehaa ja siitä alkoi kuulua pienoista kurinaa ja murinaa. Onneksi on koira, joka ennemminkin nostaa itseään haastavissa olosuhteissa. Seuraamisesta saatiin erinomainen.

Jäävät Rieha teki hienosti. Tosin istumisessa sen pää painui sateen vaikutuksesta ihan riipuksiin :D. Mutta nopeat jäävät ja hyvä seuruu. Luoksetulossa Rieha päätti tulla suoraan sivulle. Sekin selkeästi sateen vaikutusta, kiire oli jo seuraavaan vaiheeseen. Istumisesta erinomainen, maahanmenosta ja luoksetulosta erittäin hyvä.

Noudoissa tasamaanouto oli hieno, erinomainen. Hyppynoudossa hipaisi estettä takaisin tullessa, erittäin hyvä. Vinoesteellä mokasin itse, litimärkä kapula lipesi otteesta ja jäi tosi vinoon ja lähelle estettä. Olisi ehdottomasti pitänyt uusia, mutta en tajunnut. Rieha kiersi esteen mennessä, mutta takaisin onneksi tuli ongelmitta, vaikka ei juuri vauhtia saanut. Oisiko tästä sitten puutteellinen vai hyvä? Ei voinut koiraa syyttää, ihan ohjaajan moka.

Eteenmenossa sade vaan yltyi. En kuullut enää mitään sateen ropinan alta ja vettä valui silmiin. Rieha seurasi hyvin, lähti ihan täysiä ja upea maahanmeno. Ihan yhtä hieno kuin viimeksi kokeessa. Mutta sitten kun lähdin kävelemään, niin nousi ylös ja korvat lintassa yritti tehdä leikkiinkutsua häntä heiluen. Ei vaan siinä sateessa kyennyt enää. Meni kuitenkin maahan ennen kuin olin sivulla ja loppu ok. Tästä hyvä.

Tässä vaiheessa tuomari kysyi, että pidetäänkö tauko ja suostuin siihen tietysti. Rieha oli ihan litimärkä ja minä myös. Yritettiin värjötellä huoltorakennuksen lipan alla ja onneksi Raisa toi Riehalle pyyhkeen, millä sain sitä kuivattua. Rieha kun on ihan karvaton, niin ei varmasti tuntunut kivalta. Joku 10min me siinä odoteltiin ja niin sade alkoi laantua. Yritin vähän liikuttaa Riehaa ettei olisi niin kylmissään, mutta märkähän se oli. Eikä se sitten enää pystynyt makaamaan, eli nousi melkein heti jätön jälkeen istumaan. Pysyi kuitenkin paikallaan eli paikkamakuusta arvosana hyvä.

Tottiksesta saatiin pisteitä 87/100. Vähän harmitti, koska pystyttäisiin helposti siihen 10p. parempaankin suoritukseen. No, säälle ei kukaan mitään voi. Eikä koiraltakaan voi vaatia täydellistä suoritusta, kun ohjaajakin mokailee. Kiitosta saatiin kuitenkin upeasta ykkösluokan tottiksesta :).



Tottiksesta mentiin jäljille. Oli ihan kauheaa odotella oman jäljen alkamista, varsinkin kun ei ollut mitään tietoa, milloin se alkaisi. Oli varmasti vanhentunut jälki, koska mekin odoteltiin paikalla ainakin sen tunnin verran.

Janalle mentiin aikamoista haipakkaa ja unohdin kysyä tuomarilta tarkennuksia siinä tekemiseen. Rieha lähti etenemään, mutta meni pikkaisen sivuun, joten pyysin sen takaisin ja lähetin uudestaan. Nyt eteni hienosti suoraan ja lähti varmasti vasempaan. Vähän jännitti mokailinko janalla, mutta se oli tuomarin mukaan hieno. Pisteitä janalta saatiin 39/40, miinuspiste siitä, että Rieha hieman oikaisi lopussa jäljelle.

Eka keppi löytyi melkein heti. Sitten kulma ja siltä suoralta toinen keppi. Kolmas kulma meni ehkä hieman pitkäksi ja ilmeisesti kolmoskeppi olisi ollut siinä. Olin jo ihan paniikissa, kun keppejä ei näkynyt. Rieha kuitenkin jäljesti koko ajan siellä suopursujen keskellä, joten oli vaan pakko luottaa koiraan. Onneksi vihdoin osuttiin neloskepille, voi sitä helpotusta! Siitä Rieha otti kolmannen kulman ja kaksi viimeistä keppiä nousivat lyhyellä välillä jäljen lopusta. Olin vieläkin ihan paniikissa ja piti soittaa Tiinalle, että onko kuutoskeppi merkattu jollain. En sitten tajunnut, että siellä päässä luki että 6 ja samoin kepissä 2/6... Mutta keppejä siis 5/6, mikä tarkoitti pisteissä 110/130.

Viimeisenä oli vuorossa esineruutu. Rieha oli aivan liekeissä. Yksi lähetys ja se juoksi aivan hulluna ruutuun. Esine nousi keskivaiheilta ja palautus oli hieno. Eipä siinä sitten muuta tarvinnut, pisteet 30/30.

Yhteensä saimme pisteitä 266, mikä tarkoitti 2-tulosta ja siis koularia JK1. Tällä irtosi myös luokkavoitto. Rieha todisti taas sen, miten upea koira se on. Se toimii haastavimmissakin olosuhteissa ja yrittää aina loppuun saakka. Jälki on meille ollut aina sivulaji ja treenimäärät vähäisiä. Senkin tähden tämä oli huikea onnistuminen! Kiitos kaikille tsemppareille, treenikamuille ja jäljen tallaajille!

Tämmöinenkin tuloslista, eli viestin aktiivisuustilasto, löytyi Palveluskoirat-lehdestä, aika hienoo!


Alla oleva kuva kuvaa meidän tottista aika hienosti. Kiitti Raisa :D

1 kommentti: