sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Hyvissä treeneissä väsymyskin unohtuu

Jotenkin nämä päivät menee vähän jänniksi välillä. Pääsin aamulla töistä klo 7, 12 tunnin yövuoron jälkeen. Siitä ajelin suoraan Laukaaseen ja Riikka Pulliaisen tokokoulutukseen 9-16. Tällä hetkellä valvomista takana siis sellainen 30h, eikä edes tunnu pahalta. Tekstin sisällön järkevyys sen sijaan voi olla suoraan verrannollinen tuohon... Mutta koulutus oli super, ihan tosi paljon hyviä juttuja. Viima ei tällä kertaa ollut mukana, vaan se vietti Veskun kanssa mökkipäivää.

Rieha oli niin päheänä että. Sen kanssa katsottiin:

Seuraaminen: Halusin että katsotaan takapuoliongelmaa. Riikka sanoi heti että takapuoli hetkuaa, koska hakee niin voimakkaasti katsekontaktia minuun. Olen sillekin saanut jo jollain tasolla opetettua omat maneerit, eli avustavat vartaloavut ja R lukee niitä tosi tarkkaan. Sitten kun koitan mennä suoraan ja eleettömästi, niin alkaa takapuoli kääntymään, koska en työnnäkään sitä taaksepäin katseella/olkapäällä.

Riehalle alettiin tekemään eleetöntä sheippaustreeniä. Naksu jollekin muulle tai sitten treeni niin, että näen peilistä koiran asennon. Ei mitään käskyjä, ainoastaan jäykkä paikallaanseisominen ja koira saa itse tarjota sivulle tuloa. Ja Riehahan tarjosi. Siitä alettiin sitten liikkumaan askelia eteen ja sivulle, paikallaan pyörien jne. Rieha työsti upeasti ja takapuoli alkoi pysymään paikallaan. Samalla tulee opeteltua koemaiseen tekemiseen, eli jäykkä seisominen tarkoittaa sitä että hakeudu äkkiä perusasentoon. Riikka kehui kovasti Riehaa ja sanoi että ei tarvitse tätä treeniä kovinkaan paljoa ja paikasta tulee makea. Ilmehän sillä on tosi hieno ja kun se luonnostaan tekee ja tarjoaa niin hyvin, niin miksi ihmeessä tyydyn puolittaiseen ja houkutteluun. Yksinkertaista, mutta niin totta.

Tunnari: Kerroin että Rieha on etsinyt yhtä kapulaa ja se nousee ongelmitta. Vääriä ei oikein olla saatu lisätyksi, koska alkaa maistelemaan noutoinnossaan. Testattiin sitten tunnarilautaa, mihin väärät siis oli naulattu kiinni. Olen pitänyt tuota vähän huonona tapana ja sen takia yllätyinkin miten hienosti koirat alkoi sen avulla tekemään, sellaiset jotka teki ekaa kertaa ja nekin joille oli jo tullut vääriä tapoja. Rieha haki ensin yhden oman nurmikosta, jonka jälkeen se laitettiin laudalle. Parin toiston jälkeen oman pystyi siirtämään irtonaisten väärien joukkoon ja se nousi joka kerta hienosti. Ihan eri lailla alkoi haistelemaan, kun hiffasi ettei pysty kaikkia nostamaan. Varmaan lähdetään tämän avulla työstämään, tokikaan alustaa ei saa käyttää kovinkaan pitkään, ainoastaan muistutteluna esim. kerran alkuun ja sitten siirtyminen irtonaisille kapuloille.

Rieha teki hommia hienosti. Saatiin lisäksi neuvoja paikkamakuuseen ja miten lähden puuttumaan lonkalleheittoon. Näillä on hyvä työstää taas!

Tuiken kanssa käytettiin hyväksi koemainen tilaisuus ja menin sen kanssa joka kerta kehään, niin kuin menisin kokeeseen. Hyvää treeniä tuokin ja T pysyi hyvin hanskassa ja vireessä. Sitten katsottiin seuraavat liikkeet:

Ruutu: Keskityttiin lähinnä ruudun stoppiongelmaan. Otettiin naksu peliin ja pikkuhiljaa pidennettiin aina palkkauksen tuloa, eli joutui seisomaan pidempään. Ongelmanhan on ollut sekä stopin valuminen, että samantien maahanmeno jolloin paikan korjaaminen kokeessa ei enää onnistu. Naksulla saatiin aikaan tosi hyviä stoppeja, ihan pöljää että noin yksinkertaisella palkkausmetodilla saatiin homma toimimaan. Lisäksi katsottiin stopin nopeutta. Sitä lähdettiin ratkomaan lelun kanssa, laitettiin ensin koira liikkeelle valeheitolla poispäin, josta sitten heti seis-käsky ja pallo lensi oikeasti. Eli tarkoituksena saada stoppiin sitä reaktiota, minua kohtiin ja saman tien sitten palkkausta. Tuntui tuokin pelittävän ihan hyvin, pitää ajaa sitä vielä sisään.

Kaukot: Riikka oli sitä mieltä että kaukot on hyvällä mallilla, ollaan ehkä vaan menty turhan nopeasti. Tähän otettin myös naksu peliin, tällä kertaa avustajalle. Avustaja naksutteli ensinnäkin nopeista maahanmenoista sivulla ja sitten oikeista vaihdoista. Takapalkka tehtiin myös niin, että avustaja heitti sen koiran taakse, tällä vältettiin Tuiken karkaaminen palkalle väärien suoritusten jälkeen. Jos tuli väärä siirtymä, kaksoiskäsky, se ignoorattiin ja tehtiin uudestaan. Hyvin T alkoi työstämään ja ilme pysyi hyvänä.

Tuiken kanssa saatiin noottia siitä, miten paljon avustan sitä käsi- ja vartaloavuin. Ja sehän on ihan totta, se ei oikeasti osaa tulla sivulle jos en käännä vähän olkapäätä tai taputa kättä. Tätä aletaan nyt sheippaamaan esiin ilman avusteita samalla lailla kuin Riehalle. Tuikelle tämä tuotti paljon enemmän päänvaivaa, sehän on koko elämänsä saanut noita avusteita ja kun ne yhtäkkiä poistuu, niin pikkujapsi oli ihan hoomoilasena.

Muutenkin oli paljon puhetta koemaisesta suorituksesta, mitä siihen kuuluu ja miten palkataan koiraa. Paljon tuttua asiaa, joka niin vaan tuppaa unohtumaan. Sen takia sitä on hyvä takoa päähän silloin tällöin eikä vaipua omiin maneereihinsa. Muiden treeneistä saatiin paljon hyviä vinkkejä ja esim. luoksetulon stoppeihin saatiin ihan uutta ideaa.

Ei kommentteja: