SM-treenilöt

Eilen saatiin isompi porukka kasaan ja tehtiin porukalla koemainen treeni, sm-kisat mielessä pitäen. Rakennettiin nurmikentälle vierekkäin kaksi kehää kehänauhan kanssa. Toisessa kehässä oli ruutu, hyppy, tunnari ja kaukot, toisessa luoksetulo, zeta ja ohjattu. Kehät olivat kiinni toisissaan, eli saatiin erinomainen häiriötreeni, isojen kisojen malliin.

Ruutu oli tosi vaikea. Punaiset merkin nurmikolla ei ole paras yhdistelmä ja varsinkin, kun toisen kehän keltaiset luoksarin merkit oli ihan kehänauhan vieressä, niin ne vaikeutti hommaa entisestään. Rieha teki hienon merkin, mutta ruutuun meno oli vaikeaa. Se ajautui pari kertaa ulos kehästä, juoksi ihan täysiä, mutta ei vaan bongannut ruutua. Yrityksen puutteesta ei kyllä voi sitä syyttää. Lopulta, kun bongasi, niin silti sinne meno oli haastavaa. Mietin, että maassa ollut kehänauha varmaan vähän hämäsi ja sen oli vaikea hahmottaa, missä ruutu itsessään oli. Aika haastava treeni, mutta hienosti Riesku selvisi siitä huolimatta. Palkkailin paljon ja lopuksi se sai juosta vielä ruutuun, jossa oli lelu valmiina.

Metallihypyssä paksumpi pito-osa oli Riehasta vähän ällö ja kapula kolisi. Mutta palautti reippaasti ja bongasi kapulan hyvin nurmikosta.

Tunnari oli vaikea, koska kapuloita ei näkynyt ollenkaan. Mutta Rieha teki aika täydellisen tunnarin, nosti oman välittömästi, eikä varmistellut yhtään. Hieno!

Kaukoja jumpattiin lopuksi, niissä ok meno, Riehalle tyypillinen.

Toisessa kehässä aloitettiin luoksarilla. Viereisessä kehässä oli samaan aikaan ruutu ja ruudun merkki oli ihan samassa linjassa luoksarin ekan stoppimerkin kohdalla. Väliä oli ehkä 5m. Tämä aiheutti Riehassa pienen kauhistuksen, kun naapurikehän koira lähti tulemaan suoraan kohti. Tämän takia teki pienen kaarteen, mutta stoppasi silti hyvin. Hurjan hyvä häiriötreeni siis. Loppu oli nätti.

Zetassa järjestys i-s-m. Hyvät jäävät, seuruu hieman keuli. Mutta ei ennakoinut liikkeelle lähtöjä, mikä oli vireen ottaen loistavaa.

Ohjatussa haettiin vasen ja Rieha teki hienon suorituksen. Merkki oli matala, mutta bongasi hyvin nurmikosta. Vasen nousi tosi hienosti ja varmasti. Luovutus oli himpan vino.

Erikseen tehtiin vielä vähän seuruuta ja lopuksi paikkikset kimpassa. Ja voi murr, Rieha meni maahan istumisessa. Sillä oli vaan vähän sellainen hälläväliä fiilis, kuuma ja kaikkea, niin kivempihan se on maata... No neiti istumaan ja loppu sujui hyvin. Paikkamakuussa makasi lonkalla, muuten ok makuu.

Loppuun piti sitten antaa neitokaiselle hieman haastetta ja tehtiin istuminen niin, että kaveri houkutteli sitä menemään maahan. Nyt skarppasi hyvin, vaikka aika vaikeaa olikin. Mutta hyvä fiilis jäi siitäkin.

Ei ne liikkeet nyt ihan pahalla mallilla ole, mutta ei ne ihan huippuunsa hiottujakaan ole. Näillä mennään, kiva oli treenata kimpassa ja kunnon häiriössä!

Aksa antaa siivet!

Rieha muuten täytti juhannuspäivänä 4-vuotta. On se vaan semmoinen paketti, minun koirani. Parhautta maailmassa.

 

 

Rieha reissasi juhannuksen Lapissa, joten treeni jäi taas vähälle. Täytyy tällä viikolla yrittää ottaa kiinni edes vähän... Pystykorvat sen sijaan kävi parinakin aamuna hallilla tekemässä hömppäaksaa. Pieni ohjauskuvioita, keppejä ja kontakteja. Kumpikin oli niin kovasti innoissaan, että oli aivan liikkistä. Se on välillä oikeasti niin kivaa vaan hömpätä menemään, ilman mitään paineita mihinkään. Samaa ajatusta koetan nyt siirtää myös ensi viikon SM-kisoihin. Pääasia, että on hauskaa. Elämässä on niin paljon muutakin, kuin tokosta tai jostain muusta nipottaminen, nyt ei vaan jaksa.

 

Tämä pidettiin mielessä, kun eilen treenailtiin himpan verran Annan kanssa. Alkuun tunnaria muutamalla toistolla, kovassa tuulessa. Ilme oli hyvä, meni ja tuli laukalla. Hieman varmisteli oman kanssa, eli nosti, mutta tiputti ja nuuski vielä muita. Tämä nyt vaan aina tulee esiin, kun ei treenaa. Pääasia, että oma nousee.

 

Sitten Anna liikkuroi meille seuraamista ja se oli kyllä aikamoisen hysteeristä. Minä en oikeasti osannut kävellä ollenkaan ja Rieha keuli. Minua alkoi naurattamaan ja Rieha keuli vielä enemmän. Oikein hyvältä vaikuttaa siis, mutta oli meillä ainakin hauskaa :).

 

Loppuun vielä vähän kiertoja ja stoppeja ja that's it. Sitten päästiin asiaan, eli agitreeneihin. Ihailkaa taas kätteni tuotosta ;) 

 

 

Tosi kiva rata ja vaikka se haastavalta tuntuikin paikka paikoin, niin tiiättekö, me vedettiin siellä aika päteviä pätkiä! Rieha oli tosi hyvä, enkä minäkään luovuttanut. Tiedä sitten oliko sillä vaikutusta, kun juuri ennen meidän vuoroa hallin pihaan kurvaili Red Bull-auto ja hörppäsin sitten hieman energiajuomaa ennen radalle menoa ;). Tosin viime viikollakin sujui, niin ehkä sitä voi itseäänkin hieman onnitella...

 

Alussa treenattiin pituudelle menoa, siihen ohjauksena vastakäännös. Aika hyvin R reagoi ja muutaman palkkauksen jälkeen kääntyi tosi hyvin. Neloselle pakkovalssi ja kepit sujui ihan täydellisesti, kun leijeröin keinun takaa. Siitä sain hyvin etumatkaa seuraavaan pätkään, jossa päällejuoksu seiskalle ja siivekkeen kiertoon. Sujui niin hyvin, kunhan en varmistellut liikaa!

 

Putkihässäkkä oli Riehan mieleen, mutta silti erotteli puomin ongelmitta. 15-18-pätkä tuntui haastavalta, mutta kun pistin töppöstä rohkeasti toisen eteen, niin sekin sujui. 15-hyppy kierrätettiin oikean siivekkeen kautta, sitten vaan persjättö 17-hypyn jälkeen ja sitten jaakotuksella eteenpäin. Loppusuoralle hyvä irtoaminen ja oikein hyvä treeni :).

 

Kiitos Hannalle tsempeistä, tää tuntuu taas välillä ihan agilityltä. Ja urheilulta, sen verran taas tuli juostua.

Mummelin terveiset

 Lupasin kuvia pentuturkkisesta 10-vee Tuikkusesta. On se vaan sellainen pieni ihanuus, ei paljoa ikä paina, pikemminkin mitä vanhemmaksi se tulee, niin sitä itseriittoisempi se on :).

 

Tässä maailman ihanin kuva mummelista ja jääkarhusta. Uni yllätti kesken leikkien, Tuike torkkui hetken lelu suussa ja jatkoi sen jälkeen retuuttamista ;). Jääkarhu on muuten ollut sillä ihan pennusta saakka, eli yli 10 vuotta. Siitä ei ole enää kuin kuori jäljellä, mutta silti se on ihana ja saa edelleen kyytiä säännöllisesti.

 

 

Mummon nenä

 

 

Ja vielä hymy ;). Pari alhaalta puuttuvaa hammasta ei juuri menoa haittaa, muuten hammasrivistö on aika priima. 

  

Still alive

 Onpas blogissa ollut hiljaista. Ei ole koskaan tainnut olla näin pitkää päivitystaukoa. Ollaan toki treenattu ja touhuiltu, mutta kieltämättä normaalia vähemmän. Olen aina ajatellut, että jaksan treenata loputtomiin, mutta nähtävästi joskus on tauon paikka. Riehalla oli tässä välissä myös juoksu, jotenkin toki sekin vaikutti treenitahtiin.

 

Nyt kuitenkin arvokisat lähenevät uhkaavasti, joten täytynee ryhdistäytyä. Toisaalta hyvä, että nyt on juoksutkin juostu ja voi rauhassa keskittyä kisaamaan kesällä. Ilmoitin Riehan Tokon SM:iin, pääsystä ei vielä ole tullut tietoa. Meillä oli viimeiseltä vuodelta alla kolme koetta, joista tuloksena kaksi ykköstä ja yksi kakkonen, jännä nähdä riittävätkö ne. PK SM ilmottautuminen lähenee myös loppua, kovasti kyllä kiinnostaisi, mutta katsotaan miten käytännön toteutus onnistuu. Mutta olisihan se kokemus, eikä siellä turhan montaa kelpietä kisaa, eli jo senkin takia olisi mukava käydä kokeilemassa siipiä.

 

Mutta jospa nyt palattaisiin treenipäivityksiin ja niiden osalta eilisiin agitreeneihin. Rata oli suunnilleen tälläinen:

 

 

Hieman jännitti miten kuulolla Rieha malttaisi olla juoksutauon jälkeen, mutta se oli turhaa. Se oli hurjan vauhdikas, muttat reagoi todella hienosti. Ja me saatiin hyvinkin onnistunutta pätkää aikaiseksi :).

 

Alussa jännitin, miten ehtisin 6-hypyn takaakiertoon, mutta ehdin hyvin leikkaamaan putken jälkeen ja takaakierto onnistui kivasti. Pujotteluun takaaleikaten, tosi hyvä meno. Vaikein kohta oli 9-12, siinä tuli turhaa kaarratusta ja varmistelua päällejuoksuun. Selvittiin kuitenkin. Kepeistä olin tosi ylpeä, toinen kierros onnistui mainiosti, vaikka aloitus oli ihan täydestä umpikulmasta. Oli hauskaa!

 

Aksan ohella tehtiin pihassa tokoa. Hiottiin seuraamisen käännöksiä ja mukavasti Rieha työsti, varsinkin kun hetsasi hieman takapään käyttöä. Se on hieman ehkä laiskistunut sen kanssa. Merkkiä ja ohjattua treenattiin yhdella kapulalla. Hetsilähtöjä ja vuorotellen yhden kapulan hakemista kummaltakin puolelta, tarkoituksena vaan vahvistaa voimakasta lähtöä. Lisäksi häiriömerkkiä eri suunnista, höystettynä häiriökapuloilla. Luoksarin stoppeja tehtiin peruutellen ja lelua heitellen. Muistin myös vahvistaa luoksetulon eteentuloja, niissä kun on ollut "hieman" soveltamista ilmassa.

 

Pystykorvat porskuttaa entiseen tahtiinsa. Tuike sai kesätukan, pitääkin ottaa sen pentulookista taas kuvia. Viima naatiskelee elämästä, eilen se mm. ajoi takaa hirviä (tai siis niiden jälkiä, itse hirvet olivat jo long gone). Semmoista, perusmenoa :). 

Huikea helteinen koepäivä, Riehalle VK3 ykköstuloksella!

Otsikko paljastaa jo kaiken oleellisen, mutta eilen siis päästiin ensimmäistä kertaa kisaamaan viestin kuninkuusluokassa. Tarkoitushan oli startata jo viime syksynä, mutta koe peruttiin.

Päivästä oli tulossa kuuma, mutta varauduttiin jäisillä pulloilla, energiajuomalla ja tietysti nesteytystä oli tehty jo etukäteen. Tuomarikin sanoi, että jokainen tietää oman koiransa hellerajan parhaiten.

Päivä alkoi tottiksella, jossa oltiin viimeisen parin viimeinen suorittava koirakko. Paikkamakuusta erinomainen. Seuraamisessa R oli vähän löysä, mutta tuomari tykkäsi suurimmaksi osaksi sen ilmeestä kovasti. Jäävät sujui kaikki hienosti, mutta luoksetuloissa kiersi kummassakin suoraan sivulle. Ilmeisesti se on vaan siitä kauhean siistiä, ei tarvitse jarruttaa ollenkaan niin paljoa kuin eteen tullessa...

Tasaamaanoudossa olisi voinut ottaa kapulan nopeammin, palautti kuitenkin hyvin laukalla. Metrisessä ponnasi sekä mennessä, että tullessa. Vinoeste oli hyvä. Eteenmeno oli aika kökkö, ei lähtenyt ollenkaan voimakkaasti, kuitenkin ilman lisäkäskyjä ja maahanmeno oli hyvä. Tätä olisi pitänyt oikeasti treenata vähän enemmän...

Tuomari tykkäsi Riehasta ja sen ilmeestä kovasti ja kehui koulutustason olevan erinomainen. Eikä Rieha edes pistänyt parastaan, kuuma jo vähän verotti ;). Mutta tottiksesta kokonaispisteet 90, eli tyytyväinen sai olla.

Sitten esineisiin. Kaksi esinettä nousi aika kivuttomasti, mutta kolmas ei sitten millään. Puhti ja usko alkoi jo vähän Riehalta loppua. Reippasti se kuitenkin vielä lopussakin eteni takarajalle, mutta esinettä ei vaan löytynyt. Ilmeisesti tuuli pyöritti sitten sen verran, ettei löytänyt, vaikka lähellä olikin. Esineistä 22p.

Viestiosuudelle lähti yhteensä 5 koirakkoa, kaksi alokasluokan koiraa, yksi avoimen koira ja kaksi voittajan koiraa. Saatiin arvonnassa numero kaksi, eli toinen voittajan koira oli lähtövuorossa ennen meitä. Jo b-pisteelle kävely oli aivan läkähdyttävää ja tuntui, että matka oli todella pitkä. Sinne kuitenkin saavuttiin.

Eka lähetys sujui hyvin. Toinen voittajan koira oli jäänyt matkalle, Rieha oli tullut sen ohi ja näin ollen ekana perille. Toinen koira oli sitten ilmeisesti lähtenyt Riehan peesiin. Hieno juttu, ettei tuo haitannut Riehan juoksua millään lailla.

Seuraaville matkoille Rieha lähtikin sitten porukan ekana. Lähetyksissä ei ollut ongelmaa, oli hyvin kuulolla ja lähti kuin tykin suusta. Yhdellä matkalla oli kuulunut haukahtelua, mutta meidän päähän se ei kantautunut. Viimeisellekin matkalle se lähti ihan samalla innolla, vaikka näki, että kuumuus jo painoi.

Oli pikkaisen jännää odotella viestiä viimeiseltä matkalta, mutta niin se vaan pikkukelpi tykitti maaliin. 7200m täysillä metsässä juoksemista tuollaisessa kelissä ei tosiaankaan ole ihan mikään pala kakkua. Alla vielä tottis ja esineet. Aikamoisen sitkeä tyyppi! Kaikki viestiosuudelle lähteneet koirat juoksivat, eli tosi hieno koe kaikille!

Palkintojen jaossa saatiin sitten lopulliset tulokset. Viestistä tuli täydet pisteet, eli maastosta pisteitä yhteensä 192. Tottiksen kanssa tuloksena 282p., 1-tulos, koulutustunnus VK3 ja luokkavoitto. Samalla eka kiinnitys käyttövalion arvoon ja koularin kautta aukeaa ovet myös palveluskoirien SM-kisoihin. Eli kaikenmoista jännää, pitääpä miettiä.

Rieha on kyllä niin uskomaton kisakaveri, joka antaa kaikkensa :)!

Viestikelpie pääsi nauttimaan biitsille vesileikeistä. Lankun se löysi ihan itse ja sitä olisi tietysti pitänyt heittää.

Ykkösen koe

Eilen tokokokeiltiin Keuruulla Jaana Talan tuomaroimassa kokeessa. Päivä oli helteinen ja aurinkoinen, tuoden mukanaan siis omat haasteensa. Miten ne kesän ekat helteet tuntuukin niin raskailta, koiriltakin ottaa hetken aina tottua kuumassa tekemiseen.

Koe oli myöhässä, mikä oli minun onni, sillä kävin ensin ihan väärässä paikassa ja lopullisen paikan etsiminen otti tovin. Mutta hei, mulla oli kisakirja mukana, niin päästiin kuitenkin kisaamaan! Väisteltiin myös paikalla näkyneet kyyt, eli onni oli matkassa senkin puolesta.

Evl:ssä oli vaan kaksi koiraa, eli tahti oli napakka. Normijärjestys, ruudusta poikki. Pisteet ja selotukset:

Paikkaistuminen 9: Puolentoista minuutin jälkeen oli liikutellut tassuja.
Paikkamakuu 10

Seuraaminen 9: Oli vähän laiskaa, mutta tokoon riittävää, eli ei keulinut ja piti paikan hyvin.
Zeta 10: Oikein pätevä!
Luoksetulo 9: Maahanmeno olisi voinut olla pikkaisen nopeampi, muuten hyvä. Tosin tuli suoraan sivulle, kun pitäisi tulla eteen.
Ruutu 10: Hieno ja skarppi!

Ohjattu 7: Saatiin vasen ja siinä kävi joku viba, mikä on Riehalle tosi harvinaista. Merkki ok, mutta lähetyksessä lähti suoraan vasemmalle ja ohi kapulasta. Luultavasti tämä johtui siitä, että ohjatun lähetyspaikka ja merkki olivat samat kuin ruudussa ja ruudun paikka oli siellä vasemmalla. Eli oli menossa sinne. Jouduin pysäyttämään sen ja uusinnalla vasen nousi.
Metallinouto 10
Tunnistusnouto 9: Pienesti puri kapulaa, muuten työskentely hyvää.
Kaukot 5: Tämä oli kyllä taas säätöjen säätö. Tuplakäsky ekaan istumiseen. Siitä seisominen, joka oli pätevä, mutta istui siitä itse ilman käskyjä. Päälle vielä pieni liikkuminen. Voi Rieha, vielä kun malttaisi loppuun asti keskittyä...

Tuloksenä 276,5p. ja 1-tulos.

Ihan olin tyytyväinen menoon. Ohjatun moka oli tyhmä, ei olla pitkään aikan tuollaista häiriötä treenattu. Ei tosin olla ihan kauheasti treenattu muutenkaan, eli siihen nähden vanhasta muistista todella hyvä meno :). Rieha herätti taas kovasti kiinnostusta ja sai kehuja sähäkästä menostaan. Pätevä pieni!

Agi- ja rallytokokisoja, ohjaajasta huolimatta

Sunnuntaina kisattiin Riehan kanssa pitkästä aikaa agilityssä. Ja sen huomasi. Riehan vire oli ihan sfääreissä. Miten se kisatilanne onkin niin uskomattoman mahtavaa?

Juostiin kaksi rataa. Eka meni ihan hyvin, kunnes Rieha tipahti puomilta, mistä omat pasmat meni aika sekaisin. Sillä oli ilmeisesti vaan niin kova vauhti, ettei ehtinyt asettamaan tassujaan ja tipahti korkeimmalta osuudelta. Eipä se onneksi tipahtamisesta juuri hätkähtänyt, juoksi saman tien itse uudestaan puomin päähän ja uuteen yritykseen. Semmoinen rämäpää... Loppuradalla sitten hyllytettiin jossain kohti.

Toisella radalla olikin sitten menoa ja meininkiä jopa edellistäkin enemmän. Jo lähdössä R kyyristeli ja sitten mentiin. Hyppy, hyppy ja A, jossa Rieha teki aivan täydellisen juoksukontaktin. Harmi vaan, kun sitä ei olla treenattu, sama juttu A:lla. Lopurata meni lähinnä jonkinlaiseen epätoivoiseen yritykseen pitää koira hallussa. Lopussa meinasin vielä itse törmätä yhteen hyppyyn, se kruunasi radan. Mutta Riehalla oli niin siistii, niin siistii!

Toka rata jäi videollekin, kärsikää :D. Treenien sujuvuus ei ihan ole vielä kisaradoille siirtynyt. Pitäisi varmaan kisata vähän enemmän, niin virekin olisi ehkä vähän paremmin hanskassa. Sekä itsellä, että koiralla, koska ei tuo oma menokaan mitään kauhean kaunista ole.



Eilen treenattiin pitkästä aikaa myös viestiä. Vedettiin viisi pätkää, pisimmillään matka oli n. 500m. Hyvin Rieha tuntui homman muistavan, treenaamattomuus näkyi tässäkin korkeana vireenä. Veskun suunnasta tullessa se haukkui jonkin verran, minun päästä lähti hiljaa. Eli jäljestyspätkä aiheutti turhaumaa. Jos ehtisi treenata enemmän, niin se varmasti taas unohtuisi. Muuten lähdöt sujui hyvin, malttoi seurata ja lähti kuin tykin suusta. Tuike ja Viima toimivat hyvinä häiriökoirina kummassakin päässä.

Illalla ohjelmassa oli vielä viralliset rallytokokilpailut. Olin ilmoittanut kisoihin kaikki kolme koiraa, joten aikamoinen urakka oli edessä. Vettä tietysti satoi koko ajan, eli sekin teki hommasta oikein viehättävää. Mitäpä muutakaan sitä ihminen tekisi, kuin seisoisi tuntikausia vesisateessa...

Kisapaikalla alettiin varmistamaan uusia kisakirjoja ja huomasin, että olin jättänyt Riehan vanhan kisakirjan kotiin. Saman tien selvisi, ettei avoimeen luokkaan ole menemistä, ellei ole esittää vanhaa kisakirjaa. Ei vaikka paikalla oli ihmisiä, jotka todistivat meidän RTK1:n saannin. Minulla ei ollut enää mitään mahdollisuuksia ajaa kotiin kirjaa hakemaan, joten vaihtoehtona oli joko koko kisan väliin jättäminen tai alokasluokasta aloittaminen. Harkitsin jälkimmäistä hyvän tovin, mutta sitten totesin, ettei siinä ole mitään järkeä. Rieha-parka ei siis päässyt radalle ollenkaan, kiitos löyhäpäisen omistajan. Kisaillaan sitten jossain vaiheessa myöhemmin siellä avoimessa.

Tuike sen sijaan korkkasi avoimen luokan. Se joutui kehään ensimmäisenä. Tuiken kanssa se on aina vähän jännä paikka, koska se on suht häiriöherkkä. Tämä näkyikin suorituksessa muutamaan otteeseen, jäi katselemaan yleisöä ja oli hieman epävarman oloinen. Suurin osa liikkeistä sujui kuitenkin hienosti. Valitettavasti saatiin kaksi -10p. virhettä, jotka laski loppupisteitä. Ensimmäinen tuli kun Tuike tuli edestä sivulle takakautta ja ehti pyörähtää siinä yhden ylimääräisen kiepin. Tämän huomasin itsekin, mutta en tajua miksi en uusinut. Toinen kymppi tuli liian vinosta eteentulosta.

Muuten Tuike teki pätevää työtä, erityisen tyytyväinen olin sen takapään käyttöön, joka on kuitenkin parantunut huomattavasti. Loppupeleissä saatiin 71p. ja se on siis Tuiken ensimmäinen virallinen tulos rallytokosta!

Viima-pieni oli vuorossa alokasluokan loppupäässä. Tiesin, että rata on sille haastava. Siellä oli todella pitkä juoksupätkä, jossa piti mm. pujotella edestakaisin. Viima on vaan tempperamentiltään niin rauhallinen koira, että se ei sellaiseen riekkumiseen lähde. Muuten Vimps teki ihan pätevää työtä, alussa se oli jopa aika innoissaan. Juoksupätkässä se tuli omia vauhtejaan perässä, itse koitin lirkuttaa minkä ehdin ja pitää hihan mahdollisimman löysänä.

Loppuun asti kuitenkin taisteltiin. Loppupeleissä saatiin pisteitä 77, eli myös hyväksytty tulos. Näin on myös Viiman rallytokoura startattu! Viima ei ehkä näyttänyt radalla kaikista sähäkimmiltä, mutta voi miten iloinen se radan jälkeen olikaan. Se oli niin tyytyväinen itseensä :D. Eihän siinä voinut muuta kuin nauraa, sellaiselta työvoitolta rata ohjaajasta tuntui.

Peekoota

Tajusin, että meillä on kohta edessä kokeita. Pk-kokeita. Eikä olla juuri treenattu. Eikun itseä niskasta kiinni. Maanantaina treenattiin siis Raisan ja Tiinan kanssa tottista, että esineitä.

Riehan kanssa otettiin ensin työn alle jäävät. Eipä siellä virheitä tullut, juoksusta jäävät onnistui ja muutenkin meno oli napakkaa. Luoksetuloissa oli vauhtia ja vähän törmäilyä, mutta innon puutteesta ei voi ainakaan moittia.

Noudoissa tasamaa sujuu hienosti, kapulan koolla ei väliä. Metrinen meinasi taas jännittää ohjaajaa, mutta ei Riehaa. Hyppyytin eka kerran, pari matalampaa ja sitten nostin metriin. Ekalla kerralla metrin takaisinhypyssä kaatoi pressuesteen, mutta uusinnassa hyppäsi paremmin myös takaisinpäin. Oisko se vaan ollut ajatusvirhe, kun alla oli matalampi hyppy... Hyvä asenne sillä kyllä on, kaatunut hyppy ei vauhtia hidastanut. Vinoeste ei tuota ongelmia, sen se tekee vaikka unissaan ja ihan täysiä. Eniten taas jännittää ne omat heitot. Treenasin niitäkin ihan itsekseen muutamaan otteeseen :).

Paikkamakuun Rieha teki Narun suorittaessa. Ei ongelmia, ammuttiin myös. Loppuun eteenmenoa. Ekalla kerralla meinasi lähteä vinoon (sinne oli juuri heitetty kapulaa), josta toruin ja uusi lähetys olikin nappi. Muutama toisto suoraan kentän laidalla olevaan palkkaan ja meno oli oikein hyvää. Ihan hyvällä mallilla tuo tottis siis tuntuisi olevan.

Sitten ajeltiin tekemään esineitä. Mulla oli vähän kiire, niin Tiina ja Raisa tallasivat ruudun meille valmiiksi, iso kiitos! Ruutu oli samassa paikassa kuin viikonlopun ek-kokeessa, eli jälkiä riitti.

Eka esine nousi oikeastaan välittömästi, ekalla pistolla. Se oli silmälasikotelo ja luovutus oli hyvä. Toisen esineen kohdalla ihmettelin, kun Riesku juoksi normaalia enemmän, mutta se päättikin käydä kakalla ruudun ulkopuolella ennen kuin jatkoi hommia. Että semmoista :D. Olin siinä vaiheessa hieman luottamaton Riehan menoon. Koitin kutsua sitä pois, mutta eihän se tullut kun sillä oli selkeä haju tokasta esineestä, jonka nostikin matkalla. Siinäkin ok luovutus.

Kolmas esine oli ollut kuulemma kokeessa vaikea, se oli oikeassa etureunassa. Ei Riehalla siinäkään kovin kauaa mennyt, olin tosin taas jo kutsumassa sitä pois, kun takaisin tullessa se sai siitä hajun ja nosti. Tässä oli hieman huonompi luovutus ja vähän pureskelua.

Mutta kolme esinettä. Varmaan jäi vielä aikaakin, kakkatauosta huolimatta. Olipa kiva tehdä oikeasti kisamainen ruutu. Isoin ongelma on varmaankin siinä, etten muistanut taas luottaa koiraan. Pitää muistaa antaa sen tehdä hommia rauhassa, eikä turhaan huudella. Sillä riittää vauhti ja nenäkin on hyvin auki, eli ongelmia ei pitäisi olla kolmosluokassakaan.

Eilen treenattiin tottista toisen Tiinan kanssa Aholaidassa. Ensin taas jäävät hyvällä ilmeellä. Sitten telineisiin. Pressueste meinasi olla vähän hutera tuulen kanssa, mutta Riesku hyppäsi hyvin. Kunnes sitten palkkasin sitä narupallolla ja neiti reikäpää päätti pompata pallon perään esteen yli. Ja sehän oli hieno hyppy ja este nurin ja koirakin tuli alas vähän miten sattuu. Ei aina paljon järki tuon päätä pakota... No tehtiin vielä sen jälkeen yksi palautetteleva, jolloin se keskittyi ja hyppy sujui. Luulen kyllä, että hyppyä on nyt ihan turha treenata sen enempää. Asennetta riittää, jos tulee arviointivirhe, niin se on tullakseen. Onneksi sellaista ei vielä kokeissa ole tullut, kop, kop.

Loppuun makuutiin Riehaa hetken Haltin tehdessä ja sitten otettiin vielä eteenmenot. Tässä vaiheessa pressueste oli jo kaatunut tuulen voimasta, mutta päättihän kelpi sen käydä hyppäämässä kuitenkin... No, kai se on kiva juttu, että metrinen on siitä noin kiva. Tehtiin vielä pari toistoa ja nyt enää vaan harkitsi hyppyä, eteneminen oli muuten hyvää. Loppuksi yksi toisto kera maahanmenon, se oli oikein hyvä.

Tuike oli myös mukana ja sen kanssa tein rallyliikkeitä. Hyvällä mallilla, jännintä oli varmaan Tiinan suursnautserit. No, niistäkin pikkukoira selvisi, kun tein sen sille selväksi :).

Pieni palveluskoira unilla. Tyyny hyvin?

 

 

Alkuviikon treenaukset

Maanantaina meillä oli Annan kanssa rallytreenit Vihtavuoressa. Olipahan taas menoa. Rieha oli aivan liekeissä, se suunnilleen murisi mennessään, kun oli vaan niin siistiä. Rieha tykkää rallysta, mutta sen mielestä siinä voisi olla vielä hitusen enemmän äksöniä ;). Ja jos sitä ei lajin puolesta järjesty, niin Rieha järjestää itse. Se seuraa häntä heiluen ja askel lentäen, murisee ja painaa. Pikkaisen on asennetta pikkukelpissä :D. Liikkeet sujuu, pitää vaan vähän juoksuttaa sitä ennen kehään menoa.

Tuike teki myös, ihan pätevästi, vaikka häiriötä meinasi hieman ottaakin. Anna kuitenkin sanoi, että käytti takapäätään paremmin kuin viime treenissä, eli oikein hyvä.

Viima sitten. Voi elämä, olipahan porokoiralla taas juttuja. Kaikkea mielenkiintoista ja Annalle piti heiluttaa häntää ja hymyillä minkä ehti. Lopulta menetin hermoni ja lahjoitin Viiman Annan ohjattavaksi. Ja Viimahan oli ihan onnessaan. Hienosti vetivät radan läpi, meni paljon paremmin kuin minulla. Voi Viima, jotenkin niin tyypillistä :D.

Riehan kanssa tehtiin vielä lopuksi pk-tottista. Ja siihenhän tuo kaikki-tai-ei-mitään-asenne sopii ihan täydellisesti. Tehtiin jääviä (hienosti pelasi, myös juoksusta), luoksari ja eteenmenoa. Eteenmenoon olin tosi tyytyväinen, eteni ihan täysiä suoraan ja aivan sikamakeasti maahan. Tein yhden leluun ja yhden maahanmenon kanssa. Kiva oli nähdä, että ei se tottiskaan ihan unohtunut ole.

Eilen aksattiin ja ennen sitä tokoiltiin. Metallinoudossa työstettiin vauhtia ja asennetta ja aika hyvin ne kohdillaan olikin. Sitten tehtiin merkkiä ja ohjattua. Merkillä kriteerinä liikkumattomuus, vaikka ei tulisikaan heti käskyä. Ohjatussa tein hämyjä, eli keskimmäinen kapula oli ihan lähellä ja melkein heti käännyttäessä. Haettavat sitten omilla paikoillaan. Muutaman kerran meni lankaan, vaikka siis oli nähnyt kapuloiden paikat. Mukavasti korjasi ja alkoi lähtemään paremmin sivulle.

Seuraamisessa koitin työstää askelia ja niissä sitä, ettei yliyritä ja paina. Ihan ok meno. Loppuun vielä jääviä eri vauhdeista.

Päivän rata oli suunnilleen tälläinen:

 

 

 

Rieha oli siis todella liekeissä ja aivan onnessaan. On se vaan hauska :). Alku tehtiin kutsuhyppynä, jossa otin vastaan putken suun paikkeilla. Siitä vaan sitten vippaus 2-hypylle. Toimi Riehalle tosi hyvin. Hieman piti kiinnittää huomiota siihen, etten ollut liian hätäinen, koska silloin R lähti saalistamaan ja rima tippui.

 

4-7 pätkä aloitettiin ihan perus takaakierrolla, josta takaaleikaten pituudelle ja kepeille. Kokeiltiin alkuun persjättöä, mutta tämä toimi huomattavasti paremmin. Ja nämä on niitä kohtia, missä oikeasti pääsee hyödyntämään Riehan irtoamista. Lähti meinaan aika makeasti kepeille.

 

11-hypyllä piti vähän hakea omaa linjaa, R ei meinannut alkuun kääntyä siivekkeen ympäri, meinasi enemmänkin jatkaa matkaa kohti putkea. Kaikista parhaiten toimi sellainen selkeä niiaus ja vippaus ja saman tien liikkelle, johan kääntyi. Jos yläkroppa aukesi yhtään, niin suunta oli putkelle.

 

Loppupätkä sujui hyvin, 14-15 pyöritys oli erityisen hyvä. Siihen sai kokeilla persjättöä tai twistiä tai sitten pakkovalssia hypyn toiselle puolelle. Minä taisin itse asiassa vaan pyörittää, mikä toimi ok. Eikä edes koittanut irrota A-lle, vaikka oma rintamasuunta sinne olikin. Putkesta tullessa kepit oli aika hyvin syötöllä, mutta linjaamalla alkoi kääntymään.

Arkihaaste

 Fb:ssä pyöri (monia ärsyttänyt) arkihaaste ja kuvat on sieltä. Tällä hetkellä suurin haaste tuntuu olevan blogin päivittäminen, mutta koitan muistella suunnilleen mitä ollaan tehty.

 

Viikonloppuna käytiin mökillä. Koirat lähinnä juoksi, Rieha kävi uimassa ja Viima kahlaili. Vähän treenattiin, lähinnä tunnaria.

 

Mökkilaiturilla

Sunnuntaina käytiin hallilla. Rieha treenasi kontakteja, pujottelua ja niiden yhdistelmiä. Muutama ohjauskuviokin tehtiin.

 

Treenatessa tulee hiki

Alkuviikko laiskoteltiin. Rieha toki teki pujottelua pihassa, kai sen voi laskea ylläpitotreeniksi.

 

Torstaina olikin koiran päivä ja mulla vapaa, joten päivä meni pitkälti touhutessa. Kävin tallaamassa Riehalle 200m jäljen kuudella kepillä ja x-määrällä kulmia. Jäljen vanhetessa käytiin lenkillä hiekkamontuilla.

 

 

Tunnin lenksan jälkeen ajettiin jälki. Jana meni hienosti. Rieha jäljesti muutenkin tosi mainiosti, ei ryysinyt liikaa. Kepit nousi yksi toisensa jälkeen. Viimeinen keppi meinasi tuottaa ongelmia, meni siitä hieman ohi, mutta palasi takaisin nostamaan. Oikein hyvä meno, olin tosi tyytyväinen!

 

Näin mennään, ohjaaja kuvaa :D

Ja kepit tulee reippaasti takaisin

Illalla treffattiin vielä Anna ja hanna rallytokon merkeissä. Väsättiin parinkymmenen kyltin rata ja kaikki koirat pääsivät tekemään sen pariin otteeseen.

 

Riehan into oli alkuun taas kovempi kuin järki, mutta kyllä se siitä. Tuike teki hienosti, se on pätevä. Viimaa ei meinannut eka innostaa, mutta sekin paransi koko ajan. Hieno sakki ja mukavaa seuraa treeneissä. Hannan lapset toimi hyvänä häiriönä, Tuikekin pystyi hyvin tekemään.

 

Viima ja eteentulon malliesimerkki

  Eilen lenkin jälkeen Rieha teki pari janatreeniä. Eka vähän lyhyempi jana, joka meni hienosti. Tosin tuuli pyöritti jälkeä ja meni ohi kepistä, joka oli pienen jäljen päässä. Toinen jana oli hieman pidempi, siinäkin eteni hyvin, mutta oti takajäljen. Korjasi, kun en päästänyt ja tällä pätkällä myös keppi nousi. Eli onnistumisprosentti oli sata, jos laskee kummankin janan onnistumiset yhteen :D.

 

Illalla käytiin vielä Ellin kentän avajaisissa ja Rieha teki koemaisen evl:n. Lätkäisen sen kehään oikeastaan suoraan autosta, eli ei ihan paras valmistautuminen. Ihan ok se sujui, ei suuria liikevirheitä.

 

Paikkaistuminen ja -makuu sujuivat hyvin. Näin piilosta, että istumisessa liikutti kerran tassuja, makuu oli hieno.

 

Seuruu oli hieman epätasainen. Paikka oli hyvä, mutta pää eli jonkin verran. Zeta oli pätevä, hyvät jäävät ja ok seuruu.

 

Luoksari oli hieno, ruudussa ainoa miinus, kun ennakoi ihan hinasen maahanmenoa ruudussa.

 

Ohjattu perusvarma, luovutus oisi voinut olla parempi eli suorempi. Metsku perus-Riehaa, ei ihan parasta, eli ravilla takaisin hypyn jälkeen. Tunnarissa tuusasi vähän liikaa, mutta ei nostellut. Kaukot ok, joki 10cm eteneminen. Annoin tosin väärän käskynkin yhteen otteeseen.

 

Selkeä ykkönen, vaikka kieltämättä ei ihan oltu samassa kuplassa. Oma keskittyminen siis lähinnä huonoa. Mutta kiva treeni! Lisäksi grillailtiin ja Rieha pääsi vielä juoksemaan Nastan kanssa. Mukavaa :).