keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Kävelemisen vaikeus ynnä muuta

Helmikuu pyörähti käytiin. Otin taas vapaakortin Haukkuvaaraan, eli treenit lämpimässä jatkuu. Laskin, että tammikuussa treenattiin tuolla 13 kertaa, eli hyvin saatiin rahalle vastinetta. Päälle vielä kotitreenit ja muutama Taitavien tassujen kimppatreeni. Ihan hyvissä lukemissa siis ollaan. Vapaapäiviä kuitenkin muistetaan pitää ainakin se pari viikossa. Nyt lepäiltiin ja lenkkeiltiin oikeastaan koko viiknloppu. Eilen palattiin treenimoodiin, käytiin hallilla ja kuvattiin taas vähän videota.

Aloitin seuruulla ja sen käännöksillä. Voihan elämä, kun katsoo tuota videota. Riehan menoon olen aika tyytyväinen, kontakti pysyy koko ajan, häntä heiluu ja paikkakin on parantunut viime aikoina. Mutta sitten tuo oma kävely, miten voi olla niin tönkköä. Ja montako vuotta olen jotain seuraamista vääntänyt. Varsinkin käännökset on hankalia, enkä niissä kyllä juuri koiraa auta. Rieha kyllä paikkaa parhaansa mukaan, mutta senkin käännökset olisivat parempia, jos osaisin itse kääntyä luontevammin,

Mutta pääasia, että Riehaan on seuraamisen tehotreeni alkanut vaikuttamaan. Onhan se paikka vieläkin hieman edessä ja takapää irtoaa vähän noissa huonoissa käännöksissä, mutta kokonaisuutena se on taas huomattavasti siistimpää.



Tunnarissa tehtiin ensin pari vaikeampaa isolla määrällä kapuloita. Hieman meinasi Riehalla olla kiire ja kerran nosti väärääkin. Rauhoittui kuitenkin kivasti loppua kohden ja oikea koemainen suoritus meni tosi hyvin.

Luoksetulossa pidettiin hauskaa. Tein ensin suoria luoksetuloja pitkästä matkasta suoraan leluun. Ei tullut pomppuja, mikä oli tarkoituskin. Sitten treenattiin stoppeja ja suoria luoksetuloja putkesta:



Lopuksi tehtiin vielä hyppynoutoa metallilla. Rieha oli jo aika kuumissaan ja läähätti, jolloin kapulan pito aina vaikeampaa. Mutta näitäkin on treenattava, metalli voi tulla vastaan helteelläkin. Hieman meinasi vauhti hidastua takaisin päin tullessa, mutta kun vähän hetsasin niin vauhti parani.

Tänään treffattiin Tiina ja partasuut. Aloiteltiin homma metallinoudolla ja näin treenin alkuun tehtynä vauhti on alusta asti hyvä, eikä pidossakaan ole ongelmia. Näin päin metalli on hyvää fiiliksen nostatusta, kun saa noutaa ja tykittää menemään. Hieman piti puuttua luovutuksen jälkeiseen nykäisyyn, mutta senkin korjasi sitten hyvin.

Seuraamisessa tehtiin pitkää pätkää juosten ja niitä käännöksiä. Ei tuntunut kauhean pahalta, eikä vissiin näyttänytkään. Alan oikeasti olla aika tyytyväinen tuohon paikkaan, en ehkä haluakaan sitä tuon taaemmas, siitä katoaa itseltä se tuntuma.

Sitten jumpattiin kaukoja. Ja niitä todella jumpattiin ja läheltä, kun pidemmästä matkasta ei sujunut sitten ollenkaan. Virtaa oli vaan ihan liikaa. Rieha myös luuli kerran, että ollaan tekemässä luoksetuloa ja sinkosi luokse, kun annoin ensimmäisen käskyn. Ihan ei nyt kelpi ollut kartalla. Jumppa tuli siis tarpeeseen ja sain Riehan siinä hyvin ajattelemaan.

Tiina liikkuroi meille loppuun tunnari pariin otteeseen ja siinä ei juuri ongelmia ollut. Pienesti hiottiin luovutusta, mutta se oli pientä. Loppuun Rieha sai vielä hakea kilon kapulaa tasamaanoutona, koska se vaan halusi ja pitäähän sitä välillä tehdä myönnytyksiä treenisuunnitelmaan ;).

Ei kommentteja: