torstai 31. lokakuuta 2013

Torstaina tokoa

Tänään treenailtiin viime viikon malliin JATtilassa, seurana Satu ja Tarja koirineen. Kotitokoa ollaan tehty myös pitkin viikkoa, mutta ne saa nyt jäädä päivittämättä. Koitin kyllä yhtä videota ladata nettiin Riehan seuruutreenistä, mutta se ei jostain syystä onnistunut ekalla yrittämällä. Katsotaan uudestaan myöhemmin. Mutta ne tämän päivän treenit sitten.

Viima aloitti liikkuroidulla treenillä, jossa oli tarkoitus treenata sekä liikkeiden välejä, että hieman ketujusta. Liikkuri siis kävelytti meitä ympäri kenttää ja tehtiin liikkeiden aloituksia. Seuraamista tehtiin lyhyt pätkä, luoksetulo tehtiin läpijuoksuna suoraan palkkaan, noudosta sai myös tulla palkkaan heti noston jälkeen ja lopuksi tehtiin kokonainen hyppy. Muuten sai siis palkan ja kehut vaan aktivoitumisesta sivulla valmis-sanan jälkeen.

Viima oli taas niin symppis, ei sen tekemistä voi katsoa hymyilemättä. Se näytti alkuun niin surkealta, niin surkealta, mutta kun tehtiin hommia, niin ihmeesti se vaan sieltä nousi. Häntä heilui ja se oli kovin hyväntuulinen. Seuruussa oli hyvä paikka ja sain palkattua siitä hyvin. Luoksetulossa se kiihdytti aivan hurjana. Noudossa kapula sai kyytiä, mutta nousi silti nopeasti. Hyppyä Vimps mietti hetken, mutta lähti ja istui nopeasti ja loppukin oli aika hieno. Tästä superpalkka ja Viima oli taas niin tyytyväinen itseensä!

Toisella kierroksella Vimps kävi tekemässä paikkamakuun Naavan ja Luuran kanssa. Siinä ei ollut mitään valittamista, oli tosi sähäkkä ja hyvin kuulolla alussa sekä lopussa ja itse makuu oli rauhallisen valpas. On se vaan niin omanlaisensa, mutta niin hyvällä mielellä se taas teki. Alkuun vähän ällötti, mutta viimeisen setin jälkeen olisi vaan halunnut tehdä lisää.

Tuike-pieni kävi myös tokoilemassa. Aloitettiin liikkuroidulla seuruulla. Kauheasti sillä oli intoa ja ilme oli hyvä. Pientä irtoamista tapahtui, mutta ei se ollut ollenkaan niin pahaa. Saisikohan sille kuitenkin vielä treenattua ylempien luokkien seuraamisen? Ilme sillä on ainakin niin huikea, että pikkukoirapointsit olisi ainakin taattuja.

Sitten ruutua. Alkuun se katseli vähän vieressä ollutta yleisöä, joten laitoin yleisön seisomaan ihan reitin viereen. Tämä ei haitannut enää ollenkaan niin paljon. Kauhealla innolla se hönkäsi ruutuun, mutta ei oikein malttanut pysähtyä. Tarjosi ihan hullun lailla kaikkia kohtia ja häntä vispasi. Eli stoppia ja malttia pitäisi ainakin treenata kovasti, ruutuun menon motivaatiossa/löytämisessa ei ole ongelmaa.

Loppuun tehtiin vielä sekä metalli- että hyppynouto. Kummassakin into tosi kova, pientä varastamista oli ilmassa ja luovutuksissa meinasi pompata heti ylös. Mutta itse noudot oli tosi nättejä ja pikkukoirapointsit taattuja tässäkin :D.

Ja loppuksi kehiin pääsi vielä mammalomainen Rieha. Ärsyttävä mammaloma, kun ei yhtään voi edes olla varma onko siellä mitään tulossa... No, treenaillaan siis edelleen vähän rauhallisemmalla tahdilla. Ja odotellaan... Ensi viikonloppuna oisi ollut se viestikoe ja kv-tokon paikankin jo annoin pois. Paree oisi tulla pennejä ;) (koittakaa kestää, minä olen vissiin vaan tyhmän kilpailuintoinen, että vähän nämä harmittaa vaikka tottakai pennut on niin mahtava asia).

Riehan treeni koostui tänään häiriö- ja kuuntelutreenistä ruutuliikkeessä. Viime kokeessa oli hieman ennakointiongelmaa, eli siihen oli tarkoitus puuttua. Tein ruudun valmistelut ja tässä vaiheessa R oli jo ihan kiinni merkissä. Haettiin siis ensin vaan kontaktia sivulla. Sitten merkkiä, jossa avustajat koitti saada sitä reagoimaan. Aika hienosti kesti tämän, odotti ihan jokainen lihas jännittyneenä, muttei sinkoillut.

Sitten ruudussa koira maihin ja taas käskytystä. Käskyt kesti hyvin, mutta nousi kun viereisellä kentällä vinkutettiin lelua. Sitten otettiin mekin leluhäiriö, eli avustajat heitteli ensin lelua ruudun yli. Tähän meni heti lankaan, mutta hyvin nopeasti skarppasi, eikä edes katsonut lelua. Sitten tehtiin superpaha juttu, eli laitoin lelun ruudun taakse ja siitä huolimatta piti malttaa stopata ruutuun. Tämä oli oikeasti tosi paha, R ei millään meinannut pystyä ja sitten kun pystyi, niin lelua piti ensin väistää eli teki ruudussa ihan ihme kaarteita. Pikkuhiljaa se sieltä nousi ja saatiin loppuun hyviä toistoja.

Nämä tekee Riehalle niin hyvää. Se joutuu oikeasti pohtimaan ja luopumaan. Sitten kun pystyy, niin vitsit sitä ilmettä! Ja sen kanssa on niin kiva tehdä, kun kestää nuo palautukset ja uudelleen ottamiset vireen yhtään laskematta. Kaveri sanoi, että sille on varmaan hyvä tehdä näitä sovelluksia, ettei kyllästy, mutta se ei kyllästyisi yhteenkään tokoliikkeeseen ikinä. Se tekisi niitä hamaan tulevaisuuteen aivan onnellisena, eikä tarviisi mua avuksi ollenkaan, koska kyllä hän tietää nää hommat :D.

Loppuun vielä seuraamista uudella tekniikalla ja se alkaa sujumaan jo kovemmassakin vireessä. Hyvä treeni!

Ei kommentteja: