Sunnuntaina vietettiin Lahdessa Nallikallion ja Kelmin kennelpäivää. Ohjelmassa oli sekä agia, että tokoa, me osallistuttiin jälkimmäiseen. Niin ja olihan siellä myös pentumiitti. Riehan toisista pennuista Neo ja Pate pääsivät paikalle ja oli kyllä huippua nähdä hurjan reippaita pikku-ukkoja, uskomattoman rohkeita ja sosiaalisia pentuja. Ekasta pentueesta paikalla oli Fiini ja Terra, jotka nekin tokoilivat ja aksasivat tosi pätevänä.
Rieha oli ihan onnessaan pennuistaan, muiden pennuista, kasvattajistaan ja oikeastaan ihan kaikesta. Se olisi vaan halunnut rakastaa kaikkia :D. Koko koira on jotenkin ihan höperöitynyt tästä tuplaäitiydestä...
Tokossa meitä koulutti Huotarin Oili. Aina yhtä mukavaa ja antoisaa! Keskityttiin yllätys, yllätys, uusiin liikkeisiin. Tässä pikainen selostus Oilin meille antamiin vinkkeihin ja perään tämän viikon maanantain ja tiistain treenien käytännön kokeilujen tuloksia omalla hallilla.
Merkitön merkki: Näytettiin ensin kylmiltään miten sujuu vieraassa hallissa ja kyllähän Rieha merkkiympyrän sisään osui, vaikka vähän ruudun suuntaan kaarsikin. Hallissa oli ekaa kertaa ympyrä, jossa oli teipit maassa merkkinä ja minusta Rieha ihan selkeästi merkkasi etureunan teippejä, ikään kuin kosketusalustan toivossa. Se on kyllä kosketusalustan huono puoli. Mutta hyvä suoritus Riehalta kuitenkin tällä treenimäärällä, meni hyvällä vauhdilla ja kaarroskin tapahtui oikeastaan vasta ihan lopussa. Voisi jopa siis olettaa, että kokeessakin tämä onnistuisi.
Puhuttiin siitä, että lähetysmatka pitää pitää todella pitkänä, silloin kokeessa on helppo onnistua. Myönnän, että ollaan tehty vähän liian lyhyellä matkalla viime aikoina, ihan hallitilan takia. Lisäksi Oili vinkkasi, että koiran voisi opettaa juoksemaan ihan seinään asti, eli maan sijaan se hakisikin seinää taustalla. Tämä toki sitten ulkona haastavampi, mutta voisi olla aika selkeä merkki koiralle hallikokeessa. Alustaa ja lelua mahdollisimman kuitenkin vähän, mieluummin sitten vaikka näyttäen tai sitten niin, ettei koira näe niitä kuin ihan lopussa.
Yhtenä treeninä kokeiltiin sellaista, että vein Riehan ympyrän pysähdyspaikkaan, josta kutsuin sen kiertäen vierelle ja lähetin uudestaan samaan paikkaan. Tässä haetttiin ikään kuin sitä hajuvanaa, jonka avulla koira saa juosta ja muutenkin hahmottaa paikkaa paremmin. Pk-puolella hajuvanahan on eteenmenossa tosi selkeä ja siinä mielessä helpompi.
Kolmantena vinkkinä saatiin lentävä palkka pelkästä juoksemisesta. Nythän Rieha on saanut palkan oikeastaan pelkästään oikeasta paikasta, eli ihan lopusta. Lentävän palkan ideana on se, että kun koira lähtee juoksemaan suoraan, niin palkka lentääkin takaa. Silloin koira saa vahvistusta pelkkään juoksemiseen ja räjähtävään suoraan lähtöön. Tähän Oili suositteli palkkaukseen vipupalloa, minkä saa singotuksi kauas.
Meiltä sattuu tuollainen vipuvarsi pallon heittoon löytymään, eli maanantaina lähdettiin heti testaamaan sen toimintaa. Rieha tuntui ainakin tykkäävän tästä metodista kovasti, koska pallo lentää pitkälle ja kelpi saa juosta. Kovin montaa toistoa ei voi peräjälkeen tätä tehdä, koska sitten Rieha alkoi kyttäämään jo taaksepäin. Mutta kun väliin sirotteli muita treenejä, eli kävin taputtamassa lähetyspaikkaa/seinää ja otin yhden luoksekutsunkin sieltä, niin toimi tosi kivasti. Lähtöihin tuli ihan eri lailla räjähtävyyttä ja koska pallo lensi ihan sinne seinään asti, niin samalla toki myös vahvistusta siihen, että kannattaa juosta pitkälle. Ihan mukavan tuntuinen ajatus ja käytetään jatkossakin.
Kiertohässäkkä: Näytettiin tästäkin Oilille meidän tilanne hyppyjen kanssa. Hyvin Rieha löysi merkin, eikä hypyt häirinneet. Kivalla mallilla tämäkin.
Kapuloita ei ollut, mutta tehtiin yksi harjoitus niin, että matkalla olikin lelu. Tämä oli haastaavaa Riehalle, vaikka leluista luopumisia ollaan tehty. Mutta onnistui kuitenkin. Ja heti kierron jälkeen Rieha sai juosta lelulle. Tämä vahvistaa vauhtia kiertoon. Puhuttiin myös, että vauhti vahvistuu ihan itsekseen kun varmuutta tulee ja näinhän se menee. Stopit Riehalla on kunnossa, eli niitä ei kauheasti tarvitse vahvistella ja jos niitä tekee, niin silti pitää vaatia, että vauhti säilyy kierroissa.
Alkuviikon treeneissä tehtiin kiertoja urakalla. Tein myös vaikeutusta, eli vein hyppyjä yhä lähemmäksi toisiaan ja se oli Riehalle tosi vaikeaa. Ihan väkisinkin hypyt veti sitä puoleensa ja samalla kierto unohtui ihan täysin. Loppupeleissä selvitti tämän ja helpotin sitten taas hypyt normaalille etäisyydelle.
Videolla näkyy, että kiertää hyvin, mutta vielä ei ole ihan satavarma se tekeminen, eli lujempaakin voisi mennä. Mutta toisaalta, tuo vauhti riittää ja tuossa vauhdissa se pystyy tekemään hyvät stopit ilman ongelmia.
Peruuttaminen: Pikaisesti ehdittiin Oilin kanssa puhua tästäkin. Puhuttiin siitä, että Rieha ei ymmärrä että kyseessä on seuraaminen, se vaan haluaa rynnätä taaksepäin täysiä. Eli jo pelkkä ajatus pitäisi muuttaa. Oili näytti miten oli itse lähtenyt työstämään samaa ongelmaa. Etupalkka, koira sivulla ja ihan pieni jalan liike, jolloin koira nousee seisomaan ja saa palkan samantien. Tällä pienellä liikkeellä sitten hinkutetaan alku kuntoon, eikä lähdetä heti harppomaan, koska silloin koirakin lähtee sinkoilemaan. Lisäksi Oili sanoi käyttävänsä merkkejä tmv. sivussa esteenä, että voi sanoa koiralla, jos osuu jaloillaan niihin. Tätä ollaan tehtykin, mutta jos koko ajatus hommasta on väärä, niin ei se oikein auta.
Ollaan nyt joka päivä treenattu tuota lähtöä ja on muuten haastavaa. Rieha ei todellakaan ymmärrä että kyse on seuraamisesta. Saman tien kun sanon jotain niin se sinkoaa taaksepäin, eli alkuun sille piti ajaa sisään ajatus, että käsky ei tarkota sinkoamista, vaan odotetaan minun liikkeelle lähtöä. Nyt ollaan siinä pisteessä, että se pystyy istumaan sivulla vaikka sanon peruutuskäskyn. Ollaan otettu myös pieni jalan liike mukaan ja Rieha ei enää lähde täysiä taaksepäin, vaan nousee seisomaan. Pikkuhiljaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti