Treeniä, hoitokoiraa ja osteopaattia

Sunnuntaina treenattiin kotipihassa tokoa. Alkutreeni oli ihan loistavaa, tehtiin luoksarin stoppja kierroista, kapulan luovutuksia kierroista, ohjatusta kumpaakin suuntaa ja merkkiä. Hieno meno ja hyvin sujui. Sitten tehtiin zetaa ja jossain vaiheessa onnistuin jotenkin osumaan Riehaan (en edes mitenkään lujaa), josta ulahti. Oli kuitenkin ihan ok ja zetatreeni jatkui. Mutta sitten sille tuli jonkinlainen ahdistus, eikä oikein lähtenyt leikkimään, mikä on Riehalle todella outoa. Teki kuitenkin vielä kakeja ihan ok. Mutta mentiin sitten sisälle, kun fiilis ei ollut paras. Se meni samantien koppaansa makaamaan vaatehuoneeseen, eli käyttäytyi edelleen hieman kummasti, mutta en siitä löytänyt mitään kipeää kohtaa.

Maananataina ei tehty mitään erikoista, Naakka tosin tuli meille hoitoon. Tiistaina oli vuorossa agitreenit ja koska R oli ollut ihan normaali, niin mentiin. Rata oli tälläinen:

Paljon suoraa ja ohjaaja sai todellakin pistää tossua toisen eteen... Alku oli todella vaikea, Rieha erotteli kyllä hienosti putken ja puomin, mutta jos olin sekunninkaan myöhässä, niin ei ollut mitään mahiksia ehtiä persjätölle muurille ja Rieha ampui putkesta n. 20m suoraan eteenpäin. No, tossua toisen eteen ja onnistuihan se persjättökin. Okserilla olin koirasta n. 10m jäljessä, onneksi se irtoaa ja okserin jälkeinen hyppy oli niin hyvässä linjassa, että ehdin hyvin päällejuoksuun. Pimeän putken haki hienosti.

Muurille tehtiin valssi ja se herkästi valui, mutta saatiin onnistumaan. 12-hypyllä toimi parhaiten vastakäännös, muuten R hyppäsi taas hurjilla kaarilla. Puomilla ei olla ehditty vahvistamaan itsenäistä menoa ja jouduin saattelemaan aika loppuun. 14-hypylle en voinut saattaa yhtään liian pitkälle, ne kaarteet, ne kaarteet. Loppusuora oli ihan ok, mitä nyt herkästi tiputti siitä rimoja, mikä oli hieman outoa. Pujottelun haki hyvin,

Ihan mukava treeni. Muistutti enemmän normaalia ykkösluokan rataa, jossa joudun oikeasti juoksemaan jos meinaan ehtiä yhtään mihinkään.

Tehtiin agihallin pihalla myös tokoa, seuruussa vahvistelin hidasta kävelyä ja sen käännöksiä. Lisäksi luoksaria, jossa stopit ei nyt olleet ihan priimaa, saattoi johtua hieman liukkaasta alustastakin. Lisäksi vielä zetan erotteluja, niissä hyvä meno.

Tänään Rieha pääsi osteopaatti Markus Laioksen vastaanotolle. Halusin lähinnä tsekkausta siitä, miltä kroppa vaikuttaa tiukan treenin ja pk-hyppyjen jälkeen. Kerroin myös, että eilen oli muutama rima tippunut hieman erikoisessa paikassa.

Rieha antoi käsitellä todella hienosti, sen kanssa on niin helppo mennä. Ja löytyihän sieltä yksi jumi, kuulemma si-nivelessä, mikä sitten heijastui erityisesti kaulan alueelle ja nimenomaan oikealle puolelle. Kuulemma ihan tyypillinen aktiiviselle koiralle esim. liukastumisen takia. Ihan selkeästi itsekin näki, että Riehan pää ei kääntynyt oikealle lähellekään yhtä hyvin. Laios käsitteli Riehaa ja pari kertaa näki, että tuntui, mutta suurimmaksi osaksi makasi ihan rauhassa. Lukko saatiin hyvin auki ja samantien näkyi, että pääkin alkoi kääntymään paremmin. Muuten kroppa oli hyvässä kunnossa, eikä jatkohoidolle ole sen enempää tarvetta. Mutta ihan hyvin alkuviikon oireilut saattoivat johtua tuosta jumittavasta kaulasta.

Naakka oli oikein leppois hoitokoira. Tuikekin leppyi sille taas päivän jälkeen, eikä joka liikkeeseen tarvinnut kommentoida. Lenkillä sakki meni alkuhässäkän jälkeen ihan ok. Tosin hyvin huomasi, kuinka helppoa on mennä samanlaisen tempperamentin omaavien koirien kanssa. Porokoirat on niin leppoisia, kumpikaan ei vedä ja tahti on tasaista. Sitten kun on noita vilkkaampia, niin veto on armoton ja koko ajan on siistiä. Vilkkaammatkin menee helposti yhdessä, mutta sitten kun yhdistää leppoisempia ja vilkkaampia, niin tuloksena on porukka, jossa kaikki kävelee ihan eri tahtiin :D.

Mutta mukavaa oli, eikös sen huomaa Narun ilmeestäkin :D.