sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Toktok


Alkuun Riehan painopäivitys, päivää vaille 12-viikkoisena se painaa tasan 7kg. Pieni isokorva se edelleen on :).
Tokoiltiin illalla Viherlandialla Raisan ja Narun kanssa. Tuike aloitti hommat. Otin sille alkuun kisamaisen ketjutuksen ja palkka odotteli kentän laidalla:
  • Metallinouto: Meinasi mennä maahan valmis-sanalla, tätä pitää treeniä tai sitten vaan nyökkäillä jatkossa. Heitin aika pitkän heiton, mutta hienosti haki laukalla ja myös palautti laukalla. Perusasento oli ok, mutta ponnasi seisomaan kun otin kapulan. Malttitreeniä siis tuohon, palkka oikein kiiluu pienen koiran silmissä.
  • Liikkeestä istuminen: Aika lailla perjantain toisinto, hyvä seuruu ja nopea istu, mutta ihan hinasen vinoon.
  • Seuraaminen: Ei täyspitkä pätkä, mutta otin mukaan kaikki askelsiirtymät. Perusseuraaminen oli minusta hyvää, tosin pätkät ei olleet niin pitkiä että irtoaminen olisi kunnolla tullut esiin. Tai sitten tökkäisytreenit on toimineen. Sivuaskelissa paikka pysyi hienosti, oikealle käännöksessä jäi vähän vinoon, mutta vasen oli taas hyvä. Pääasia oli kuitenkin hyvä fiilis ja nätti kontakti.
  • Kaukot: Litania oli i-m-s-m-i-s-m. Viimeiseen seisomiseen saakka teki ihan tosi hyvin ja paikka pysyi. Istumisesta seisominen on vielä eniten vaiheessa ja siinä siis liikkui ja vaati myös kaksoiskäskyn. Mutta ei paha ollenkaan, puhtaat siirtymät muuten ekoilla käskyillä ja täydestä matkasta!
Kokonaisuutena olin tosi tyytyväinen, vire säilyi ja liikkeetkin oli aika kivalla mallilla. Loppuun jumpaattiin vähän tuota i-s-vaihtoa ja lisäksi treenattiin sitä että valmis-sana ei tarkoita maahanmenoa.
Rieha pääsi leikkimään ja tekemään pentutokojuttuja. Ja aijai, että se on hieno, saman tien on on hurja tekemisen fiilis, ei paljon tarvitse viritellä. Otettiin sen kanssa ruutua. Päätin nyt kuitenkin tehdä vielä lelun kanssa, eli hetsaus leluun, lelu ruutuun ja pentu perään. Raisa auttoi ja piti Riehaa kiinni kun yllytin sitä leluun. Otettiin ihan reippaasta matkasta lähetys, lähempänä 20 metriä. Ja Rieha oli niin pro! Sillä oli heti idea että tuonne juoksen ja ihan täysiä. Välillä lelun bongaamiseen meni vähän aikaa (oltiin nurmikolla), mutta silti sillä oli minusta jo parin toiston jälkeen jo ajatusta siitä, että tuonne noiden törppöjen väliin täytyy mennä. Ja se vauhti ja asenne oli ihan hurjaa!

Uutena juttuna testattiin metallinoutoa. Ei olla metallikapulaa aiemmin kokeiltu, mutta kaikkea muuta metallista se kantaa ja puree ihan onnessaan, joten ajattelin että ei varmasti tuota ongelmaa. Ja niinhän se olikin, metallikapula tuotiin yhtä reippaasti ja innoissaan kuin puinenkin. Otettiin sen kanssa ihan vauhtinoutoja ja loppuun vähän luovutusta käskystä.
Loppuun käytiin vielä agihallissa kuuntelemassa koirien haukkua ja katsomassa kun kisaavat koirat treenaavat. Ja ei puhettakaan että olisi pelottanut, häntä pystyssä se seurasi menoa ja kaiveli maasta tikkuja syötäväksi. Ihmisiä ja ihanan näköisiä bortsuja olisi mielellään moikkaillut, mutta haki silti kontaktia kivasti.

Ei kommentteja: