Pennut vihdoin livenä

Torstaina päästiin vihdoin katsomaan Riehaa ja pentuja. Rieha oli oma ihana itsensä, otti saman tien pennuille tarjotun lelun, jolla piti leikkiä välittömästi. Kuulemma pentujen lelut katoilee muutenkin tehokkaasti mamman toimesta... Sitten on Riehalla onnen päivät, kun pennuista saa kunnolla vastusta repimisleikkeihin. Ekan pentueen kanssa se olisi jaksanut kiskoa leluja ihan loputtomiin.

Muutenkin Rieha vaikutti hyvinvoivalta ja hyväntuuliselta. Treenattiin ulkona vähän tokoa ja voi mamman intoa! Hyvin sillä oli asiat muistissa, tosin hieman oli pientä ennakointia ja keulimista havaittavissa. Mutta olihan se ymmärrettävään pitkän tauon jälkeen. Tunnaria se teki ihan superhienosti, oma nousi välittömästi ja isolla itsevarmuudella. Seuraamista, jääviä ja luoksetuloa tehtiin myös. Oli ihanaa treenata sen kanssa, on se vaan niin mahtikoira!

Sitten niihin pentuihin. Ikäähän niillä oli päivää vaille 4 viikkoa. Aikamoisia sydänten murskaajia. Sisälle tullessa yksi pennuista tuli itsekseen vastaan eteisessä. Se oli tullut yksin Erjan ja Riehan perässä läpi keittiön ja pentuportin. Siellä se minikokoinen kelpien pentu heilutti häntää itsekseen vastassa. Hieman meinasi naurattaa, aika hurja tutkimusmatkailija.

Pentujen touhuja olisi voinut seurata vaikka kuinka. Meno oli vielä välillä vähän huteraa, mutta välillä nähtiin niin hienoja laukkaspurtteja ja lelujen tapporavistuksia, että oksat pois. Kaikki olivat tosi kiinnostuneita ihmisistä ja kiipeilivät syliin mielellään. Hampaat tyypeillä oli vielä niin pienet, että pureskelu ei juuri tuntunut, Mutta siitä se todellakin lähtee.

Rieha oli tietysti pentujen ykkösidoli, joka sai heti kauhean ruuhkan aikaiseksi kun saapui paikalle. Muutaman pennun kanssa Rieha leikkikin, vaikka ne vielä vähän pieniä mamman leikkeihin ovatkin. Mutta sinnikkäästi ne yrittivät ja Rieha oli kovin kärsivällinen niiden kanssa. Viikon päästä leikkikaverit on varmasti paljon kovempia vastuksia.

Porukka kävi hetken verran myös ulkona. Tuuli oli kova ja se meinasi vähän palelluttaa, mutta reippaasti ne menivät ja seurasivat ihmistä todella kivasti.

Koko sakki oli kyllä tosi tasaisen ja mukavan oloinen. Noin pienistä ei vielä kovin suuria eroja saa, varsinkaan näin lyhyessä ajassa, mutta oli siellä joku suosikki. Mutta voisin kyllä ottaa kenet vaan. Onneksi niille on hyvät kodit tiedossa.